Sulje

Tarkenna hakuasi

Nainen lukemassa rakennusten edustalla.

Avoimen tiedon hakuopas

Avoimet julkaisut ovat verkossa kenen tahansa luettavissa maksutta.

Tutkimus voidaan julkaista suoraan avoimesti tai alun perin maksumuurin takana oleva julkaisu voidaan myöhemmin aukaista saataville esimerkiksi julkaisuarkiston kautta.

Siirry suoraan kohtaan:

Avoimia julkaisuja ovat muun muassa:

  •  OA-lehdet (tieteelliset, ammatti- sekä tieteellisten seurojen lehdet)
  •  yksittäiset, avoimesti julkaistut artikkelit maksullisissa tieteellisissä lehdissä
  •  julkaisuarkistoihin tallennetut artikkelit, opinnäytteet (osa) ja muut julkaisut
  •  julkisten tutkimuslaitosten ja viranomaisten julkaisut
  • OA-kirjat (esimerkiksi vanhat kirjat, avoimet oppikirjat, avoimet tietokirjat)

Avoimesti julkaistaan erityisesti artikkeleita

Euroopan komission selvityksen mukaan avointen tutkimusjulkaisujen osuus kaikista julkaisuista on ollut viime vuosina 35-40 %. Lue lisää selvityksestä sivulta Trends for open access to publications. Avoin julkaiseminen on kuitenkin yleistynyt vasta 2000-luvun aikana, joten suurin osa tieteellisestä tiedosta on edelleen maksumuurin takana.

Termejä

Open Access = OA = Avoin pääsy

Embargo tarkoittaa vapaan julkaisemisen viivettä, jona aikana julkaisu on vain tilaajien/jäsenten saatavilla. Embargo voi olla käytössä muun muassa julkaisuarkistoihin tallennetuissa artikkeleissa.

Repository, institutional repository, organisaation avoin julkaisuarkisto. Esim. UEF erepository (eRepo)

OA-sanastossa on lisää avoimeen julkaisemiseen liittyvää terminologiaa.

Yliopiston kampuksilla työskenneltäessä käytettävissä ovat avointen aineistojen lisäksi kaikki maksulliset aineistot (kirjaston maksamat). Kampuskäyttäjä ei välttämättä hahmota, mikä julkaisu on aidosti avoin ja mikä maksullinen, koska käyttöoikeus yliopiston verkossa todennetaan koneen ip-osoitteen perusteella. Tämä on hyvä huomioida linkitettäessä julkaisuja esimerkiksi oppimateriaaleihin tai muihin aineistoihin. Linkitys on helppo tapa käyttää avoimia julkaisuja. Muuta avointen julkaisujen hyödyntämistä koskevat samat tekijänoikeussäädökset kuin kaikkia muitakin julkaisuja. Lue lisää: Tekijänoikeuden ABC.

Tiedonhakua ei kannata rajata pelkästään avoimiin aineistoihin, jos käytettävissä on myös muita julkaisuja. Avoimia aineistoja ja niiden hakukoneita voi tällöin käyttää muun tiedonhaun rinnalla.

Kampusverkon ulkopuolella maksullisten julkaisujen käyttö onnistuu vain kirjautumalla UEF-Primoon. Tähän tarvitaan UEF-käyttäjätunnukset, joten etäkäyttöoikeus on vain yliopiston henkilökunnalla ja opiskelijoilla.  Kuitenkin kampuskirjastojen tiloihin voi kuka tahansa tulla käyttämään lähes kaikkia maksullisia aineistoja.

OA-tiedonhaun välineet

Avoimia julkaisuja voi lähestyä kahdella tavalla: joko jäljittämällä jo löydettyjen julkaisujen avoimia versioita tai käyttämällä avointen julkaisujen hakemiseen tarkoitettuja hakukoneita/tietokantoja.

