Kan­san­ter­veys­tie­teen ja kliinisen ra­vit­se­mus­tie­teen tutkimus

Ei-tarttuvat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes, krooniset keuhkosairaudet, mielenterveysongelmat ja muistisairaudet, ovat valtava globaali terveystaakka. Niiden merkittäviä tunnettuja riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, epäterveellinen ravinto, liikunnan puute sekä haitallinen alkoholinkulutus. Valtava määrä tutkittavia kysymyksiä on kuitenkin vielä avoinna. Ne liittyvät vähemmän tunnettuihin riskitekijöihin ja niihin monimutkaisiin mekanismeihin, joiden kautta sairaudet saavat syntynsä.

Viime vuosikymmeninä monista kroonisista ei-tarttuvista sairauksista on tullut Suomessakin kansantauteja. Koko maailmassa kuolleisuus tartuntatauteihin on pandemiatkin huomioiden laskenut, ja nykyisin yli kaksi kolmannesta kuolemista johtuu ei-tarttuvista sairauksista. Näistä kuolemista kolme neljäsosaa tapahtuu muualla kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Erityisesti ennenaikaiset kuolemat kuormittavat vieläkin enemmän maailman köyhempiä väestöjä. Vuodessa ei-tarttuviin sairauksiin kuolee maailmassa arviolta 16 miljoonaa ihmistä alle 70 vuoden iässä, heistä valtaosa matalan tulotason maissa.

Näiden tilastojen perusteella yksikkömme on helppo tunnistaa globaali vastuunsa. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön kansanterveydellinen ja epidemiologinen ei-tarttuviin sairauksiin kohdistuva tutkimus tunnetaan maailmalla hyvin. Menestyksekäs tutkimusperinne alkoi Pohjois-Karjala projektista 1970-luvulla ja on jatkunut useissa merkittävissä hankkeissa, joita ovat muun muassa CAIDE, IMPRO sekä kansainvälisesti tunnetuin lippulaivatutkimuksemme, KIHD – alkuperäiseltä nimeltään Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus. Olemme myös mukana yhä usemmissa suurissa kansainvälissä tutkimuskonsortioissa, joissa yhdistellään jopa miljoonia ihmisiä koskevaa arvokasta epidemiologista dataa.
 

Sosiokulttuuristen tekijöiden yhteys terveyteen on osa kansanterveystieteen suurta kuvaa. Tämä tutkimuslinjamme etsii vastauksia kysymykseen, kuinka sosiaaliset, poliittiset ja kulttuuriset voimat vaikuttavat ihmisten terveyteen elämän eri alueilla. Haluamme ymmärtää niitä monimutkaisia yhteyksiä, jotka vallitsevat yhtäältä sosiokulttuuristen, makroekonomisten, terveyspoliittisten ja psykososiaalisten tekijöiden sekä toisaalta yksilöiden ja yhteisöjen terveyden välillä. Terveyttä määrittelevät biologian ja terveyskäyttäytymisen lisäksi monet muutkin tekijät, joista tarvitaan tutkittua tietoa.

Tutkimme sosiaalisia terveyseroja, jotka saattavat juontaa juurensa lapsuusiän sosiaalisiin vaikeuksiin, työolosuhteisiin, terveyspalvelujen saatavuuteen ja hintaan tai taloudellisiin vaikeuksiin, jota koettiin esimerkiksi Suomen suuressa lamassa 1990-luvulla.

Kulttuuri on ollut näkyvästi mukana, kun olemme selvittäneet terveyteen liittyviä kulttuurisia uskomuksia ja asenteita, henkisen ja hengellisen terveyden käsitettä, poliittisten ja kulttuuristen konfliktien terveysvaikutuksia sekä luovien alojen, kuten tanssin mahdollisia terveyshyötyjä.

Monitieteinen psykososiaalinen tutkimusosio on käsitellyt muun muassa persoonallisuuspiirteiden vaikutusta terveyteen, mielenterveyden ja elimistön fysiologisten muutosten välistä yhteyttä, yksinäisyyttä, riippuvuuksia sekä lapsuusaikaisia myöhemmän terveyden ennustetekijöitä elinkaariepidemiologian näkökulmasta.

Tutkimuksemme on luonteeltaan hyvin kansainvälistä. Meillä on ollut projekteja esimerkiksi humanitaarisen kriisin keskellä Syyriassa, vuoroin tulvien ja kuivuuden kurittamilla alueilla Länsi-Keniassa, sukupolvien ajan selviytymiskeinoja etsineessä palestiinalaisväestössä, syrjäisillä polioendeemisillä alueilla Pakistanissa sekä keskiaasialaisten ihmisten parissa, jotka yrittävät luovia Mongolian nopeasti muuttuvassa terveyspalvelujärjestelmässä.

Sosiokulttuurinen terveys ja hyvinvointi on mottomme.

