Spatia on soveltavan alue- ja kuntatutkimuksen keskus, joka on toiminut vuodesta 2001. Spatiassa tehdään tutkimuksia, selvityksiä ja arviointeja sekä tuotetaan asiantuntijapalveluja valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen kehitystyön tarpeisiin.
Toiminnallaan Spatia tukee Itä-Suomen yliopiston yhteiskunnallista ja alueellista vuorovaikutusta. Tutkimukset, selvitykset ja arvioinnit toteutetaan yliopiston monipuolisen ja korkeatasoisen asiantuntijaverkoston avulla. Spatian asiakkaita ovat kehittämisorganisaatiot, yritykset, kunnat, kaupungit ja valtionhallinto. Alue- ja kuntatutkimuskeskus on mukana myös kansainvälisissä tutkimusohjelmissa.
Tutkimus-, selvitys-, ja arviointihankkeet
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian uusimpien tutkimus- ja selvityshankkeiden keskeisinä teemoina ovat maaseudun talous, julkisten rahavirtojen kohdentuminen alueittain, saaristoalueiden kehittäminen, pienten kuntien asema, kuntien elinvoima ja älykäs sopeutuminen, alueiden välinen yhteistyö, julkisen hallinnon palvelurakenteiden uudistukset, digitalisaatio maaseudun palvelujen kehittämisessä, monipaikkaisuus, ennakointi ja työllisyys.
TOTAL - Maaseudun talous, taloudellinen huoltovarmuus ja alueellinen elinvoima
Tutkimushankkeessa muodostetaan kokonaiskuva maaseudun taloudesta, sen tilanteesta, toiminnasta, tulevaisuudennäkymistä sekä kytkennöistä taloudelliseen huoltovarmuuteen, että laajemmin kaupunkien ja alueiden elinvoimaan. Hankkeen tavoitteena on myös antaa välineitä ja esittää suosituksia maaseudun talouden paikkaperustaiseen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Mistä tekijöistä ja toimijoista maaseudun paikallistalouksien kokonaiskuva muodostuu?
- Miltä maaseudun paikallistalouksien tila ja tulevaisuudennäkymät näyttävät?
- Minkälaisia vaikutuksia maaseudun ennustetulla väestökehityksellä on taloudelliselle huoltovarmuudelle työvoiman saatavuuden, yritysten jatkuvuuden ja kehittämisen kautta?
Miten maaseudun talous kytkeytyy kaupunkien ja alueiden elinvoimaan ja talouteen?
Hankkeen kesto: 1.5.2024–30.4.2026
Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
Henkilöt (UEF): Teemu Makkonen, Timo Hirvonen, Simo Rautiainen, Olli Lehtonen, Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja Luonnonvarakeskus
KUMU – Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa
TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa. TE-palvelut 2024-uudistuksella pyritään vahvistamaan paikkaperustaisen kehittämisen mahdollisuuksia. Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa -tutkimuksessa selvitetään alle 10 000 asukkaan kuntien mahdollisuuksia toteuttaa paikkaperustaista työvoimapolitiikkaa TE-palvelut 2024 ‑uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa.
Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on, voivatko pienet kunnat vaikuttaa siihen, että työllisyyspalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon niiden tarpeet elinvoiman vahvistamisessa. Tutkimuksen viitekehyksenä on paikkaperustaisen kehittämisen näkökulma. Paikkaperustaisuuden käsitteellä viitataan lähestymistapaan, jolla resursseja kohdistetaan uudelleen paikkalähtöisesti. Paikkaperustaiselle politiikalle on tunnusomaista pyrkimys paikallisten vahvuuksien ja potentiaalien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Hankkeen kesto: 1.8.2023–31.12.2024
Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS
Henkilöt: Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Petri Kahila
Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA
RAVIT - Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille
RAVIT-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten julkiset rahavirrat kohdentuvat maaseutu- ja kaupunkialueille. Julkisten rahavirtojen osuus kansantaloudesta on huomattava, mutta niiden tarkoista elinvoimavaikutuksista on niukasti tutkimustietoa. Julkisten rahavirtojen määrällä on merkitystä alueiden kehitysedellytyksille. Merkitystä on myös sillä, millä perusteilla rahavirtoja kerätään eri lähteistä, jaetaan takaisin erityyppisille alueille ja miten niitä perustellaan.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan julkisten rahavirtojen nykytila Suomessa ja luodaan dynaaminen laskenta peruskoulutusinvestoinneista ja niiden siirtymisestä kuntien välillä. Seuraavaksi selvitetään julkisten rahavirtojen ja alueiden elinvoiman sekä yhdenvertaisten kehitysedellytysten välistä yhteyttä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tarkastellaan alueiden kehitysedellytysten ja elinvoiman eriytymistä analysoimalla, miten julkisissa asiakirjoissa tai kyseisistä politiikkatoimista tehdyissä tutkimuksissa ja arvioineissa on huomioitu alueulottuvuus.
Hankkeen kesto: 1.5.2022–31.7.2024
Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
Henkilöt (UEF): Teemu Makkonen, Timo Hirvonen, Simo Rautiainen, Olli Lehtonen, Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja Luonnonvarakeskus
URBACT-ohjelman kansallinen yhteystaho vuosina (2021-2027)
URBACT on EU-osarahoitteinen ohjelma, joka edistää integroitua ja kestävää kaupunginkehitystä. URBACT perustuu kokemustenvaihtoon ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen. URBACTin kansalliset yhteystahot (NUP, National URBACT Point) tiedottavat ohjelmasta ja aktivoivat kaupunkikehittäjiä kotimaissaan. Suomen yhteystahon tehtäviä vuosina 2021-2027 hoitaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Spatia oli URBACT-ohjelman yhteistyötahona myös edellisellä ohjelmakaudella.
