Kipututkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingissä.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttaako pitkittynyt alaselkäkipu tasapainoon. Pitkittynyt alaselkäkipu aiheuttaa maailmanlaajuisesti eniten toimintakyvyn haittaa. Liikunta on alaselkäkivun ensisijainen ennaltaehkäisy ja hoitomenetelmä. Alaselkäkivun tiedetään muuttavan liikemalleja ja vaikeuttavan liikkumista.
Liikkumisen yksi tärkeimmistä osatekijöistä on tasapainon hallinta seisten. Alaselkäkivun vaikutuksesta pystyasennon hallintaan on tehty runsaasti tutkimusta vuosikymmenien aikana. Tuloksissa ovat korostuneet silmät kiinni -tasapainotestit, joissa on löydetty selvimmät erot alaselkäkivusta kärsivien ja kivuttomien koehenkilöiden välillä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedämme, että tutkimusmenetelmät vaikuttavat selvästi tutkimusten tuloksiin ja tätä kautta loppupäätelmiin. Korkeampilaatuisissa tutkimuksissa on useammin päätelty, että alaselkäkivusta kärsivien tutkimushenkilöiden tasapaino ei merkittävästi eroa kivuttomien tutkimushenkilöiden tasapainosta.
Väitöskirjassani huomioitiin tarkasti aiempien tutkimusten menetelmällisiä puutteita, kuten väljästi määriteltyjä tutkimusryhmiä, pieniä otoskokoja ja liitännäistekijöiden mittaamisen vähyyttä. Lisäksi tutkimme yksityiskohtaisesti tasapainon suhteessa kivunsäätelyjärjestelmän herkistymiseen ja unen laatuun. Kivunsäätelyjärjestelmien toiminta ja unen laatu liittyvät läheisesti pitkittyneeseen alaselkäkipuun.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tuloksissamme tasapainon hallinta alaselkäkivusta kärsivillä ei käytännössä eronnut kivuttomien kontrollitutkimushenkilöiden tuloksista. Erot ryhmien välillä olivat myös olemattomat alaselkäkivusta kärsivillä, joilla esiintyi samaan aikaan jalkakipua, laaja-alaista tuki- ja liikuntaelinkipua tai molempia. Tulokset eivät eronneet silmät auki tai silmät kiinni tehtävissä testeissä. Myöskään kivunsäätelyjärjestelmien herkistyminen ei huonontanut tasapainon hallintaa. Unen laadulla oli jonkin verran vaikutusta tasapainon heikkenemiseen, mutta tulokset selittyvät muilla kuin kipuun liittyvillä tekijöillä.
Tulosten pohjalta on todennäköistä, että aiempien tutkimusten selkeät löydökset alaselkäkivun vaikutuksesta tasapainoon ovat johtuneet tutkimusmenetelmien epäluotettavuudesta tai erilaisesta aineistosta. Myös muut pitkittyneeseen kipuun läheisesti liittyvät huomioimattomat liitännäissairaudet, kuten erilaiset unihäiriöt, ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset ovat hyvin yksiselitteiset: pitkittynyt alaselkäkipu ei käytännössä vaikuta tasapainon huonontumiseen, joten tasapainon harjoittaminen ei todennäköisesti voi olla edes teoriassa tuloksellista kuntoutusta pitkittyneen selkäkivun hoidossa. Tuloksissa vahvimmin tasapainoon vaikuttava tekijä oli ikääntyminen. Tämä tukee aiempaa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että ikääntyneillä tasapainoharjoitteiden merkitys tasapainon ylläpitämisessä on todennäköisesti tärkeää, vaikka mahdollisella selkäkivulla yksinään ei ole merkittävää vaikutusta tasapainon huonontumiseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjan aineisto on kerätty väitöskirjan tekijän yksityisvastaanotolta Helsingistä. Kaikki osatyöt on kirjoitettu tämän saman aineiston pohjalta. Kivunsäätelyjärjestelmän herkistymisestä ja kivun vaikutuksesta unen laadun kanssa on tehty omat validointityöt näin varmistaen päätulosmuuttujien luotettavuus. Näiden validointitöiden tulokset on myös esitetty väitöskirjassa. Lisäksi tuloksissa on otettu huomioon yleisimmin kipuun liittyviä tekijöitä, kuten kivun voimakkuus, kesto, laaja-alaisuus, toimintakykyhaitta, liikepelko, masentuneisuus ja elämän laatu. Näin on edelleen varmistettu, että tulokset ovat kaikilla näillä tavallisimmilla mittareilla yhteneväiset päälöydöksien kanssa.
Jani Mikkonen on ensimmäinen Suomessa väittelevä kiropraktikko. Hän on myös ensimmäinen väittelijä ns. manuaalisten terapioiden aloilta, koska myöskään osteopaatteja tai naprapaatteja ei ole väitellyt Suomessa. Väitöskirja on syntynyt moniammatillisessa tutkimusryhmässä, jossa ohjaajina ovat toimineet Itä-Suomen yliopiston neurokirurgian professori Ville Leinonen ja fysiatrian professori Olavi Airaksinen. Kolmantena ohjaajana on toiminut fysioterapian professori Hannu Luomajoki Zürichin korkeakoulusta Sveitsistä. Lisäksi väitöskirjan osajulkaisujen kirjoittamiseen on osallistunut ulkomaisia alan kansainväliseen kymmenen kärkeen kuuluvia selkäkipu- ja tasapainotutkijoita.
BSc (Hons) Jani Mikkosen väitöskirja Postural stability and its relationships with chronic low back pain, central sensitization, and pain-related sleep quality (Tasapainon hallinnan suhde krooniseen alaselkäkipuun, keskushermoston herkistymiseen ja unen laatuun) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Michael Meier Balgristin yliopistosairaalasta Sveitsistä ja kustoksena professori Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöstilaisuus
Lisätietoja:
Jani Mikkonen, jani(a)selkakuntoutus.fi, p. 0400-467324