On tärkeää arvioida julkaisujen luotettavuutta, kaikki avoimesti julkaistut lähteet eivät täytä tieteellisyyskriteereitä.
OA-hakukoneet soveltuvat esimerkiksi harmaan kirjallisuuden etsimiseen. Ainoina hakuvälineinä niitä ei kannata käyttää, varsinkaan jos tavoitteena on kattava tiedonhaku.

Laaja-alaiset hakukoneet

Monipuolisesti hyvin erilaisia julkaisutyyppejä, esim. artikkeleita, oppimateriaaleja, kuvia, opinnäytetöitä (myös kandidaatintöitä, bachelor's thesis -tasoisia).
Monitieteinen. Laaja. Yli 8000 luotettavan organisaation julkaisuja.

Monipuoliset hakumahdollisuudet ja hakutuloksen rajaukset esim. julkaisutyypillä ja -vuodella.

Avoin kokoteksti saatavilla noin 60 prosenttiin tuloksista.

 

 

Tieteellisiä artikkeleita lehdistä ja julkaisuarkistoista, myös opinnäytetöitä (master thesis, bachelor thesis). Monitieteinen.

Googlen tieteelliseen sisältöön erikoistunut hakukone.

Akateemisten julkaisijoiden, yhteisöjen, yliopistojen sekä muiden tieteellisten järjestöjen tuottamia tutkielmia, esitelmiä, kirjoja, tiivistelmiä, konferenssijulkaisuja ja artikkeleita. Myös muuta kuin varsinaista tieteellistä tietoa.

Osa löydetyistä aineistoista ei ole saatavilla avoimesti.

Hyvin monipuolisesti eri julkaisu- ja artikkelityyppejä sekä tutkimusaineistoja ja standardeja.
 

Monitieteinen ja laaja. Hakutulosta vo rajata mm. avoimuuden, vuoden ja aiheen mukaan.

Tärkeimmät datanlähteet Crossref ja Microsoft Academic Graph (MAG), mutta saa dataa myös muualta.

Monilainen, tekoälypohjainen hakukone. Lähinnä artikkeleita ja niiden preprintejä (käsikirjoituksia).

Haravoi tunnettujen kustantajien ja tiedeyhteisöjen julkaisuja, muun muassa BMJ Journals, Cambridge University Press, De Gruyter, HighWire, IEEE, Karger, PubMed, Sage, Science, Springer Nature, Taylor & Francis, Wiley ja Wolters Kluwer.

Semantic Scholar tutorial videos

Visuaaliset hakukoneet

Hakee julkaisuja BASEsta ja PubMedistä.
Muodostaa 100 relevanteimmaksi katsomansa julkaisun perusteella visualisointeja (clusters ~ “bubbles”). Algoritmi perustuu julkaisujen yhteisiin sanoihin.
Ajatuksena on ensisijaisesti päästä nopeasti alkuun tiedonhaussa, mutta voi käyttää myös uutuusseurantaan.

Lue lisää visuaalisista tiedonhaun välineistä kirjaston blogista, myös kohdat vahvuudet, huomioitavaa, uudet välineet vanhojen rinnalla.

Molemmat hakukoneet käyttävät pohjana Semantic Scholarin dataa.

Research Rabbit

Tekoälyyn pohjautuva uudenlainen tapa hakea julkaisuja ja kirjoittajia, pysyä ajan tasalla uusista julkaisuista, visualisoida julkaisujen välisiä suhteita ja tehdä yhteistyötä.

Pohjana Semantic Scholarin lisäksi PubMedin data.

Aloitetaan luomalla kokoelma (collection), ja sinne edes yksi julkaisu. Ohjelma luo suosituksia kokoelmasi perusteella.

Toimii myös yhdessä viitteidenhallintaohjelma Zoteron kanssa. Zotero-integraatio: Voit tuoda Zotero-kansion ResearchRabbitiin. Muutokset näkyvät molemmissa.