Kesto: 2017-2027
Henkilöt: Petri Kahila, Matti Fritsch, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Euroopan Unioni/URBACT-ohjelma
ALUEELLISEN OPINTOLAINAHYVITYSKOKEILUN ESISELVITYS
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Esiselvityksessä tuotettiin tietoa Norjan alueellisesta opintolainahyvitysmallista ja siitä, miten mallia voitaisiin soveltaa Suomessa. Kokeilun lähtökohtien ja vaihtoehtojen täsmentämiseksi arvioitiin millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia talouteen, työvoiman liikkuvuuteen ja koulutukseen mahdollisella alueellisella opintolainahyvityksellä voisi olla Suomessa sekä miten kokeilun kohderyhmän ja alueellisen hyvityksen ehdot voitaisiin määritellä.
Hankkeen kesto: 1.10.2021–31.1.2022
Rahoittajat: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Henkilöt (UEF): Petri Kahila, Anssi Keinänen, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Pinja Leino ja Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja oikeustieteiden laitos, lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmä
MONIPOKA - Monipaikkainen Pohjois-Karjala
Monipaikkaisuus on kasvava ilmiö, joka on entistä tärkeämpää tunnistaa osana maaseudun kestävää kehittämistä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää monipaikkaisuuden ilmiötä Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Hankkeessa monipaikkaisuuden ilmiötä ja tähän liittyvää potentiaalia ja kehittämistarpeita selvitettiin kolmesta teemasta 1) monipaikkainen työ ja yrittäjyys, 2) monipaikkainen hoiva ja 3) monipaikkaisuuden mahdollisuudet kolmannen sektorin (järjestöt, kyläyhteisöt) vahvistamisessa.
Hankkeen kesto: 1.9.2021-31.5.2022.
Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)
Henkilöt (UEF): Mari Kattilakoski ja Pasi Saukkonen
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry
MONIVOIMA - Monipaikkaisuus voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa
Monipaikkaisuus ja sen mukanaan tuoma kehittämispotentiaali on noussut viime aikoina vahvasti esille mm. etä- ja joustotyön lisääntymisen vuoksi. Kokonaisuudessaan monipaikkaisuus on moniulotteinen ja -sisältöinen ilmiö, mikä koskettaa miljoonien suomalaisten elämää niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tutkimuksen kohteena oli monipaikkaisuus ilmiönä Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelman kunnissa. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa tietoa monipaikkaisuuden kunnille aiheuttamista vaikutuksista, sen mukanaan tuomista voimavaroista ja haasteista sekä sen hyödyntämismahdollisuuksista muuttuvassa ja erilaistuvassa kuntakentässä.
Hankkeen kesto: 1.6.2021-30.6.2022.
Rahoittajat: Kuntaliitto/Erilaistuva KuntaSuomi 2025-tutkimusohjelma, Itä-Suomen yliopisto
Henkilöt (UEF): Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen, Petri Kahila, Pinja Leino
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Kuntakehitys Kaija Majoinen tmi
TIETOMAA UUDISTAA – Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla
Maaseutujen kehittäminen hakee paikkaansa kaupunkiseutuihin vahvasti kytkeytyvässä älykkäässä erikoistumisessa ja innovaatiopolitiikassa. Etenkin ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kytkeytyminen tietotalouden kehitysvirtoihin on ajankohtaista, mutta haastavaa. Tutkimus yhdisti monimenetelmäisesti ja monitieteisesti yhtäältä alueiden vahvuudet (makro) ja toisaalta maaseudun toimijoiden, yksilöiden ja yritysten käsitykset, tulevaisuuden näkemykset ja aikomukset (mikro). Tutkimuksessa tuotettiin kehittämis- ja ohjaustoimenpiteitä, jotka parhaiten edistävät tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä maaseutualueilla kytkeytyen alueiden vahvuuksiin ja yritystoimintaan sekä piileviin voimavaroihin ja orastaviin mahdollisuuksiin.
Hankkeen kesto: 1.8.2021 – 31.12.2022
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Hankkeen toteuttajat: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Lab-ammattikorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu/Porin yksikkö ja Itä-Suomen yliopisto (Spatia)
ALKUVOIMA-esiselvitys: Älykäs sopeutuminen Pohjois-Karjalan maaseudulla
Esiselvityksessä tuotettiin tietoa ja etsittiin ratkaisuja Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi älykkään sopeutumisen näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin, miten väestöltään vähenevillä ja ikääntyvillä alueilla opitaan hallitsemaan muutoksia ja etsimään uusia ratkaisuja elinvoimaan. Esiselvityksessä tuotettiin kuva siitä, miten Pohjois-Karjalan maaseutualueilla on mahdollista hallita muutosta ja etsiä uusia mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja monipuolistamisen lisäämiseksi älykkäällä sopeutumisella ja esitettiin toimenpide-ehdotuksia älykkään sopeutumisen soveltamismahdollisuuksista.
