Suomessa on noin 200 000 ihmistä, jotka eivät tule toimeen palkallaan tai yrittämisestä saamillaan tuloilla. Kyse on jälkiteollisen yhteiskunnan ilmiöstä, jossa epätyypillisistä ja osa-aikaisista työsuhteista on tullut merkittävä osa työelämää.
Työssäkäyvien köyhyydestä on tullut pysyvä ilmiö myös Suomessa
Professori Mikko Jakonen on tutkinut työssä käyviä köyhiä pitkään. Jo opiskeluaikanaan hän kiinnostui marginaalisista ilmiöistä, kuten pullojen keräämisestä ja erilaisista epätyypillisistä töistä. Parhaillaan hän johtaa tutkimushanketta, jossa pyritään luomaan ajantasainen ja kattava kokonaiskuva työssäkäyvien köyhien tilanteesta Suomessa ja tarjoamaan politiikkasuosituksia päätöksenteon tueksi.
– Suomessa on ajateltu, että palkkatyön avulla päästään pois köyhyydestä. Nyt meillä on kuitenkin iso joukko työssäkäyviä pienituloisia ihmisiä, jotka elävät köyhyysrajalla.
Jakonen aloitti Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntapolitiikan professorina marraskuun alussa. Hänen mukaansa hyvinvointivaltion tarjoama sosiaaliturva nostaa ihmisiä onnistuneesti köyhyysrajan yli. Hallituksen kaavailemat leikkaukset ovat kuitenkin kaventamassa pienituloisten sosiaaliturvaa, muun muassa asumistukea.
– Kun katsotaan Eurooppaa ja Suomen verrokkimaita Tanskaa, Ruotsia, Saksaa ja Britanniaa, linjaus oli odotettu.
Jos sosiaaliturvaa leikataan, Jakosen mukaan on tärkeää, että esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevillä olisi mahdollisuus lisätunteihin tai kokoaikatyöhön.
– Jos työnantajalla on lisätyön tarvetta, hänen pitäisi tarjota sitä osa-aikaiselle työntekijälle. Tämä on lakisääteinen asia, jonka pitäisi toimia. Näin ei kuitenkaan usein tapahdu vaan otetaan lisää osa-aikaisia.
Suomessa on ajateltu, että palkkatyön avulla päästään pois köyhyydestä. Nyt meillä on kuitenkin iso joukko työssäkäyviä pienituloisia ihmisiä, jotka elävät köyhyysrajalla.
Mikko Jakonen
Yhteiskuntapolitiikan professori
Kattava pitkittäistutkimus työssäkäyvistä köyhistä Suomessa
Jakosen johtamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan työssäkäyvien köyhien työmarkkinatilannetta, sosiaaliturvaa ja arkea Suomessa. Laajan tilastoaineiston avulla tutkijat selvittävät, miten ilmiö on Suomessa muuttunut 1980-luvulta nykypäivään ja keitä se koskettaa. Suomessa ei ole aiemmin tehty yhtä kattavaa pitkittäistutkimusta työssäkäyvistä köyhistä.
– Tilastoaineistosta olemme jo havainneet, että maahanmuuttajat työskentelevät yli kaksi kertaa useammin epätyypillisissä työsuhteissa suhteessa valtaväestöön.
Työsuhteiden osa-aikaisuus koskettaa erityisesti naisenemmistöisiä aloja. Suomessa on yli 400 000 osa-aikaista työtä tekevää, heistä kaksi kolmasosaa on naisia.
– Yksinhuoltajista 86 prosenttia on naisia. Erityisesti kalliiden asumiskustannusten alueilla pienellä palkalla työskentelevä kahden lapsen yksinhuoltaja voi olla köyhyysriskissä.
Tilastoaineiston ohella tutkijoilla on käytössä vuosina 2015 ja 2021 kerätty aineisto, joka sisältää yli 400 kertomusta ihmisiltä, jotka kokevat itsensä työssäkäyviksi köyhiksi. Keväällä 2023 kerättiin lisäksi haastatteluaineistoa yrittäjiltä ja syksyllä 2022 maahanmuuttajilta.
– Olemme kysyneet ihmisiltä arjesta, sosiaaliturvasta, syömisestä, terveydestä, sosiaalisista suhteista ja perhesuhteista. Aineisto taipuu hyvin monenlaiseen analyysiin.
Parhaillaan kerätään tutkimuksen politiikka-aineistoa.
– Katsomme 2000-luvulta, mihin suuntaan raportit, hallitusohjelmat ja yhteiskuntapoliittiset päätökset ovat ohjanneet työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa, ja millaisia käänteitä siellä on ollut. Hallitukset ovat esimerkiksi välillä nostaneet asumistuen suojaosaa, välillä leikanneet siitä. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten sujuvasti sosiaaliturvaa ja työssäkäyntiä voi yhdistää.
Lainsäädännöllä voidaan parantaa pätkätyöläisten asemaa
Moni työssäkäyvä köyhä tekee useampaa työtä tullakseen toimeen. Yhdysvalloissa usean pätkätyön tekeminen yleistyi jo 1980-luvulla.
– Kyllähän ihmisillä on ratkaisuja tilanteeseensa, mutta ne voivat olla todella raskaita. Monet tutkimuksiimme osallistuneista ihmisistä säästävät eri tavoin ruuassa, ostavat paljon punalaputettuja tuotteita ja käyvät ruokajonoissa.
Ruoka-avun käyttäjien määrä onkin Suomessa kasvanut valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jo yli 200 000 suomalaista turvautuu ruoka-apuun vuosittain.
– Myös työssäkäyvien määrä ruoka-avussa on lisääntynyt. Voi kysyä, mikä on hinta perheille ja kotitalouksille siitä, että tehdään monta pienipalkkaista työtä yhtä aikaa, eikä silti päästä kummoisiin ansioihin. Se on aika vaativaa elämää.
Koska kyse on globaalin työnmurroksen luomasta ilmiöstä, Jakonen ei usko, että paluuta pääasiallisesti kokopäiväisiin pysyviin työsuhteisiin olisi näköpiirissä.
– Mutta jos ajattelemme, että työmarkkinoissa on työntekijän näkökulmasta jotakin rikki, siihen voidaan vaikuttaa sääntelyllä. Laeilla voidaan turvata työntekijän oikeuksia, ohjata kohti ansioiltaan riittäviä työsuhteita, sekä huolehtia perusasioista kuten työsuojelusta, työhyvinvoinnista ja työn tauottamisesta. Niistä on apua ja ne parantavat työntekijöiden asemaa, eivätkä ne ole yhdentekeviä asioita.
Mikko Jakonen
Professori, yhteiskuntapolitiikka, Itä-Suomen yliopisto 1.11.2023–
YTT, Jyväskylän yliopisto 2013
YTL, Jyväskylän yliopisto 2009
YTM (valtio-oppi), YTM (filosofia) Jyväskylän yliopisto 2006
Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan dosentti, Itä-Suomen yliopisto 2017
Tärkeimmät tehtävät
Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto 2019–2023
Assistentin, yliopistonopettajan ja yliopistonlehtorin määräaikaisia tehtäviä valtio-opissa ja kulttuuripolitiikassa 2007-–2019
Post-Doc -tutkija TEKES (Business Finland) HYVE 2020 -hanke 2014–2015
Valtio-opin väitöskirjatutkija, Suomen akatemian hanke The Concept of World Politics 2010–2011
Yli kymmenen tutkijavierailua eri yliopistoihin Ranskassa, Britanniassa ja Kiinassa