Oppaita

Zotero-laajennus: Synkronoi Zotero-kansio ResearchRabbit-kokoelman kanssa. Kun seuraavan kerran törmäät hyvään julkaisuun verkossa, lisää se Zoteroon laajennuksen kautta. Lopuksi synkronoi ResearchRabbit -kokoelma.
 

Connected Papers

Haku jo tiedetyllä artikkelilla. Luo kaavion perustuen artikkelien samankaltaisuuteen, päällekkäisiin viittauksiin ja bibliografiseen kytkentään (“similarity graph”).

 

Lue lisää visuaalisista tiedonhaun välineistä kirjaston blogista, myös kohdat vahvuudet, huomioitavaa, uudet välineet vanhojen rinnalla.

Erityisaineistojen hakukoneet

Opinnäytteet ja väitöskirjat sadoista eurooppalaisista yliopistoista.

Hakutulosta mahdollista rajata maittain, kielen yms. mukaan.

Tieteellisiä artikkeleita, opinnäytteitä, postereita ja patentteja. Monitieteinen.

Hakee vain PDF-muotoisia tiedostoja.

Monipuoliset hakumahdollisuudet.

Hakee artikkeleita useista tunnetuista preprint-arkistoista samanaikaisesti. Monialainen.

Tieteenalakohtaisia avoimia hakukoneita ja aineistoja löydät lisää Tiedonhaun tuen alakohtaisilta sivuilta.

Yksikään hakukone – edes Google – ei löydä kaikkea internetin sisältöä. Osa sisällöistä on ns. näkymättömässä verkossa (deep web), jonka sisältöjä hakukoneet eivät pääse hyödyntämään. Deep webin sisältöjä ovat mm. lisensioimista ja/tai rekisteröitymistä vaativat palvelut, esim. monet maksulliset tieteelliset tietokannat.

OA-aineistoihin keskittyneet hakukoneet ja -palvelut pystyvät hyödyntämään tehokkaasti myös näkymättömän verkon aineistoja.

Avoimia aineistoja UEF-Primossa

DOAB:iin, DOAJ:iin ja muihin palveluihin sisältyvät avoimet kirjat ja lehdet löydät yksittäin UEF-Primosta. Lehtiä voi hakea erikseen Lehtihaussa.

Yksittäisiä artikkeleita voit hakea samoin UEF-Primosta hakemalla artikkelin tai kirjoittajan nimellä. Valitse tällöin hakukohteeksi Kansainväliset artikkelit.

Voit myös tehdä normaalisti aiheenmukaista hakua hakusanojen avulla. Hakutuloksesta voit rajata esiin avoimet aineistot. Käytä Rajaa hakua -filtteriä: Saatavuus - Open access.

Avoimia aineistokokonaisuuksia UEF-Primossa

Tieteellisiä vertaisarvioituja kirjoja eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta, kuten Bloomsbury Academic, Brill, Cambridge UP, CRC Press, Suomalaisen kirjallisuuden Seura, Frontiers Media, MDPI, Palgrave Macmillan, Routledge sekä Springer.

Kirjoja on n. 20 000, kustantajia yli 300.

Tuhansia vapaasti saatavilla olevia tieteellisiä aikakausjulkaisuja. Kattavin kansainvälinen avoimien tieteellisten lehtien luettelo.

Myös hakumahdollisuus.

OBP on akateemisten kirjojen kustantaja, jonka e-kirjat ovat avoimesti kaikkien saatavilla.

Koska UEF on OBP:n tukijäsen, aukaisemalla palvelun UEF-Primon kautta esiin ei tule lahjoituspyyntöjä palvelun tukemiseksi.

Monet  kustantajien omat kokoelmat sisältävät myös avoimesti käytettäviä artikkeleita ja/tai kirjoja.

Tällaisia kustantajia on muun muassa BioMed Central, BMJ, Brill, Wiley, JSTOR, Oxford UP, Public Library of Science, Sage, Taylor & Francis sekä U.S. National Library of Medicine.