Hankkeen kesto: 1.6.2021–31.12.2022
Rahoittajat: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Teemu Makkonen, Simo Rautiainen ja Antti Tiilikainen
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATiA ja Karelia-ammattikorkeakoulu
ÄLY- Älykäs sopeutuminen Suomessa
Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista on menettänyt väestöään ja väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Eriytyvän kehityksen hallinta edellyttää uudenlaista lähestymistapaa, älykästä sopeutumista, jossa tunnistetaan alueiden ja kuntien kehittämisen ja uusiutumisen mahdollisuudet.
Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia toteutti Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -tutkimushankkeen vuosina 2021–2022 yhdessä Norrum Oy:n ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus loi tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista.
Väestön vähenemisen taustalla on moniulotteisia talouteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ne kietoutuvat yhteen ja voivat johtaa supistuvan kehityksen kierteeseen. Tällaisia kehityskulkuja ovat muun muassa maatalouden ja perinteisen teollisuuden työpaikkojen väheneminen sekä heikkoon saavutettavuuteen, harvaan asutukseen ja raja-alueeseen liittyvät sijaintihaitat. Myös alueiden talouden epätasapainoinen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat väestön vähenemiseen.
Tutkimuksen lähtökohtana oli, että väestöltään vähenevät ja ikääntyvät alueet ja kunnat löytävät uusia ratkaisuja työllisyyden, yritystoiminnan, palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Älykkäässä sopeutumisessa vahvistetaan hallintarakenteita ja paikallisia yhteisöjä, ylläpidetään hyvinvointia resurssien vähentyessä ja luovutaan tavoittelemasta väestön kasvua. Sekä kansallinen että Euroopan unionin kehittämispolitiikka tarjoavat jo toimenpiteitä, joihin voidaan soveltaa tutkimustietoon, ennakoivaan otteeseen ja uusiutumiseen perustuvaa älykkään sopeutumisen näkökulmaa.
Tutkimuksen kesto: 1.3.202-31.3.2022
Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS)
Henkilöt: Petri Kahila, Andrew Copus, Matti Fritsch, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Teemu Makkonen, Simo Rautiainen ja Pinja Leino
Saaristo-ohjelman 2020–2023 laatiminen
Spatia ja TK-Eval laativat yhteistyössä Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa saaristo-ohjelman vuosille 2020–2023. Saaristo-ohjelma esittää toimintaperiaatteet ja temaattiset valinnat vision toteuttamiseksi. Ohjelman toimintaperiaatteet ovat saariston vahvuuksien hyödyntäminen, yhteistyön ja verkostojen rakentaminen, älykäs sopeutuminen ja ympäristövastuun lisääminen.
Saaristo-ohjelmassa on viisi sisällöllistä teemaa ja kullekin teemalle on esitetty keskeisimmät tavoitteet. Saariston yhteydet ja liikkuminen -teema käsittelee saariston liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Asuminen, lapset ja nuoret –teema käsittelee palveluiden saatavuutta, monipaikkaista elämää, paikkariippumatonta työtä sekä lasten ja nuorten saaristoa. Elinkeinot ja palvelut –teema käsittelee saaristoalueiden elinkeinotoimintaa, niin saariston perinteisiä elinkeinoja kuin uusia moderneja yrittäjyyden muotoja sekä saariston palveluita. Saaristokulttuuri –teema käsittelee saariston ainutlaatuista kulttuurimaisemaa sekä saaristolaista elämäntapaa. Luonto ja ympäristö –teema nostaa esille saaristoluonnon ja vesistöjen suojelemisen tärkeyden sekä saariston kantokyvyn.
Kesto: 11/2019-6/2020
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
Saaristo-ohjelman 2017–2019 laatiminen
Spatia laati maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallisen saaristo-ohjelman vuosille 2017–2019. Saaristo-ohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen saaristoa koskevia toimenpiteitä. Ohjelma kohdistuu yleisesti maan saaristo- ja rantavyöhykkeisiin ja eritysesti saaristolain mukaan nimettyihin saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin. Ohjelma laadittiin yhteistyössä Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.
Kesto: 3/2017-6/2017
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
PISARA - Pienten kuntien strategiset ja luovat ratkaisut
Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kuntien strategiat ja toimet perinteisiä (esimerkiksi yritysten ja uusien asukkaiden alueelle houkuttelu, palveluiden säilyttäminen), sopeuttavia (esimerkiksi palvelujen ja infrastruktuurin supistaminen) vai innovatiivisia (esimerkiksi digitalisaation hyödyntäminen, uudenlaiset palvelut).
Väestömuutokset luovat paineita resurssien tehokkaammalle käytölle ja palvelujen uudelleen organisoinnille. On tärkeää, että kunnissa kyetään hallitsemaan muutosta ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Hankkeessa tutkittiin palveluinnovaatioiden syntyä, leviämistä ja käyttöönottoa. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uutta tapaa tuottaa palveluja esimerkiksi hyödyntämällä kuntien yhteistyötä, kumppanuuksia tai digitalisaatiota.
Hankkeen ydinajatuksena oli tutkia maaseutualueita edustavien kuntien strategioita sekä palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Kysyimme, onko kuntien sopeutuminen muutoksiin älykästä, luoko se hyvinvointia ja perustan hyvälle elämälle.
