Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Tundraekosysteemien toiminta muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä, ja saa ne vapauttamaan arvioitua enemmän hiiltä, ilmenee Nature-lehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta. Nämä muutokset voivat muuttaa tundran hiilinieluista hiililähteiksi, mikä puolestaan pahentaa entisestään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Yli 70 tutkijasta koostuva kansainvälinen tutkijaryhmä simuloi kokeellisesti lämpenemisen vaikutuksia 28 tundrakoealalla eri puolilla maailmaa yläosastaan avointen kammioiden (open-top chambers, eli OTC) avulla. OTC-kammiot toimivat ikään kuin minikasvihuoneina, estäen tuulta ja sitoen samalla lämpöä paikallisen lämpenemisen aikaansaamiseksi.
Lämmityskokeissa ilman lämpötila nousi 1,4 astetta ja maaperän lämpötila 0,4 astetta, lisäksi maaperän kosteus laski 1,6 prosenttia. Tutkijat havaitsivat, että lämpeneminen ja kuivuminen kasvattivat kesäajan ekosysteemihengitystä 30 prosenttia. Tämä lisääntynyt hiilen vapautuminen johtui niin maaperän kuin kasvillisuudenkin nopeutuneesta toiminnasta. Muutokset jatkuivat ainakin 25 vuotta lämmityskokeen alkamisen jälkeen, mitä aiemmat tutkimukset eivät olleet paljastaneet.
“Tiesimme toki jo aiempien tutkimusten perusteella, että todennäköisesti havaitsemme hiilen vapautumisen lisääntymistä lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin, että kasvu on todella huomattava, ajasta ja paikasta riippuen jopa lähes nelinkertainen aiempiin arvioihin verrattuna”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Sybryn Maes ruotsalaisesta Uumajan yliopistosta.
Tutkimuksessa ilmeni, että ekosysteemihengityksen lisääntyminen myös vaihteli maaperän olosuhteiden, kuten typpi- ja pH-tasojen mukaan. Hiilen vapautumisessa havaittiin siis maantieteellisiä eroja, ja joillain tundra-alueilla hiiltä vapautuu enemmän kuin toisilla. Tutkijoiden mukaan on tärkeää kyetä ymmärtämään lämpenemisen sekä maaperän olosuhteiden ja hiilen vapautumisen välisiä yhteyksiä mahdollisimman hyvin, jotta jatkossa voidaan luoda aiempaa parempia ilmastomalleja.
"Työmme arvioi ensimmäistä kertaa kokeellisesti lämpenemisen vaikutusta hiilen vapautumiseen tundraekosysteemeissä näin laajasti ja näin kattavan ekosysteemianalyysin avulla”, kommentoi professori Ellen Dorrepaal Uumajan yliopistosta.
Tutkimus tarjoaa samalla laajan näkökulman arktisen- ja vuoristotundran ekosysteemeihin, sillä siinä arvioidaan ekosysteemihengityksen lisääntymistä koko tundra-alueella, ja annetaan samalla aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa lämpenemisen vaikutusten alueellisesta vaihtelusta.
“Havaitsimme, että jotkin alueet – etenkin osia Siperiasta ja Kanadasta – olivat herkempiä lämpenemiselle. Tulostemme mukaan lämpeneminen lisää hiilen vapautumista kaikkialla tundralla, mutta tarvitsemme lisää paikallista tutkimustietoa, erityisesti maaperän koostumuksen vaihtelusta, jotta pystymme pienentämään arvioiden isoa epävarmuutta ja parantamaan ennusteita”, sanoo Itä-Suomen yliopistosta tutkimukseen osallistunut akatemiatutkija Maija Marushchak.
Tutkijat painottavat, että on elintärkeää ymmärtää miten ekosysteemit muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena ja miten nämä muutokset vaikuttavat ilmastoomme. Tutkimuksen tulokset ovat erinomainen lähtökohta yhä paremmille ilmastomalleille. Tutkijat aikovat jatkossa tarkentaa tuloksia analysoimalla, miten kyseiset koealueet muuttuvat ajan mittaan, sekä laajentamalla kokeen kattavuutta ottamalla mukaan uusia koealueita.
Suomesta tutkimukseen osallistui Aalto-yliopiston lisäksi tutkijoita Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Lapin yliopistosta, Oulun yliopistosta sekä Luonnonvarakeskuksesta.
Lue lisää:
International Tundra Experiment - https://www.gvsu.edu/itex/
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Sybryn Maes, Uumajan yliopisto, sybryn.maes@gmail.com, p. +32 478 50 52 64
Professori Matti Kummu, Aalto-yliopisto, matti.kummu@aalto.fi, p. +358 50 407 5171
Akatemiatutkija Maija Marushchak, Itä-Suomen yliopisto, maija.marushchak@uef.fi, p. +358 50 3065244
