Tutkijan tunnisteet
Luomalla henkilökohtaisen tutkijatunnisteen tutkija tehostaa julkaisujensa löydettävyyttä ja omaa näkyvyyttään sekä helpottaa saatujen viittausten seuraamista.
Tunnistetta kannattaa käyttää esimerkiksi käsikirjoituksissa, vertaisarvioijana toimiessa, verkkosivuilla ja blogeissa, sähköpostin allekirjoituksessa ja ansioluettelossa. Näin näkyvyys tietokannoissa ja verkostoituminen tiedeyhteisössä varmistuu.
Tutkijan identifiointi parantaa myös tieteellisiin julkaisuihin perustuvaa tutkimustoiminnan arviointia ja tilastointia.
Tutkimuksen viestintä ja näkyvyys (Heimo)
Tutkijan näkyvyys -koulutusmateriaali (2019)
Tiede ja tutkimus
Tiedejatutkimus.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tarjoama palvelu, joka kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Palvelu parantaa tutkimusta koskevan tiedon ja asiantuntijoiden löytymistä sekä lisää suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tutkijan tiedot
Palvelussa on tietoja tutkijoista ja asiantuntijoista, jotka ovat luoneet profiilin ja antaneet luvan sen julkaisemiseen Tiedejatutkimus.fi-sivustolla. Palvelu helpottaa esimerkiksi tietyn tutkimusalan asiantuntijoiden löytämistä Suomessa.
Profiili luodaan Tutkijan tiedot -työkalussa ja käyttäjä voi yhdistää siihen tietoja useista lähteistä, esimerkiksi käyttäjän kotiorganisaatiosta sekä ORCID-profiilista. Profiilin luominen on tutkijoille ja asiantuntijoille vapaaehtoista ja profiilissa näytettävät tiedot voi valita itse.
Tunnisteita
ISNI eli International Standard Name Identifier on kansainväliseen standardiin perustuva tutkijoitten ja organisaatioitten tunnistusjärjestelmä. Järjestelmästä ei ole vielä tarjolla hyvää palvelusivustoa suomeksi. ISNIin liittyviä uutisia voi lukea organisaation kotisivuilta. ISNI-tietokanta on ollut vapaassa käytössä tammikuusta 2012 lähtien. ISNI-tunnuksia on yleensä enemmän kirjapainotteisten tieteenalojen tutkijoilla kuin artikkelipainotteisilla aloilla. Usein tutkija ei edes tiedä, että hänelle on luotu ISNI-tunniste.
Suomessa kansalliseksi tutkijatunnisteeksi on suositeltu ORCIDia (Open Researcher and Contributor ID). Kansainvälinen ORCID-tutkijatunniste tarjoaa tutkijalle pysyvän ja henkilökohtaisen digitaalisen tunnisteen. Tunniste ratkaisee muun muassa nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia. UEF on ORCID-konsortion jäsen.
ORCID-palvelussa tutkija voi ylläpitää julkaisuluetteloaan ja liittää profiiliinsa julkaisutietoja eri tietokannoista. Lisäksi julkaisujen tietoja voi tuoda ORCIDiin esimerkiksi Google Scholarista tai viitteidenhallintaohjelmista. Tietojen lisääminen onnistuu myös DOIn avulla tai manuaalisesti. Tunnisteen ansiosta tutkimustuotokset linkittyvät toisiinsa ja ajan myötä tarve syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin vähenee.
Oman profiilin luominen vaatii rekisteröitymisen ORCID-palveluun. Julkaisujen lisäksi profiiliin voi päivittää koulutus-, työ- ja rahoitustietoja, jolloin ORCID toimii myös tutkijan ansioluettelona. Monet kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä käsikirjoitusta lähetettäessä. Tunnistetta voi hyödyntää myös tiedonhaussa esimerkiksi Scopus- ja Web of Science -tietokannoissa.
ORCID-tunniste Mepcon kautta näkyville UEF CRISiin (Heimo; vaatii UEF-kirjautumisen)
Lisätietoa ORCID-tutkijatunnisteesta: tutkijatunniste.fi ja orcid.org
ResearcherID-palvelu toimii kuten ORCID-tunniste. Tutkijan on itse rekisteröidyttävä palveluun, minkä jälkeen siellä voi ylläpitää julkaisuluetteloaan ja listata tietoja työpaikoistaan. Tiedot eivät päivity automaattisesti, vaan uudet julkaisut on itse liitettävä profiiliin. Palvelu kytkeytyy Web of Science -tietokantaan, joten sieltä omien julkaisujen liittäminen profiilin käy helposti. Julkaisutietoja voi siirtää myös muista tietokannoista ja viitteidenhallintaohjelmista. Profiilin voi linkittää myös ORCIDiin, jolloin julkaisu- ja muut profiilitiedot siirtyvät järjestelmien välillä.