Tutkimuksen kesto: 1.8.2020-31.5.2022
Rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen ja Pinja Leino
SOMA - Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut
Tutkimuksen lähtökohtana oli shrinking rural area -käsite moniulotteisena ilmiönä. Vähenevän ja ikääntyvän väestön alueilla elinvoiman lisäämistä, uusien mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edellytyksiä voi lähestyä smart shrinking -ajattelulla, josta tässä tutkimuksessa käytetään termiä älykäs sopeutuminen. Tutkimuksessa tuotettiin kokonaisvaltainen kuvan maaseutualueiden taloudellisesta kasvupotentiaalista, elinvoimasta, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Tutkimuksessa muodostettiin kaksi erillistä indikaattoria, joista toinen pohjautuu väestö- ja talousmuuttujiin (väestö, kuntatalous, työpaikat, jne.) sekä toinen osallisuutta, kestävään kehitystä ja hyvinvointia mittaaviin tekijöihin. Indikaattorianalyysin ohjaamana valittiin elinvoiman ja kestävän kehityksen kannalta hyvin sopeutuneita esimerkkikuntia, joista selvitettiin, miten supistuvilla maaseutualueilla on vastattu haasteisiin, miten supistumiseen on sopeuduttu, oliko sopeutuminen älykästä ja tuottiko se uutta elinvoimaa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin tarkemmin esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista, joilla supistuvien maaseutualueiden haasteisiin on vastattu.
Tutkimuksen kesto: 1.6.2020-30.3.2022
Rahoittaja: MMM/Makera
Henkilöt: Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi Lemponen
Puhti – Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke
Puhti-hanke perustui kolmen organisaation yhteistyöhön. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia kartoitti kuntien elinvoimaa, benchmarkkasi muualla toteutettuja hyviä käytäntöj ja selvitti yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Maaseudun Sivistysliitto edisi ja vahvisti yhteisöllisen yrittäjyyden verkostoja ja osaamista kokoamalla ja aktivoimalla maaseudun toimijoita. Karelia-ammattikorkeakoulun tehtävänä hankkeessa oli maaseudun elinkeinojen ja palvelutuotannon kehittäminen osana maaseudun elinvoimaisuutta. Karelia-ammattikorkeakoulu innovoi, ideoi ja haki toimivia malleja muualta sekä tuki uusien ja kestävien liiketoimintamuotojen käyttöönottoa. Hanke loi edellytyksiä uudenlaiseen yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen maaseudulla kolmen toimijan kumppanuudella, joka tuotti kokonaisuudessaan enemmän puhtia maaseudulle kuin mihin yksittäiset organisaatiot pystyisivät.
Hankkeen kesto: 1.8.2018 - 31.3.2021
Rahoittaja: Maaseuturahasto
Henkilöt: Petri Kahila, Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Paavo Forsberg
Puhtia Pohjois-Karjalaan: kuntien elinvoimaselvitys
Puhtia Pohjois-Karjalasta: esimerkkejä maaseudun hyvinvointipalvelujen tuottamisesta
Pitoa ja vetoa: kolumnikokoelma maaseudun elinvoimasta
Maaseudun valokuituinvestoinnit
Selvityksessä tarkastellaan maaseudun valokuituverkkojen tilannetta sekä valokuituinvestointien toteutusmalleja ja rahoitusta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan valokuituinvestointien paikallisia ja alueellisia sosioekonomisia vaikutuksia. Tuloksena esitetään hyvän ja kustannustehokkaan valokuituinvestoinnin tunnusmerkit ja sen toteutusta tukevat reunaehdot.
Selvitys perustuu Suomen Kuntaliiton koordinoiman Maaseudun INFRA -verkoston toimeksiantoon. Sen tavoitteena on kuvata onnistuneita ja siten laajemmin hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi soveltuvia malleja valokuiturakentamisen edistämiseksi Suomessa ja erityisesti maaseudulla.
Tutkimuksen kesto: 6/2019 – 2/2020
Rahoittaja: Maaseutupolitiikan Maaseudun INFRA -verkosto
Henkilöt: Timo Hirvonen, Petri Kahila, Arja Kurvinen, Janne Sinerma
Pitkäaikaistyöttömien potentiaali työvoimavarantona
Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta pitkäaikaistyöttömien potentiaalia työvoimavarantona. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työttömien rekrytoinnista sekä työttömien kokemuksia omista työllistymisen esteistään ja mahdollisuuksistaan. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin työttömien työllistymistä ja rekrytointia tukevien palvelujen ja lainsäädännön muutosten tarpeita. Tutkimustulosten perusteella tehtiin myös politiikkasuosituksia.
Tutkimuksen kesto: 10.8.2018-28.2.2019
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila (vastuuhenkilö), Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen
Lue lisää hankkeesta
Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä
Hanke liittyi vuoden 2020 alussa toteutettavaksi suunnitellun maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun. Hankkeessa selvitettiin maakuntauudistuksen valmistelun etenemistä sekä valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Hanke tuotti tietoa ja suosituksia maakuntauudistusta tukevista vaikuttavista ja resurssitehokkaista yhteistyön toimintamalleista sivitys- ja hyvinvointisektorien välillä.