Osa sisällöistä on päällekkäistä mm. DOAJ:in ja DOAB:in kanssa.

Avoimet oppimateriaalit

Alle on koottu linkkejä avoimia oppikirjoja tai muita oppimateriaaleja sisältäviin hakukoneisiin tai kokoelmiin.

Lue lisää avointen oppimateriaalien hakemisesta, hyödyntämisestä ja julkaisemisesta oppaasta, jonka on julkaissut Avoimen tieteen kansallinen koordinaatioryhmä. Oppaassa on tekstiaineistojen lisäksi runsaasti linkkejä erilaisiin avoimiin av-aineistoihin.
Linkki Avoimet oppimateriaalit oppaaseen.

Hakee aineistoja yli 100 eri lähteestä. Runsaasti erityisesti yhdysvaltalaisia aineistoja.
Hakua voi kohdistaa oppikirjoihin tai muihin oppimateriaaleihin. Sisältää aiheenmukaisen selauksen, mutta se ei kata kaikkia alkuperäislähteitä.

Monipuolisesti erityyppisiä oppimateriaaleja: kirjoja, videoita, kalvosarjoja, verkkosivuja ym. Voi tehdä sanahakua ja suodattaa tuloksia filttereillä.
Paljon englannin- ja saksankielistä aineistoa, mutta materiaaleja myös suomeksi.

Satoja englanninkielisiä oppikirjoja lähinnä yhdysvaltalaisista yliopistoista. Voi tehdä hakua tai selata kirjoja aihepiireittäin. Sivustoa ylläpitää Minnesotan yliopisto.

Noin tuhat avointa oppikirjaa korkeakouluille eri aloilta. Ylläpitäjä ISKME-organisaatio.

AOE:ssä on monenmuotoisia ja -laajuisia kotimaisia oppimateriaaleja eri koulutusasteille vapaasti käytettävissä.
AOE:ssä voi tehdä hakua tai selata materiaaleja valittujen kriteerien mukaan.


AOE:n oppimateriaalit ovat haettavissa myös kansallisen Finnan kautta. Haun voi kohdistaa vain oppimateriaaleihin tai hakutulokseen voi rajata jälkikäteen vain oppimateriaalit.

Tiedejatutkimus.fi-palvelusta voi hakea myös muita avoimia aineistoja, joita voi käyttää oppimateriaaleina tai kurssien oheiskirjallisuutena. Tiedejatutkimus.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tarjoama palvelu, joka kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta.

 

Kotimaiset lähteet

Kansallinen Finna ja Tiedejatutkimus.fi-sivusto eivät ole varsinaisia avoimien julkaisujen hakukoneita. Ne ovat kuitenkin kattava näkymä kotimaisiin lähteisiin ja sisältävät linkkejä myös avoimiin aineistoihin.

Suomessa viranomaisten julkaisut ovat lähtökohtaisesti avoimia. Viranomaisten omilla kotisivuilla on usein linkki omaan julkaisuarkistoon tai julkaisuluetteloon. Arkistoissa voi olla saatavilla myös vanhempia julkaisuja digitoituina.

Kotimaiset lähteet

Suomen kansallisbibliografia, kirjastojen aineistot, kotimaiset artikkelit, opinnäytteitä.

Sisältää jonkin verran linkkejä avoimiin aineistoihin. Hakua voi rajata vain verkkoaineistoon.

  • Tiedejatutkimus.fi

Kotimaisten korkeakoulujen ja tieteellisten organisaatioiden kaikki julkaisut vuodesta 2011 lähtien.

Hakua voi rajata vain avoimiin aineistoihin sekä julkaisutyypin mukaan.

Avoimia tieteellisiä lehtiä ja vuosikirjoja. Uusilla artikkeleilla voi olla embargo eli julkaisuviive.

