Arianna on aina ollut hyvä englannissa. Matka onkin kulkenut IB-tutkinnon kautta englannin kielen ja kulttuurin opiskelijaksi Joensuuhun ja tulevaisuuden toiveena ovat työtehtävät maailmalla. Lue Ariannan opiskelijatarina.
– Olen Arianna Koskivuori ja muutin Joensuuhun Vuorelasta, eli Kuopion ja Siilinjärven rajalta. Kävin peruskoulun Vuorelassa ja lukion Kuopiossa. Olen 22-vuotias ja aloitin juuri kolmannen vuoden opinnot asiantuntijalinjalla.
Miksi hait opiskelemaan englannin kieltä ja kulttuuria?
– Minulla on hyvin klassinen kielen opiskelijan tarina. Olin hyvä englannissa peruskoulussa, ja jatkoin siitä IB-linjalle lukioon, opiskelin siis International Baccalaureate -tutkinnon. Lukion jälkeen pidin välivuoden, jonka aikana mietin kovasti, mitä halusin elämältäni. Päätin jatkaa itselleni vahvan taidon kehittämistä, ja päädyin hakemaan tälle alalle. Minulla oli hakukohteita myös muille aloille, mutta kun paikka avautui opiskelemaan englantia, tuntui se jotenkin oikealta. Niinpä päädyin tänne opiskelemaan.
Oliko Joensuu sinulle ennestään tuttu kaupunki?
– Olin käynyt Joensuussa joitain kertoja ennen tänne muuttamista, sillä kummini asuivat täällä. Minulle ei ollut rakentunut suurta näkemystä Joensuusta kaupunkina, mutta oli semmoinen tunne, että se on ainakin pienempi kuin Kuopio. Tuo tunne on kyllä lähtenyt pois viimeisen parin vuoden aikana. Teknisesti Joensuu on pienempi, mutta hyvin eloisa kaupunki. Kotiuduin Joensuuhun hyvin, vaikka kaupungissa asuminen oli itselle aivan uusi juttu. Täällä on helppo liikkua ja monet palvelut ovat lähellä. Olen tykännyt asua täällä.
Mikä on aivan ensimmäinen muistosi kampuskaupungista yliopisto-opiskelijana?
– Muistan kun lähdin ensimmäistä kertaa kävelemään kampukselle orientaatioon. Olin muuttanut juuri edellisenä päivänä, joten takana ei ollut mitenkään erityisen levollinen yö. Asunto oli vielä ihan ”vaiheessa”. Kaikki tavarat olivat vielä laatikoissa, mutta se ei haitannut menoa, kun odotin innolla kampuksen näkemistä. Hain matkalta kahvin mukaan ja suuntasin ensimmäistä kertaa Agoran luentosaliin. Yritin sillä matkalla sisäistää, että olen nyt yliopisto-opiskelija ja asun Joensuussa. Oli aika upea tunne loppuen lopuksi.
Mikä Joensuussa on yllättänyt?
– Ystäväni tokaisi kerran, että Joensuu tuntuu isommalta kaupungilta kuin se on. Olen itse huomannut täysin saman. Opiskelijakaupunkina Joensuussa riittää menoa ja meininkiä, mutta se on sopivan kokoinen. Kaikkialle pääsee kävellen tai pyörällä. Itse yllätyin ehkä siitä, kuinka kiva kaupunki Joensuu oikeastaan on. On sitä menoa, mutta myös tiettyä rauhaa. Asiat ovat tasapainossa, kuten pitääkin.
Mikä on kivointa kampuksella?
– Kampuksella parasta on kaikki opiskelutilat ja edullinen opiskelijaruoka. Itse tykkään opiskella kampuksella, koska siellä on aina tuotteliaampi olo kuin kotona. Agora on tietysti paras rakennus, sillä siellä me kaikki humanistit opiskellaan. Humpan kahvila on välillä kuin toinen koti!
Mikä on aivan parasta englannin kielen opinnoissasi?
– Itse olen nauttinut kirjallisuuskursseista. Olen aina tykännyt analysoida ja tutkailla kirjallisuutta, joten kyseiset kurssit ovat olleet mieluisia. Lisäksi pidän siitä, kuinka monimuotoisia meidän opintomme ovat: voi tehdä yksin tai yhdessä, etänä tai lähiopetuksena. Sitten on tietenkin pakko mainita, että muut englannin opiskelijat ovat olleet ihan huippuja. Löysin jo opintojen alussa tosi mukavan kaveriporukan, ja heidän kanssaan on kiva selvitellä kaikkia opiskelujuttuja.
Miten päädyit valitsemaan sivuaineesi?