Kesto: 2/2018 – 6/2018
Henkilöt: Maarit Sireni ja Virpi Lemponen
Rahoittaja: Valtioneuvoston kanslia
Yhteistyötaho: MDI Public Oy
Tutkimus sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista sote-alojen henkilöstöön sukupuolten tasa-arvon kannalta
Tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan muutoksen tasa-arvovaikutuksia sekä tutkittiin esille tasa-arvoon liittyviä kipupisteitä. Tutkimuksessa seurattiin vuoden 2020 alussa toteutettavaksi suunnitellun maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua ja arvioitiin tapausesimerkkien kautta muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan henkilöstöön sukupuolten tasa-arvon kannalta. Sosiaali- ja terveysalan merkittävät kipukohdat liittyvät voimakkaaseen sukupuolenmukaiseen eriytymiseen sekä naisvaltaisen alan palkkaukseen. Segregaation lieventämiseksi tarvitaan laajasti erilaisia työoloihin, johtamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyviä toimia, joita tulisi käynnistää osana alan uudistusta.
Sukupuolten tasa-arvokysymyksestä muodostuu helposti naisenemmistöisellä alalla sokea piste, joten huomiota tulisi kiinnittää muutosjohtamiseen ja tasa-arvosuunnitelmiin muutosjohtamisen yhtenä välineenä. Muutoksen toteuttajat tarvitsevat ohjeita ja käytännön työvälineitä sukupuolten tasa-arvokysymysten arviointiin ja käsittelyyn. Tutkimus osoitti, että lyhyellä aikavälillä organisaatiomuutos heikentää työhyvinvointia, vähentää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja vaikeuttaa työn ja muun elämän yhdistämistä. Myönteistä muutoksessa oli se, että se voi avata henkilöstölle aiempaa parempia mahdollisuuksia uralla etenemiseen sekä osaamisen kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on tarpeen tiedostaa myös nais- ja miesenemmistöisillä aloilla. Organisaatioiden tulisi panostaa tasa-arvosuunnitelmiin ja henkilöstön osallisuuteen suunnitelmien laadinnassa ja käytännön toteutuksessa.
Kesto: 2019–2020
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Daniel Rauhut
Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Linkki julkaisuun: Sukupuolten tasa-arvo sosiaali ja terveysalan muutoksessa: sote-henkilöstön tasa-arvotutkimus
Uudistuvat elinvoimataajamat
Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina. Niiden elinvoimaisuus on kuitenkin heikentynyt samalla kun väestö siirtyy suurempiin keskuksiin. Kuusi itäsuomalaista maaseutukuntaa, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto etsivät ratkaisuja maaseututaajamien uudistamiseen sekä vetovoiman ja viihtyisyyden lisäämiseen. Verkostoon kuuluivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat kolmen maakunnan alueelta.
Ylimaakunnallisessa hankkeessa hyödynnettiin kehittämisen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Mukana olevat kunnat toteuttivat kehittämistoimiaan kuntakohtaisesti, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa oppien toisiltaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia toivat kuntien väliseen verkostoon asiantuntemusta ja tutkimustietoa.
Kesto: 11/2017 – 12/2019
Henkilöt: Petri Kahila, Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma/Etelä-Savon ELY-keskus
Nopeiden tietoliikenneyhteyksien merkitys työlle ja opiskelulle maaseudulla
Työtä ja koulutusta maaseudulle - hankkeessa tutkittiin sitä, millaisia uusia mahdollisuuksia digitalisaatio ja nopeat tietoliikenneyhteydet avaavat työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun maaseudulla. Tutkimuskysymyksenä oli, voivatko nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitalisaatio pienentää pitkistä välimatkoista aiheutuvaa sijaintihaittaa. Hanke toi uutta tietoa siitä, miten nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat työntekoa, yrittäjyyttä ja opiskelua maaseudulla ja auttavatko ne yhdistämään opiskelun ja työn eri muodot maaseudulla asumiseen. Lisäksi tutkimus tuotti tietoa siitä, miten maaseutualueiden koulutuspalveluja, osaamista ja työvoiman saatavuutta voitaisiin vahvistaa digitaalisaatiolla.
Kesto: 1/2017 – 6/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja monipuolistaa Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuusprofiilia. Luotaimen uudenlaisena lähestymistapana on hyödyntää sekä olemassa olevaa maaseutua koskevaa tietovarantoa että kokemustietoa. Hankkeessa 1) luotiin maaseudun kehityksen seurannan ja ennakoinnin kehittämisväline, 2) kohotettiin maaseudun profiilia ja 3) tuettiin Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa.
Kesto: 9/2016-6/2017
Vastuuhenkilö/lisätietoja: Pasi Saukkonen
Tutkijat: Hannu Ryhänen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto, Itä-Suomen yliopisto
Maaseudun palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntämällä (SmartCountryside)
Yhteiskunnan digitalisoituminen on synnyttänyt ympäri maailmaa erilaisia älykkään kaupungin hankkeita. Vastaavanlaista kehittämistoimintaa on ollut vähän maaseudulla tai taantuvilla kaupunkiseuduilla, vaikka palvelujen vähentymisen ja pitkien välimatkojen alueilla digitalisaation vaikutukset voisivat olla jopa suuremmat.
Hankkeessa selvitettiin, miten maaseudun palveluja voidaan kehittää ja monipuolistaa digitalisaatiota ja siihen liittyviä kokeiluja hyödyntämällä. Selvitys linkittyi hallitusohjelman kärkihankkeeseen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamisesta. Sen toimenpiteenä oli käynnistää kokeiluja osana älykäs maaseutu - konseptia, jolla edistettiin uusien asukaslähtöisten palveluratkaisujen kehittämistä, maaseudun asumista ja yrittämistä. Spatian toteutti selvityksen yhteistyössä MDI:n, SYKEn ja Vaasan yliopiston kanssa.