Scopus-tietokannassa artikkelien kirjoittajille luodaan Scopus AuthorID automaattisesti. Siksi niitä voi kertyä tutkijalle useita. Scopus tarjoaakin tutkijalle mahdollisuuden pyytää profiiliensa yhdistämistä tai tietojensa korjaamista, jos hän huomaa virheitä. Korjauspyynnöt voi tehdä suoraan Scopus-tietokannassa tai käyttää erillistä Author Feedback Wizard -toimintoa.
Elämme maailmassa, jossa pitää itse tuoda esille sitä, mistä tietää ja mitä tietää.
Petro Poutanen & Salla-Maaria Laaksonen. Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Gaudeamus, 2019.
Tutkijan verkostoitumis- ja näkyvyyspalveluita
Tutkimuksen avaaminen globaalisti verkossa tehostaa tutkimuksen näkyvyyttä, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Myös hakukoneet löytävät sinut ja tutkimuksesi paremmin. Verkossa näkyminen lisää vuorovaikutusta ja verkostoitumista tutkijoiden ja muiden tieteestä kiinnostuneiden kanssa. Lisäksi verkkopalveluissa työnantajat ja työntekijät kohtaavat.
UEF Connect on yliopistomme oma näkyvyys- ja yhteystietopalvelu.
Academia.edu-yhteisöpalvelu on ensimmäinen ”tutkija-some”, joka onkin kerännyt jo yli 48 miljoonaa jäsentä (2017). Academia.edussa voit jakaa julkaisujasi (muista tarkistaa lisenssit) ja lukea muiden julkaisuja, mutta myös kysyä ja keskustella tieteeseen liittyvistä asioista tai vaikkapa pyytää kommentteja käsikirjoitukseesi. Academia.edussa seuraat julkaisujesi vaikuttavuutta ja omaa tutkimusalaasi ja sen tutkijoita. Palveluun ladatut artikkelit näkyvät hyvin Google-hauissa. Academia.eduun kirjaudutaan sähköpostiosoitteella tai Google- tai Facebook-tunnuksilla.
Kuka puhuu tai kirjoittaa tutkimuksestasi verkossa? Altmetric seuraa sitä hyödyntäen tuotosta (artikkeli, kirja, esitys, raportti), tunnistetta (DOI, ORCID, PubMedID, URN) ja mainintaa jossakin seuratuista lähteistä.
Altmetric-donitsi näyttää, missä palveluissa tutkimus on saanut huomiota ja miten paljon. Dataa kerätään monenlaisista dokumenteista ja palveluista, kuten mediasta, blogeista ja yhteisöpalveluista. Altmetric-donitsiin voi törmätä kustantajien artikkelisivuilla, organisaatioiden julkaisutietokannoissa (kuten UEF eRepositoryssa) ja myös yksittäisten tutkijoiden sivuilla. Kuka tahansa voi helposti lisätä selaimeensa Altmetric it! –kirjanmerkin ja käyttää muitakin työkaluja maksutta, mutta palveluun kuuluu myös maksullisia työkaluja.
Tutkijalle maksuttomassa Kudos-palvelussa voi itse rikastaa julkaisujensa tietoja, jotta ne löytyisivät paremmin. Palvelu on tarkoitettu tutkijoille, jotka haluavat lisätä julkaisujensa käyttö- ja viittauslukuja. Kudos ei toimi automaattisesti, vaan vaatii tutkijalta tai muulta toimijalta metatiedon lisäämistä julkaisujen tietoihin.
Kudos on maksullinen organisaatioille ja rahoittajille, jotka haluavat lisätä rahoittamansa tutkimuksen vaikutusta sekä kustantajille, jotka haluavat kehittää tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja lisätä julkaisujen saavutettavuutta.
LinkedIn on yleinen, muillekin kuin akateemisille suunnattu verkkoyhteisöpalvelu ja verkostoitumisväline. Käyttäjät voivat ladata palveluun ansioluettelonsa ja kiinnostuksen kohteensa eri tieteenaloilta sekä saada suosituksia ja suositella muita. LinkedInissä voit laajentaa verkostoasi ja markkinoida osaamistasi ja koulutustasi. Palvelussa voit etsiä työpaikkoja tai työntekijöitä.
