Tuoreessa tutkimuksessa peräänkuulutetaan uutta sääntelyä koskien tutkimusetiikkaa.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkosen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kansainvälisten asioiden koordinaattori, VTM Kalle Videnojan julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa peräänkuulutetaan uutta sääntelyä koskien tutkimusetiikkaa. Nykyisellään Suomen yliopistolaissa viitataan yliopistojen velvollisuuteen järjestää toimintansa hyvän tieteellisen käytännön (HTK) mukaisesti.
Itsesääntelyä hyödyntäen tätä hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjen selvittämistä koskevan ohjeen antaa Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) ja sen soveltamisesta vastaavat erilaiset ohjeeseen sitoutuneet tutkimusorganisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja valtion sektoritutkimuslaitokset. Vuoden 2023 ohjeeseen ovat sitoutuneet LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta käytännössä koko suomalainen tiedeyhteisö.
Muukkosen ja Videnojan tutkimuksessa kyseenalaistetaan nykyinen toimintamalli lähinnä sen oikeudellisten puutteiden vuoksi. Artikkelissa esitetyn arvion mukaan hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen selvittämiseen ja loukkausten toteamiseen liittyy piirteitä, jotka vähintäänkin muistuttavat julkisen vallan käyttöä. Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytöstä tulisi säätää lailla.
– Toisaalta malli, jolla tutkijoiden ajatellaan sitoutuvan ohjeeseen, on huonosti yhteensopiva muun sääntelyn kanssa, kertoo tutkimusta johtanut ja itsekin TENK:n jäsenenä toimiva Matti Muukkonen.
Hänen mukaansa on ollut jossain määrin virheellistä samaistaa tutkimusetiikan valvontajärjestelmä muiden itsesääntelyratkaisujen, kuten Lääkärin eettisten ohjeiden, Journalistin ohjeiden tai Hyvää asianajajatapaa koskevan ohjeistuksen kanssa.
– Kuten tutkimuksessa tuomme esiin, näissä velvoittavuusketju on selvempi kuin tutkimusetiikassa, Muukkonen toteaa.
Kysymys tutkimusetiikkaa koskevan sääntelyn tulevaisuudesta on ajankohtainen, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan uudistamassa Tieteellisten seurain valtuuskuntaa (TSV) koskevaa sääntelyä. Nykyisellään TSV tuottaa TENK:lle muun muassa toimistopalvelut sekä vastaa henkilöstöpalveluista.
– Tutkimuksessamme emme ota kantaa siihen, mihin TENK tulisi jatkossa sijoittaa, vaan nostamme esiin eri vaihtoehtoja, joista tiedeyhteisön soisi keskustella, Muukkonen kertaa.
Hänen mukaansa olisikin oleellista, että tiedeyhteisö aloittaisi laajan sisäisen keskustelun siitä, miten tutkimuseettinen toiminta halutaan jatkossa järjestää huomioiden ne ongelmat, joita jo ennen tätä tutkimusta on nostettu esiin. Muukkosen aiempien hyvää tieteellistä käytäntöä ja TENK:n asemaa koskeneiden Tiedepolitiikka-lehdessä julkaistujen tutkimusten Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) – käsitteellisiä täsmennyksiä ja Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) – hallinto-oikeudellisia havaintoja loukkaus epäilyjen käsittelyyn liittyen ohella myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori ja TENK:n entinen jäsen Olli Mäenpää on vuonna 2023 LUT-yliopistolle kirjoittamassaan lausunnossa kehottanut tarkistuksiin sääntelyä koskien.
Tutkimusartikkeli:
Muukkonen, M. & Videnoja, K. A. (2024). Tutkimusetiikan sääntely valinkauhassa: Miten tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta ja hyvää tieteellistä käytäntöä koskevasta ohjeesta tulisi säätää? Edilex, 2024(2), 1–36. https://www.edilex.fi/artikkelit/100003.pdf