Kesto: 3/2016-12/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen, Pasi Saukkonen
Yhteistyötahot: MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus, Vaasa yliopisto
Rahoittaja: Valtioneuvosto
Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO)
ETKO-hanke kehitti Pohjois-Karjalan alue-ennakointia. Hanke tuotti päätöksenteossa hyödynnettävää ennakointitietoa ja välitti eri toimijoille tulevaisuustietoa. Hankkeella vahvistettiin elinkeinoelämän ja yritysten roolia työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tunnistamisessa.
Spatia toimi hankkeen osatoteuttajana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoimassa ESR-hankkeessa. Spatia tuotti tietoa työmarkkinoiden kehityksestä, analysoi alueellista koulutustarjontaa ja työmarkkinoiden muutoksia sekä tuotti Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit -julkaisuja.
Kesto: 1/2015 – 5/2017
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Jolkkkonen, Maarit Sireni, Virpi Lemponen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan Sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Itä-Suomen yliopisto, Josek Oy, Pikes Oy, Keti Oy, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan osuuskauppa, Pohjois-Karjalan Osuuspankki
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian uusimmat arvioinnit ovat käsitelleet saaristopolitiikkaa, maaseutupolitiikkaa, kansallista aluekehittämisen mallia, sopimuksellisuutta alue- ja kaupunkikehittämisessä sekä Euroopan unionin rakennerahastojen ja maaseuturahaston ohjelmien toteuttamista Suomessa.
Saaristolain päivittämiseen liittyvä tilasto- ja kartta-aineiston tuottaminen
Hankkeessa tuotetaan saaristoisia kuntia koskevaa tilasto- ja kartta-aineistoa sekä arvioidaan saaristolain pykälien 3 ja 9 vaikutuksia.
Hankkeen kesto: 1.3.2024–30.6.2025
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt: Simo Rautiainen ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA
Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
Suomen saaristoalueita koskevan tietopaketin toteuttaminen
Suomen saaristoalueista luodaan kattava tietopaketti, joka tarjoaa selkeän kokonaiskuvan saariston nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Hanke perustuu aiempiin tilastokatsauksiin ja laadulliseen aineistoon, ja se esittelee eri saaristoalueiden erityispiirteitä sekä konkreettisia esimerkkejä paikalliselta ja alueelliselta tasolta. Paikkatietoanalyysillä on tärkeä rooli tietopaketin laatimisessa.
Hankkeen kesto: 1.1.2024–30.9.2024
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt UEF: Simo Rautiainen ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja NordEval Oy
Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
Kansallisen saaristo- ja vesistöalueiden kehittämiohjelman päivittäminen
Ihmisten saaristo -ohjelman 2020–2023 päivitys tähtää entistä strategisempaan ja vaikuttavampaan kehittämiseen vuoteen 2027 asti. Päivitystyössä painotetaan saaristolaisten ja saaristoasioista kiinnostuneiden osallistumista erityisesti työpajojen kautta. Ohjelmapäivityksessä huomioidaan toimintaympäristössä ja saariston asukkaiden tarpeissa tapahtuneet muutokset. Tarkastelun kohteena ovat saaristoalueiden omavaraisuus, huoltovarmuus sekä kokonaisturvallisuus.
Ohjelman päivitysprosessi koostuu useista vaiheista, joihin kuuluvat nykytilan ja toimintaympäristön analyysi, kehittämisteemojen tunnistaminen, rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen ja toimenpiteiden suunnittelu. Lisäksi strategisuuden vahvistaminen kulkee mukana kaikissa työvaiheissa, jotta ohjelma vastaa paremmin muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.
Työ tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja päivityksessä huomioidaan myös muut ajankohtaiset saaristoalueisiin liittyvät selvitykset, kuten Suomen saaristoalueita koskevan tietopaketin laatiminen.
Hankkeen kesto: 1/2024–9/2024
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt UEF: Simo Rautiainen, Timo Hirvonen, Petri Kahila
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja MDI – Part of FCG
Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
KYLÄKAUPPA - Päivittäistavarakauppapalvelun avustuksen kokeiluhankkeen arviointi
Valtion kyläkauppatuen Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeilun ensimmäinen vaihe toteutettiin harvaan asutulla maaseudulla 1.1.2020–30.6.2021. Tuki kohdennettiin harvaan asutulla maaseudulla sijaitseville päivittäistavarakaupoille. Toista kokeilukautta (1.1.2022–30.6.2023) varten tuki laajeni kaikille maaseutualueille. Kyläkauppatuki vakinaistettiin helmikuussa 2023.
KYLÄKAUPPA-hankkeessa arvioitiin kyläkauppatuen toista kokeilukautta. Hankkeessa arvioitiin kokeilun toimivuutta ja tuen kohdistumisen onnistumista. Arviointi toteutett pääosin laadullisena arviointina, jota tuetaan paikkatietoanalyysin ja määrällisen analyysin avulla. Arviointi toteutetaan yhteistyössä NordEval Oy:n kanssa.