– Matkani sivuaineiden löytämiseen oli hankala eikä vieläkään ihan valmis. En opintojen alussa kaiken muun uuden keskellä täysin ymmärtänyt kuinka laaja UEFin sivuainetarjonta oikeasti onkaan, joten tajusin hyödyntää sitä vasta vähän myöhemmin. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen siihen, mitä opiskelen. Johtaminen ja markkinointi oli itselle mielenkiintoinen aihe, josta ajattelin olevan hyötyä myös tulevaisuuden työelämässä. Kulttuurintutkimus taas on kokonaisuus, jota opiskelen oman mielenkiinnon vuoksi.
Mikä erityinen onnistuminen on jäänyt mieleesi?
– Erityisenä mieleeni on jäänyt kerta, kun menin kurssitenttiin tosi epäilevin mielin. Tuntui kuin en olisi osannut mitään ja pää oli ihan tyhjä ennen tenttiä. Mutta kun sain tenttipaperin eteen, tieto vaan valui kynän kautta paperille. Loppuen lopuksi sieltä tulikin sitten aika hyvä tulos. Opin siitä, että omia taitoja ei saa epäillä liikaa. Pitää luottaa siihen, että tietää kyllä.
Erityisenä hetkenä mieleen on jäänyt se, kun olin pitämässä kavereiden kanssa ainejärjestömme Echo ry:n tapahtumassa rastia. Oli vähän sateinen keli ja välillä ripotteli vettä, mutta meillä oli tosi hauskaa siitä huolimatta. Silloin tuli sellainen fiilis, että nyt olen löytänyt hyvän paikan ja tänne minä kuulun.
Englannin kielen taitoni on ollut aina hyvä, mutta mielessäni pyöri silti paljon ajatuksia siitä, kuinka en minä yliopistossa selviäisi kuitenkaan. Jätin melkein hakematta tuon yhden ajatuksen takia.
Arianna Koskivuori
Mitä puuhailet vapaa-ajalla?
Vapaa-ajalla tykkään pelata videopelejä, soittaa pianoa, laulaa ja laittaa ruokaa. Puuhailen milloin mitäkin, mutta yritän aina pitää selkeät rajat vapaa-ajan ja koulujuttujen välillä. Toisinaan pitää tietenkin painaa vähän pidempää päivää, mutta yleinen tasapaino on löytynyt aika kivasti. Tänä syksynä ostin ensimmäistä kertaa Sykettä-tarran, joten suunnitelmana on lähteä kokeilemaan kaikenlaisia ryhmäliikuntatunteja.
Mikä on unelmatyösi, mitä odotat tulevaisuudelta?
– Tähän kysymykseen en ole vielä löytänyt vastausta. Koska opiskelen asiantuntijalinjalla, en valmistu ammattiin samalla tavalla kuin kääntäjä- tai opettajaopiskelija. Minun polkuni on vielä hyvinkin avoin. Tietyllä tavalla jokin vetää minua ulkomaille, joten saatan lähteä rakentamaan uraa jonnekin päin maailmaa. Haluaisin tehdä työtä, jossa pääsen inspiroimaan ihmisiä ja toivottavasti jollain tavalla työskentelemään luovasti.
Ariannan vinkit englannin kielen opiskelusta kiinnostuneelle
– Ihan ensimmäinen vinkkini on, että kokeile! Olen huomannut, että monet (minä mukaan lukien) potevat niin sanottua huijarisyndroomaa. Eli usko omiin taitoihin on heikkoa. Itselläni englannin kielen taito on ollut aina hyvä, mutta mielessäni pyöri paljon ajatuksia siitä, kuinka en minä yliopistossa selviäisi kuitenkaan. Jätin melkein hakematta tuon yhden ajatuksen takia. Tämä oli kuitenkin täysin turha huoli. Täällä saa todella hyvin tukea, jos sitä tarvitsee. Loppuen lopuksi huomasin, että pystyn tekemään paljon enemmän kuin ensin luulin.
1. Uskalla yrittää. Hae ja kokeile, aina voi kokeilla uudelleen.
2. Englantia voi harjoitella monessa muodossa ja monilla tavoilla, joten sitä kautta voi valmistautua valintakokeisiin.
3. Jos jokin asia epäilyttää tai mietityttää, aina voi kysyä. Kysymällä selviää yllättävän paljon.
Mitä muuta haluaisit kertoa opiskelustasi?
– Opiskelu on ollut ihan tosi mukavaa ja monipuolista. Opettajat ovat kivoja ja opetuksen taso on hyvä. Olen itse tykännyt lähes kaikesta, mitä olemme opiskelleet. Haluan sanoa myös, että ainejärjestöt järjestävät aivan huippuja tapahtumia, joissa pääsee irtaantumaan opiskelusta. Jos englannin kieli ja kirjallisuus kiinnostaa, niin hae mukaan, kukaan jää yksin.