Nuorten perfektionismi näkyy korostuneina huolina omasta osaamisesta ja virheiden tekemisen pelkona.
Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa yhdeksäsluokkalaisilla tunnistettiin neljä perfektionismiprofiilia, jotka olivat eri tavoin yhteydessä oppilaiden psykologiseen hyvinvointiin.
Perfektionismia luonnehtii korkeiden tavoitteiden asettaminen ja pyrkimys erinomaisuuteen, mutta toisaalta myös huoli omista suorituksista ja tyytymättömyys omiin aikaansaannoksiin. Perfektionismilla on siis myönteinen ja kielteinen puolensa. Pyrkimykset ja huolet kuitenkin painottuvat yksilöillä eri tavoin.
– Tunnistimme tutkimuksessamme neljä erilaista perfektionismiprofiilia: kohtalaisen huolestuneet (suhteellisen matalat pyrkimykset ja suhteellisen paljon huolia), perfektionistit (korkeat pyrkimykset ja paljon huolia), kunnianhimoiset (korkeat pyrkimykset ja vähän huolia) ja ei-perfektionistit (matalat pyrkimykset ja vähän huolia), väitöskirjatutkija Anna Kuusi Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Tulokset mukailevat aiempia tutkimuksia, jotka on tehty lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden parissa. Tämä on ensimmäinen suomalaisilla yläkouluikäisillä tehty tutkimus.
– Perfektionismi samoin kuin nuorten kokema uupumus ovat lisääntyneet viime vuosina, joten on tärkeää selvittää missä vaiheessa ja minkälaisina nämä kokemukset muodostuvat, Kuusi toteaa.
Suurin osa yhdeksäsluokkalaisista kohtalaisesti huolestuneita – profiilit yhteydessä hyvinvointiin
Tutkimus osoitti perfektionismiprofiilien olevan myös varsin pysyviä. Noin 80 prosenttia oppilaista pysyi samassa profiilissa lukuvuoden ajan. Joitakin merkitseviä siirtymiä kuitenkin havaittiin. Osa oppilaista siirtyi kohtalaisen huolestuneista ei-perfektionisteihin tai perfektionisteihin, tai perfektionisteista kohtalaisen huolestuneisiin. Profiilit ja siirtymät olivat myös yhteydessä hyvinvointiin.
– Vaikka kunnianhimoiset ja perfektionistit olivat innostuneita opiskelusta ja heidän tavoitteensa olivat korkealla, perfektionistit kokivat silti samanaikaisesti enemmän opiskelu-uupumusta sekä ahdistuksen ja masentuneisuuden oireita, kun taas kunnianhimoisilla näitä oli vain vähän. Kummatkin profiilit, joissa korostuivat korkeat huolet, eli perfektionistit ja huolestuneet, olivat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin.
Kohtalaisen huolestuneiden profiili oli suurin ja heidän voidaankin ajatella edustavan tyypillistä yhdeksäsluokkalaista. Tämä on huomionarvoista, sillä Kuusen mukaan tässä profiilissa oli myös suhteellisen paljon, eli enemmän kuin ei-perfektionisteilla ja kunnianhimoisilla, emotionaalista väsymystä sekä ahdistuksen ja masentuneisuuden oireita.
Myös siirtymät profiilien välillä olivat yhteydessä hyvinvointiin. Siirtymä kohtalaisen huolestuneista perfektionisteihin oli yhteydessä korkeampaan uupumukseen, kun taas siirtymä kohtalaisen huolestuneista ei-perfektionisteihin vähäisempiin masentuneisuuden ja ahdistuksen oireisiin.
– Tulokset osoittavat, että on erityisen tärkeää ymmärtää miten opiskelijan itsekriittisyys ja tyytymättömyys omiin saavutuksiin ovat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin. Korkeat tavoitteet ja opiskeluinto eivät takaa opiskelijan hyvinvointia, jos opiskelija on samanaikaisesti kovin huolissaan suorituksistaan.
Tutkimuksen aineisto on osa laajempaa Åbo Akademin pitkittäistutkimushanketta “Student well-being and learning in future society”. Suomenruotsalaiset yhdeksäsluokkalaiset vastasivat kyselyihin kahdesti lukuvuoden 2019–2020 aikana.
Artikkelin tiedot:
Kuusi, A., Tuominen, H., Widlund, A., Korhonen, J., & Niemivirta, M. (2024). Lower secondary students’ perfectionistic profiles: Stability, transitions, and connections with well-being. Learning and Individual Differences, 110, 102419. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2024.102419
MoLeWe-tutkimusryhmän sivut ja kokoonpano
