Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (DigiErko)

Erikoistumiskoulutuksessa hyödynnetään digitaalisen kokeilukulttuurin periaatteita, ja opettaja pystyy tuottamaan eri medioita yhdistävää digitaalista oppimateriaalia sekä ohjaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia oppiainerajat ylittäviä laajoja opetuskokeiluja. Opettaja hallitsee monimuoto-opetuksen pedagogiset käytänteet ja ympäristöt ja osaa soveltaa niitä myös digiloikkaa edistävässä täydennyskoulutuksessa. Koulutuksessa hankittu tieto ja osaaminen hyödyntävät opettajan itsensä lisäksi hänen työyhteisöä sekä paikallista ja kansallista oppilaitosverkostoa.

Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin.Erikoistumiskoulutus toteutetaan kahden lukuvuoden aikana monimuoto-opetuksena koostuen lähitapaamisista, asiantuntijoiden verkkoalustuksista, pienryhmätyöskentelystä, työpajoista, vierailuista ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksen osana suunnitellaan ja toteutetaan omassa työyhteisössä tai työssä toteutettava kehittämishanke, jolloin erikoistumiskoulutuksesta hyötyy opiskelijan lisäksi myös koko työyhteisö.

Opettajien erikoistumiskoulutus: oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60op)

Opetussuunnitelma

Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin.

Koulutuksessa perehdytään oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä itse tutkimalla, tuottamalla ja kokeilemalla sekä soveltamalla alan kansallista ja kansainvälistä tutkimusta opetuskäytänteisiin, kehittämismalleihin ja arviointiin.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa opettajia, joilla on vahvaa asiantuntijuutta digitaalisen oppimisen ja opettamisen alalta. Opettaja tunnistaa digiajan opetustyön muutoksen sekä oppilaiden valmiudet hyödyntää digitaalisia välineitä oman oppimisen suunnittelussa, oppimisprosesseissa ja arvioinnissa.

Hänellä on vahva pedagoginen osaaminen ja hän pystyy suunnittelemaan, kehittämään ja arviomaan digitaalisia oppimisympäristöjä sekä ohjaamaan oppilaitoksensa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäytön strategiatyötä, joka huomioi opetussuunnitelman (POPS/LOPS) sekä tutkintojen perusteet toisella sekä korkea-asteella.

Erikoistumiskoulutuksessa hyödynnetään digitaalisen kokeilukulttuurin periaatteita, ja opettaja pystyy tuottamaan eri medioita yhdistävää digitaalista oppimateriaalia sekä ohjaamaan opetussuunnitelman mukaisia oppiainerajat ylittäviä tai geneerisiä taitoja kehittäviä laajoja opetuskokeiluja. Opettaja hallitsee monimuoto-opetuksen pedagogiset käytänteet ja ympäristöt ja osaa soveltaa niitä myös digiosaamista edistävässä täydennyskoulutuksessa. Koulutuksessa hankittu tieto ja osaaminen hyödyntävät opettajan itsensä lisäksi hänen työyhteisöään sekä paikallista ja kansallista oppilaitosverkostoa.

Erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteet

1. Oppimisen muodot ja oppimispolut

• Valmiudet seurata opetusta ja oppimista koskevaa tieteellistä kirjallisuutta sekä tunnistaa oppilaitostyön kannalta merkityksellisiä tutkimustuloksia erityisesti digiajan oppijan taitojen, toimijuuden ja kompetenssien, monipaikkaistuvien oppimis- ja toimintaympäristöjen sekä osallistavien pedagogisten menetelmien näkökulmasta.
• Taito hyödyntää opetussuunnitelmaa opiskelijan laaja-alaisen osaamisen kehittämisen työvälineenä soveltamalla uusinta oppimisteoreettista tietoa.
• Taito toimia pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti valittaessa digitaalisissa oppimisympäristöissä ja -prosesseissa eri oppimisen muotojen välillä.
• Taito tunnistaa oppimispolkuja ja hyödyntää oppilaan muualta hankkimaa osaamista.