Eliniän pidentyminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista saavutuksista. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyy kuitenkin taloudellisia ja terveyspoliittisia haasteita, jopa siinä määrin, että kehityksen positiiviset puolet jäävät osin tiedostamatta. Ikääntyneillä ihmisillä on voimavaroja, joiden merkitys sekä yksilölle että yhteisölle on tärkeää tunnistaa. Ikääntymistutkimukselle on siis vahvaa tilausta. Tarvitsemme ajankohtaista epidemiologista tietoa ikääntyvien terveyteen liittyvistä tekijöistä, pitkäaikaissairauksien ilmaantuvuudesta ja ennusteesta, palveluiden tarpeesta ja palvelujärjestelmien toimivuudesta sekä ennen kaikkea tuoreita ja toimivia interventioita ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.  

Makrotason ikääntymistutkimus on monialaista yhteistyötä, johon yksikössämme ja Itä-Suomen yliopistossa on hyvät valmiudet. Terveystieteiden ohella tärkeitä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita löytyy monilta tieteen aloilta. Tehtävänämme on selvittää yksilön ominaisuuksien, elintapojen, ympäristöön ja työhön liittyvien tekijöiden sekä laajemminkin vallitsevien olosuhteiden vaikutuksia ikääntyvien ja ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tämä edellyttää sekä pitkän linjan elämänkaarellista tutkimusotetta että tiiviisti ajassa kiinni olevaa interventiotutkimusta.  

Liity monialaiseen joukkoomme selvittämään muun muassa:  

• Kuinka ikääntyvästä työvoimasta tehdään kansakunnan menestystekijä?  
• Miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää kehitetään niin, että sen toiminta olisi jatkossakin vaikuttavaa, kustannusvaikuttavaa ja inhimillistä myös ikääntyneille?  
• Entä kun terveys ja toimintakyky horjuvat – mitä on optimoitu hoito, ravitsemus ja kuntoutus? 

Elämisen arvoista elämää loppuun saakka – terveystieteilijänä edistämässä hyvää vanhenemista ja vanhuutta.

Terveyden edistämisen tutkimus on laaja-alaista, monimenetelmällistä ja monitieteistä. Tärkeänä tutkimuskohteenamme on lasten ja nuorten hyvinvointi, terveys, terveyskäyttäytyminen ja terveyden eriarvoisuus. Tutkimme myös koulu- ja oppilaitosyhteisön terveyden edistämistä sekä oppijoiden, koulun henkilöstön että huoltajien kannalta. Näillä tutkimusteemoilla olemme mukana Schools for Health in Europe (SHE) -tutkijaverkostossa. Tutkimus mahdollistaa vaikuttamisen nuorten ja lasten keskeisiin kasvuympäristöihin sekä sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, joilla on yhteys terveyteen.

Ravitsemuksella on merkittävä rooli ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yksikkömme on mukana Ravitsemushoidon ja suun terveydenhoidon vaikutus omaishoitajien ravitsemustilaan ja suun terveydentilaan – LENTO-tutkimuksessa (LifE style, Nutrition and Oral health in care givers). Tutkimushanke toteutetaan kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, hammaslääketieteen yksikön, hoitotieteen laitoksen ja KYSin endokrinologian ja kliinisen ravitsemustieteen poliklinikan yhteistyönä.

Elinympäristö vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Parhaimmillaan ympäristö edistää terveyttä ja terveellisiä elintapoja, mutta altistumme myös säännöllisesti haitallisille ympäristötekijöille. Elinympäristön terveyshaittoihin vaikuttavat monet megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja yleisemmin ympäristönmuutos, kaupungistuminen sekä kehittyneissä maissa väestön ikääntyminen. 

Teemme ympäristöterveyden tutkimusta yhteistyössä ympäristö- ja biotieteiden laitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tutkimus on luonteeltaan tyypillisesti poikkitieteellistä ja siihen sisältyy niin altistumistutkimuksia, epidemiologisia tutkimuksia kuin vaikutusarviointiakin. Altistumista mitataan yleensä mittauksin ja mallinnuksin, terveysvaikutuksia erityisesti kysely- ja rekisteritutkimusten avulla. 

Tärkeimpiä tutkimusalueitamme ovat kaupunkiympäristön sekä ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien vaikutukset terveyteen. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti liikenteestä ja puunpoltosta johtuvien ilmansaasteiden, liikenteen aiheuttaman ympäristömelun, helleaaltojen, kaupunkien viheralueiden, juomaveden epäpuhtauksien sekä työ- ja koulumatkaliikunnan vaikutukset terveyteen.

Tutkimusaiheitamme ovat muun muassa kohonneen verenpaineen onnistunut hoito, osallistavan hoitosuunnitelman vaikuttavuus, kroonisten sairauksien aiheuttama kuorma sekä masennuksen ja masennusoireiden ilmeneminen ja merkitys perusterveydenhuollon potilailla. Tutkimme myös terveyskeskussairaaloiden potilasvirtoja, moniammatillisen lääkitysarvioinnin vaikuttavuutta sekä ensihoidon roolia kotisaattohoidon tukemisessa.  