ImpactStory on avoimen lähdekoodin altmetriikkatyökalu, jolla tutkija voi mitata ja jakaa julkaisujensa, blogikirjoitustensa, tiedostojensa ja ohjelmistojensa vaikutuksia. Tarjotun metriikan avulla tutkija voi nähdä, kuinka monta kertaa hänen työnsä on ladattu tai jaettu, ja rahoittaja voi selvittää panostuksensa vaikutuksia muillakin keinoilla kuin perinteisellä bibliometriikalla.
Palvelulla on kytkös ORCID-tutkijatunnisteeseen ja Twitteriin. Se näyttää julkaisuille muun muassa Mendeley-tallennukset ja twiitit, kertoo niiden avoimuuden tilanteen, paljastaa miten monessa maassa niitä on luettu ja jaettu ja tietää mikä niistä on suosituin. Rekisteröityminen on ilmaista ja melko yksinkertaista, mutta ORCID-tunnus ja Twitter-tili tarvitaan, mikäli palvelua haluaa käyttää. ImpactStory on voittoa tuottamaton säätiörahoitteinen organisaatio.
Tieteentekijöille suunnatulla maksuttomalla ResearchGate-yhteisöpalvelulla on jo yli 12 miljoonaa käyttäjää (2017). Luomalla profiilin voit jakaa julkaisujasi, lukea muiden julkaisuja sekä keskustella, kysyä ja kommentoida tieteeseen liittyvistä kysymyksistä. ResearchGaten hakukone etsii julkaisuja omasta järjestelmästään ja joka lisäksi useista ulkoisista tietokannoista (muun muassa PubMed, CiteSeer, arXiv sekä NASAn kirjasto). Toiminto tekee myös käyttäjille ehdotuksia heitä mahdollisesti kiinnostavista ryhmistä ja kirjallisuudesta sekä samoista aiheista kiinnostuneista muista käyttäjistä.
Ennen kuin lataat julkaisusi ResearchGateen, varmista kustantajalta, rahoittajalta ja tutkimusorganisaatioltasi, että sinulla on oikeus jakaa materiaalia. Voit ladata palvelusta muiden julkaisuja käyttöösi, mutta muista tarkistaa aineiston käyttöehdot. Ladatun materiaalin käytöstä vastaa aina materiaalin käyttäjä. Selvitä käyttöehdot tarvittaessa alkuperäisestä lähteestä (esimerkiksi tieteellisestä julkaisusta) tai tiedustele käyttölupaa aineiston omistajalta. ResearchGatesta saat ajantasaista tietoa julkaisujesi katsomisista, lataamisista ja viittaamisista. Voit myös luoda avoimia tai suljettuja ryhmiä sekä osallistua keskustelufoorumeille. Kollegat voivat työstää dokumentteja yhteistyössä mistä päin maailmaa tahansa. Sivustolla on myös oma listauksensa tieteen alan avoimista työpaikoista.
Jos kustantaja ei ole määritellyt erikseen suhtautumista aineiston jakamiseen tutkijoiden verkkoyhteisöpalveluissa, voit tarkistaa kustantajien rinnakkaistallentamispolitiikkoja Sherpa/Romeo-palvelusta.
SSRN on vuonna 1994 perustettu vanhin maksuton akateeminen vertaisverkko, jonka Elsevier osti vuonna 2016. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus- ja konferenssijulkaisuja preprintteinä eli toimii erityisesti näiden alojen rinnakkaistallentamisarkistona. Latausmääriin perustuvia rankinglistoja.
Altmetriikka
Altmetriikka on yhdistelmä sanoista alternative ja metrics. Altmetriikka-termiä käytetään myös tarkoittamassa artikkelitason metriikkaa (article level metrics). Bibliometriikan perintönä myös altmetriikka liittyy tieteeseen ja tieteelliseen julkaisemiseen. Altmetriikka kytkeytyy nimenomaan verkkojulkaisemiseen, datan saatavuuteen ja internetin sosiaaliseen ulottuvuuteen. Altmetriikka mittaa tutkimuksen näkyvyyttä verkossa esimerkiksi klikkausten, latausten, blogikirjoitusten, kirjanmerkkien, tykkäysten ja twiittien määrinä.