Hankkeen kesto: 1.6.2023 – 31.1.2024
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Timo Hirvonen, Petri Kahila, Simo Rautiainen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja NordEval Oy
ALKE - Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin arviointi
Arvioinnin lähtökohtana oli vuonna 2021 voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unioin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta. Arvioinnin tavoiteena oli tuottaa ja analysoida tietoa kansallisen aluekehittämisen toimintamallin toimivuudesta ja vaikuttavuudesta eduskunnalle vuonna 2024 annettavaa selontekoa varten.
Keskeisenä arviointia ohjaavana kysymyksenä oli, miten vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia aluekehittämisen osa-alueet (aluekehittämispäätös, valtioneuvoston ja alueiden vuoropuhelu sekä aluekehittämisen kansallinen ja alueellinen yhteensovittaminen), rooleineen ja vastuineen ovat tavoitteiden kannalta sekä suhteessa käytettyihin resursseihin. Arviointi toteutettiin yhteistyössä MDI x FCG:n kanssa.
Hankkeen kesto: .6.2023 – 31.2.2024
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja MDI x FCG
Karelia ENI CBC 2014-2020 ohjelman jälkiarviointi
Arvioinnissa tehtiin kokonaisarvio Karelia ENI CBC ohjelman toteuttamisesta, tehokkuudesta ja vaikutuksista ohjelma-alueella. Erityishuomio arvioinnissa kohdistui ohjelman saavutusten ja tulosten analysointiin. Koronapandemian puhkeaminen vuonna 2020 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 asettivat ohjelman arviointiprosessille poikkeukselliset lähtökohdat. Arviointi toteutettiin yhteistyössä TK-Evalin kanssa.
Hankkeen kesto: 1.3.2023 – 31.1.2024
Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Henkilöt: Matti Fritsch, Timo Hirvonen ja Petri Kahila
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja TK-Eval
Sopimuksellisuus alue- ja kaupunkikehittämisessä
Hanke tuotti tietoa sopimuksellisuuden kehittämistä koskeviin tarpeisiin alue- ja kaupunkikehittämisessä. Työn lähtökohtana oli peruskysymys sopimuksellisuuden luonteesta – mistä siinä on ylipäänsä kyse politiikan välineenä ja ohjauskeinona.
Sopimusten ei katsota voivan resurssien puolesta muodostaa aluekehittämisen yhteistyön ydintä. Sopimuksia tulee kehittää kumppanuuden alueellisesti kohdennettuina erityistoimenpiteinä. Niiden vaikuttavuutta, strategisuutta, arviointia ja mittarointia tulee myös kehittää. Hanke toteutettiin yhteistyössä MDI:n kanssa.
Hankkeen kesto: 1.9.2022 – 31.1.2023
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja MDI
Suomen CAP-strategiasuunnitelman ennakkoarviointi
Ennakkoarvioinnin tarkoituksena oli parantaa CAP-strategiasuunnitelman suunnittelua, sisältöä, toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ennakkoarviointi tuotti konkreettista tietoa MMM:n ja kansallisten sidosryhmien käyttöön. Ennakkoarviointi toteutettiin kehittävällä ja osalllistavalla otteella, jossa pääpaino oli kehitysehdotuksissa ja valmistelutyön sparraamisessa. Lisäksi tehtiin SOVA-lainsäädännön mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Osana arviointia analysoitiin strategia-asiakirjaa, haastateltiin asiantuntijoita, kerättiin tietoa sähköisellä kyselyllä sekä toteutettiin fokusryhmäkeskusteluja.
MDI johti konsortiota, jossa olivat mukana Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja Gaia Consulting.
Tutkimuksen kesto: 15.08.2019-30.4.2022
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen
Maaseutupolitiikan neuvoston arviointi
Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) toiminnan arvioinnin toteuttivat Owal Group Oy (koordinaattori) ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.
MANE johtaa ja linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutumista sekä toimii valtioneuvoston tukena poikkihallinnollisissa maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Neuvoston tehtäviin kuuluvat esimerkiksi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (2014–2020) toteuttaminen ja seuranta hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä.
Arviointi jakaantui kolmeen pääteemaan: Ensimmäisessä arvioitiin MANEn toimintatapaa ja organisoitumista. Toinen arviointiteema keskittyi maaseutupolitiikan ja MANEn asemoitumiseen aluekehittämisen kentässä sekä laajemmassa poliittisessa kontekstissa. Kolmannessa teemassa yhteenvedettiin kahden edellisen teeman tuloksia maaseutupolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta analysoiden esimerkiksi asetettuihin tavoitteisiin vastaamista ja toimintaympäristön vaikutuksia toteutukseen ja tuloksiin.
Tutkimuksen kesto: 01.06.2020–28.02.2021
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 arviointi
Suomi toteutti EU:n rakennerahastovaroilla vuosina 2014–2020 ”Kestävää ja kasvua ja työtä” -ohjelmaa, joka sisälsi sekä EAKR- että ESR-tuella osarahoitettavat toimenpiteet. Ohjelman osana suoritettiin sen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi. Arvioinnin suoritti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta neljän kotimaisen asiantuntijaorganisaation (MDI, TK-Eval, Kuntoutussäätö, Spatia) muodostama konsortio vuosina 2016–2019. Spatia vastasi tiedon ja osaamisen edistämiseen kohdistuvien ohjelmatoimien arvioinnista ja osallistui ohjelmakokonaisuuden hallinnon ja toimeenpanon arviointiin.