Palvelujärjestelmässä tutkimuksemme aiheita ovat esimerkiksi palveluiden saavutettavuus ja saatavuus, sairaala- ja päivystyspalveluiden optimointi, hoitopolut, tehokkaat hoitotavat, sote-palveluiden kustannusvaikuttavuuden arviointi ja sote-palveluiden rakenteen ja kustannusten optimointi verkkosovellusten avulla. 

Teemme tutkimusyhteistyötä monien muiden tieteenalojen ja tutkimuslaitosten, useiden terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Tutkimustoiminnallamme haluamme rakentaa edellytyksiä potilaiden hyvälle, vaikuttavalle ja tasavertaiselle hoidolle sekä väestön terveyden edistämiselle.    

Työterveyden eriarvoisuus Suomessa on sosiaalisesti kestämätöntä. Vaikka työterveyshuolto toimii meillä hyvin, kunta-alalla on koko 2000-luvun ajan ollut jopa nelinkertaiset erot sairauspoissaoloissa eri ammattiryhmien välillä. Kodinhoitajat, lähihoitajat, koulukäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset ovat poissa töistä oman sairauden takia 24–31 päivää vuodessa, johtajat, erityisasiantuntijat, lääkärit ja opettajat puolestaan 6–9 päivää. Myös työn kuormitustekijät ja elintapoihin liittyvät työkykyriskit kasautuvat kunta-alalla tiettyihin ammattiryhmiin, kuten kodin- ja lähihoitajiin, ja yhä useammin nuorimpiin ikäryhmiin. Tämä on huolestuttavaa myös siksi, että työntekijöiden terveys ja hyvinvointi on yhteydessä potilaiden ja asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin, eli palvelujen laatuun.

Työterveyden tutkimus on monitieteistä ja siinä yhdistyvät (sosiaali)epidemiologia, (sosiaali)lääketiede, psykologia, ergonomia, hoitotiede, terveystaloustiede, yhteiskuntatieteet sekä palvelujärjestelmätutkimus. 

Tutkimuksemme aiheita ovat sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijät sekä pitkältä sairauspoissaololta työhön paluuta tukevat tekijät. Tutkimme työstressin ja työn muiden psykososiaalisten riskien, sosiaalisen pääoman ja muiden voimavarojen sekä työmatkojen ja etätyön terveysvaikutuksia. Lisäksi tutkimuskohteisiimme kuuluvat vuorotyö ja työvuorojärjestelyt sote-alalla, esimerkiksi kotihoidossa, kroonisten sairauksien, kuten tyypin1 diabeteksen kanssa työelämässä jatkaminen sekä ammattiryhmien väliset terveyserot ja niiden kaventaminen. 

Tutkimme myös työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta, mm. ohjausosaamisen merkitystä, näyttöön perustuvaa työterveyshuoltoa sekä työterveyshuollon integraatiota muuhun terveydenhuoltoon. Tutkimuksemme kattaa myös ergonomian merkityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisessä. 

Teemme tutkimusta laaja-alaisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen sekä useiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Eliniän pidentyminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista saavutuksista. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyy kuitenkin taloudellisia ja terveyspoliittisia haasteita, jopa siinä määrin, että kehityksen positiiviset puolet jäävät osin tiedostamatta. Ikääntyneillä ihmisillä on voimavaroja, joiden merkitys sekä yksilölle että yhteisölle on tärkeää tunnistaa. Ikääntymistutkimukselle on siis vahvaa tilausta. Tarvitsemme ajankohtaista epidemiologista tietoa ikääntyvien terveyteen liittyvistä tekijöistä, pitkäaikaissairauksien ilmaantuvuudesta ja ennusteesta, palveluiden tarpeesta ja palvelujärjestelmien toimivuudesta sekä ennen kaikkea tuoreita ja toimivia interventioita ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.  

Makrotason ikääntymistutkimus on monialaista yhteistyötä, johon yksikössämme ja Itä-Suomen yliopistossa on hyvät valmiudet. Terveystieteiden ohella tärkeitä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita löytyy monilta tieteen aloilta. Tehtävänämme on selvittää yksilön ominaisuuksien, elintapojen, ympäristöön ja työhön liittyvien tekijöiden sekä laajemminkin vallitsevien olosuhteiden vaikutuksia ikääntyvien ja ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tämä edellyttää sekä pitkän linjan elämänkaarellista tutkimusotetta että tiiviisti ajassa kiinni olevaa interventiotutkimusta.  

Liity monialaiseen joukkoomme selvittämään muun muassa:  

• Kuinka ikääntyvästä työvoimasta tehdään kansakunnan menestystekijä?  
• Miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää kehitetään niin, että sen toiminta olisi jatkossakin vaikuttavaa, kustannusvaikuttavaa ja inhimillistä myös ikääntyneille?  
• Entä kun terveys ja toimintakyky horjuvat – mitä on optimoitu hoito, ravitsemus ja kuntoutus? 

Elämisen arvoista elämää loppuun saakka – terveystieteilijänä edistämässä hyvää vanhenemista ja vanhuutta.