Yksinkertainen haku sekä selaus lehdittäin.

Avoimia monografioita ja kokomaateoksia muutamalta tieteelliseltä seuralta.

Haku edellyttää rekisteröitymistä, mutta siirtymällä julkaisijan sivulle kirjoja voi selata ja lukea vapaasti.

Julkaisuarkistot

Julkaisuarkiston sisällä voit tehdä esimerkiksi aiheen- ja tekijänmukaista hakua tai selata kokoelmaa.

Julkaisuarkistot

Kansainvälinen julkaisuarkistojen hakupalvelu. Voi hakea/selata julkaisuarkistoja esimerkiksi maittain tai organisaatioittain, mutta ei itse arkistojen sisältämiä julkaisuja.

Sisältyvät DOAR:iin:

- Yliopistojen omat julkaisuarkistot, kuten UEF eRepo;

- VALTO: ministeriöiden julkaisut;

- DORIA: mm. osa tutkimuslaitoksista;

- HELDA: Helsingin yliopisto, myös yhteiskumppaneiden (virastoja ja tutkimuslaitoksia) julkaisuja

Opinnäytteet

Opinnäytteitä tallennetaan organisaatioiden julkaisuarkistoihin (ks. linkit yllä). Kaikki opinnäytteet eivät silti ole avoimesti luettavissa arkistoissakaan.

Google tavoittaa julkaisuarkistojen sisältöjä. Voit siis hakea normaalisti Googlella ja lisätä hakusanaksi haluamasi opinnäytettä merkitsevän sanan, esim. gradu.

Kotimaisia opinnäytteitä voit hakea kootusti kansallisesta Finnasta. Normaalin haun jälkeen tuloksen voi rajata tiettyyn opinnäytetyyppiin. Eurooppalaisten yliopistojen opinnäytteitä haetaan DART-Europe E-theses Portal -palvelusta. Tietokanta ei kata kaikkia yliopistoja.

Selaimen lisäosat

Selaimeen asennettavat lisäosat (add-on, extension) jäljittävät avoimesti saatavia artikkeleita. Lisäosia on tarjolla Firefox- ja Google Chrome –selaimiin. Asennus tehdään selaimen asetuksista.

Yksittäistä, nimeltä tiedettyä artikkelia voi hakea myös tavallisella hakukoneella, kuten Googlella. Hakukone ei kuitenkaan näytä suoraan artikkelin avoimuutta.

Lisäosan nimi Käyttö Muita toimintoja
Unpaywall Etsi artikkelin tiedot tietokannasta (kuten Scopus, PubMed ja ScienceDirect ja SpringerLink), hakukoneella tai lehden kustantajan sivulta. Selainikkunan oikeaan reunaan ilmestyy automaattisesti vihreä Unpaywall-kuvake, jos artikkeli löytyy jostakin avoimesta arkistosta. Ei löydä artikkelia, jolla ei ole DOI-tunnusta. Tällaisia ovat erityisesti humanistiset ja taiteen alan artikkelit.
Open Access button Etsi artikkelin tiedot hakukoneella, lehden kustantajan sivulta tai tietokannasta ja klikkaa lisäosan kuvaketta selaimen oikeassa yläkulmassa. Tästä avautuu uusi ikkuna, johon artikkeli aukeaa, jos se on saatavilla avoimesti. Palveluun kirjautumalla voit lähettää artikkelin kirjoittajalle pyynnön tallentaa artikkeli esimerkiksi julkaisuarkistoon, jos avointa versiota ei vielä ole olemassa.
Google Scholar button Kun havaitset lukemassasi tekstissä mielenkiintoisen artikkelin nimen, maalaa se ja paina lisäosan kuvaketta selaimen oikeassa yläkulmassa. Lisäosa ei avaa artikkelia suoraan, vaan näyttää viitteen Google Scholar -ikkunassa. Tästä pääset etsimään avointa artikkelia. Klikkaamalla ”-kuvaketta saat valmiin lähdeviitteen haluamallasi viittaustyylillä. Viitteen voi myös siirtää viitteidenhallintaohjelmiin.