Kesto: 2017-2019
Henkilöt: Petri Kahila, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen
Tilaaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Linkit julkaisuihin:
Vaikutusten jäljillä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vaikuttavuuden arviointi
Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti
Hämeen ja Kaakkois-Suomen maaseutusuunnitelmien arviointi
Spatia tekee Augurix Oy:n kanssa väliarvioinnin Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueellisille maaseutusuunnitelmille. Arviointi koskee ELY-keskuksista rahoitettuja hanke- yritys- ja rakennetukia sekä ELY-keskusten ja Leader -ryhmien välisiä yhteistyösopimuksia. Arviointi sisältää mm. yleisarvion toteutuksesta, ohjelmien tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin, case-analyysia hankkeista sekä johtopäätökset ja suositukset ohjelman tuleville vuosille.
Arvioinnin kesto: 1.6.2018 - 31.1.2019
Rahoittaja: Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset
Vastuuhenkilö Pasi Saukkonen
Saaristopolitiikan arviointi
Saaristojärjestelmä on Suomen vanhin aluepoliittinen järjestelmä täyttäen 70 vuotta vuonna 2018. Saaristopolitiikan toteuttamisen perustana on saaristolaki, joka velvoittaa viranomaiset huomioimaan saariston ja saaristokuntien erityisaseman toiminnassaan. Nyt toteutettavan arvioinnin kohteena on saaristopolitiikka ja siihen keskeisesti vaikuttava toimintaympäristö kuten kansallinen maaseutu- ja kaupunkipolitiikka sekä EU:n rakennerahastopoliittinen kehittäminen.
Arviointityön tavoitteena on tukea voimassa olevan valtakunnallisen saaristo-ohjelman toteuttamista sekä pohjustaa tulevien kausien ja ohjelmien valmistelua. Lisäksi tavoitteena on tuottaa näkemyksiä siitä, miten saaristopolitiikkaa pitäisi kehittää ja suunnata muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvioinnin pääteemoja ovat 1) Saaristopolitiikan yhteiskuntapoliittinen asema ja sen muutos, 2) saaristopolitiikan toimintatapojen ja politiikkatoimien vaikuttavuus ja 3) saaristopolitiikan rooli tulevaisuudessa. Spatia toteuttaa arvioinnin yhdessä TK-Evalin kanssa.
Kesto: 12/2017 – 8/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
Kuntien ja alueiden elinvoimaa on kehitettävä jatkuvan uudistumisen ja sopeutumisen näkökulmasta
Petri Kahila, FT
Tutkimusjohtaja
Julkaisut
Tutustu Spatian raportteja -sarjan julkaisuihin eRepo-palvelussa. Voit hakea julkaisua myös asiasanalla tai tekijän nimellä.
UEF:n rakennerahasto
Raportti UEF:n rakennerahasto 2014-2020 arviointi
PUHTI-HANKKEEN JULKAISUT
Raportit
Puhtia Pohjois-Karjalaan – kuntien elinvoimaselvitys (2019) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3046-0
Puhtia Pohjois-Karjalasta – Esimerkkejä maaseudun hyvinvointipalvelujen tuottamisesta (2020) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3427-7
Pitoa ja vetoa – Kolumnikokoelma maaseudun elinvoimasta (2021) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3749-0
Verkostoituminen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla (2021) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-325-0
Tilastomyllyt
PUHTI-tilastomylly 1/2019 Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 2/2019 Missä lampaanlihaa tuotetaan Suomessa? (Pääsiäismylly)
PUHTI-tilastomylly 3/2019 Työmatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 4/2019 Yrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 5/2019 Kesämökit ja matkailijat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 6/2019 Marjan- ja hedelmänviljely avomaalla Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 8/2020 Onko älykäs sopeutuminen avain elinvoimaan, kun väki vähenee ja vanhenee?
PUHTI-tilastomylly 9/2020 Muuttajat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä
PUHTI-tilastomylly 10/20210 Kuntavaalit
PUHTI-hanke. Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla. Politiikkasuosituksia 1/2019
SOMA-HANKKEEN INFOGRAAFIT JA BLOGIT
SOMA-infograafi 1 Maaseudun kestävän elinvoimaisuuden indikaattori (SOMA-indikaattori)
SOMA-blogi 1 Kuntien kestävän elinvoimaisuuden mittaamisen suosituksia. Teemu Makkonen
SOMA-blogi 2 Maaseutualueiden elinvoima tilastojen valossa. Teemu Makkonen
ETKO-HANKKEEN INFOGRAAFIT
Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen. Työvoimapula-ammatit Pohjois-Karjalassa ─ Ikärakenne ja eläköityminen
Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen. Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen
Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Joona Rissanen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä
Ajankohtaista
Uutiset
Yhteystiedot
Tutkimukset ja selvitykset toteutetaan yliopiston monipuolisen ja korkeatasoisen asiantuntijaverkoston avulla. Verkostoon kuuluvat kaikki Karjalan tutkimuslaitoksen ja muut Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat, joita pyydetään mukaan tutkimus- ja selvitystyöhön kulloinkin tarvittavan asiantuntijuuden perusteella.
Tutkimuksia ja selvityksiä toteutetaan myös erilaisissa konsortioissa muiden tutkimuslaitosten ja konsulttiyritysten kanssa.
Joensuun kampus
Postiosoite
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Karjalan tutkimuslaitos
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia
Joensuun kampus
PL 111, 80101 Joensuu
Käyntiosoite
Yliopistokatu 2, Aurora B, Joensuu