Julkaisujen luotettavuuden arviointi

Avoimia julkaisuja arvioidaan kuten muitakin julkaisuja: julkaisutyypin, sisällön, kirjoittajan, julkaisijan ja ajantasaisuuden mukaan.
Verkossa kannattaa kiinnittää erityisesti huomioita eri tasoisiin opinnäytetöihin sekä siihen, mitä julkaisijasta, julkaisukanavasta ja kirjoittajasta tiedetään. Mikä on julkaisun nettiosoite? Kuka on kirjoittaja? Onko hänellä pätevyyttä kirjoittaa aiheesta? Löytyvätkö yhteystiedot?

 

  • artikkeli on vertaisarvioitu (peer reviewed) tai lehti, jossa artikkeli julkaistaan on vertaisarvioitu
  • kirjoittajan affiliaatio (taustaorganisaatio) on kerrottu
  • kirjoittajan yhteystiedot ovat näkyvissä
  • artikkeli noudattaa yleisesti hyväksyttyä tapaa esittää tutkimus ja sen tulokset

Saalistajalehdet

Avointen julkaisujen kentälle on ilmaantunut epärehellisiäkin toimijoita. Koska yleisesti OA-lehtien avoimuus lukijalle perustuu tutkijoiden itsensä maksamiin kirjoittajamaksuihin, osa julkaisijoista on luonut tästä liiketoimintaa.

Näissä niin sanotuissa saalistajalehdissä (englanniksi predators) ei käytetä kunnollista vertaisarviointia, eikä muitakaan yleisiä laatukriteereitä noudateta. Artikkelin saa julki yksinkertaisesti maksamalla vaaditun summan.

Lue lisää saalistajista kirjaston blogista.

  • nopea julkaisu: hyvin monet saalistajalehdet väittävät käyttävänsä vertaisarviointia, mutta siitä huolimatta artikkelin saa julki muutamassa viikossa – käytännössä vertaisarviointia ei siis joko ole lainkaan tai se on erittäin ylimalkaista
  • lehti hyväksyy artikkeleita laajasti eri tieteenaloilta
  • lehti ei sisälly DOAJ-hakemistoon
  • lehden artikkelit eivät löydy vakiintuneista artikkelitietokannoista (kuten esimerkiksi Scopus)
  • artikkelit ovat sisällöltään köykäisiä; puutteita voi olla sekä itse tutkimuksessa että sen raportoinnissa
  • monet artikkeleista on luokiteltu katsauksiksi (review), jolloin ne ovat lähinnä suppeita kirjallisuuskatsauksia ilman uutta tietoa tai näkemystä
  • myös suoranaista plagiaatteja voi olla, esimerkiksi artikkelista on vaihdettu vain nimi ja tekijätiedot
  • lehden verkkosivu on kömpelösti laadittu – näin ei toki ole aina
  • lehti ilmoittaa toimituskuntaan kuuluvaksi henkilöitä, joilla ei ole tekemistä lehden kanssa
  • lehti ilmoittaa väärän käyntiosoitteen
  • lehden nimi ja yhteystiedot ovat ristiriidassa keskenään, esimerkiksi nimessä mainitaan ’European’, mutta lehden julkaisija on kaukana Euroopasta

Cabells Predatory Reports listaa epäilyttäviä lehtiä ja antaa tarkempia tietoja siitä, millaisia rikkomuksia niillä on. Voit tehdä haun lehden nimellä, ISSN-numerolla tai aihealueen mukaan.

Think - Check - Submit on työkalu, jonka avulla voit yleisesti tarkistaa, täyttyvätkö luotettavan lehden tai kirjan kustantajan tunnusmerkit. Se ei anna suoria vastauksia yksittäisistä lehdistä.