2. Oppimisdiagnostiikka ja oppimisen ohjaaminen

• Taito hyödyntää arviointia oppimisprosessia ohjaavana ja kannustavana työvälineenä yksittäisen oppijan ja koko oppijaryhmän toiminnassa.
• Valmius suunnitella ja toteuttaa erilaisia pedagogisia käytäntöjä sekä ottaa käyttöön niitä tukevia digitaalisia ympäristöjä ja muokata fyysistä ympäristöä vastaamaan pedagogisiin tarpeisiin.
• Valmius hyödyntää digitaalisia välineitä oppimisprosessin ohjaamisessa.

3. Sosiaalinen vuorovaikutus, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppimisen säätely ja motivaatio

• Taito havaita oppimisen kannalta merkityksellistä sosiaalista vuorovaikutusta opetustilanteissa, pari- ja pienryhmätyöskentelyssä ja hyödyntää tehtyjä havaintoja oppimisen tukena.
• Taito tunnistaa ja tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimisen säätelyä erilaisissa oppimistilanteissa ja oppimiskonteksteissa.

4. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus

• Valmiudet seurata opetuksen ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisen teknologian kehitystä sekä taitoa arvioida ja tehdä perusteltuja valintoja opetukseen ja oppimiseen soveltuvien teknologioiden välillä.
• Taito hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa, uusia digitaalisia työvälineitä ja -ympäristöjä sekä niiden myötä kehittyviä uusia sosiaalisia toimintakäytäntöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla.
• Valmiudet osallistua pedagogisena asiantuntijana uusia digitaalisia sovelluksia kehittäviin moniammatillisiin ja monialaisiin tiimeihin.

5. Opetussuunnitelman kehittäminen ja paikallinen toteutus

• Valmiudet koordinoida ja ohjata paikallista ja oppilaitoskohtaista opetussuunnitelman kehittämistyötä
• Valmiudet organisoida ja panna toimeen uuden opetussuunnitelman mukaisia oppiainerajat ylittäviä ilmiöprojekteja omassa koulussa ja paikallisessa kouluverkostossa oppilaitosten välillä.
• Valmiudet osallistua alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin digitaalisen oppimisen ja opettamisen verkostoihin ja hankkeisiin.

Suoritustavat

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena ja opetuksen materiaalit, kuten teema-alustukset, video-/audioaineistot, ovat digitaalisesti saatavilla opintojen verkko-oppimisympäristöstä.

Kehittämishanke (20 op) suunnitellaan ja toteutetaan omassa työssä/työyhteisössä.

Koulutuksen alkuvaiheessa opiskelijat laativat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman (HEKS), jonka avulla:

• oppimistehtävien ja kehittämishankkeen henkilökohtaistaminen on mahdollista,
• osallistujan oppimispolun ohjaaminen on kannustavaa,
• osallistujan työyhteisön rooli ja kehittämistarpeet tulevat huomioiduksi

HEKSiä käsitellään ohjauskeskusteluissa koulutuksen eri vaiheissa ja sitä muokataan erikoistujan tarpeiden mukaan.

Asiantuntemuksen osoittaminen erikoistumiskoulutuksessa

Osaamisen osoittamisen välineenä toimivat omaa työtä ja työyhteisöä edistävä kehittämistehtävä (20 op) ja kehittämistehtävää tukevat opintojaksokohtaiset teematehtävät, joissa teoria- ja tutkimustietoa sovelletaan käytäntöön. Teematehtävät ovat oppimistehtäviä, joissa hyödynnetään myös digitaalisen kokeilukulttuurin mukaisesti opetuskokeiluja, joissa uusi taito viedään opetukseen toteuttamalla digitaalisia tuotannon projekteja. Teematehtävät ovat kuvattu kunkin osion yhteydessä.

Teemakohtaiset tehtävät toimivat opiskelun aikaisina osaamisen näyttöinä ja niiden arvioinnissa huomioidaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksessa saavutettu asiantuntijuus sekä HEKSissä kuvattu henkilökohtainen kehittymisorientaatio.

Erikoistumiskoulutuksen suorittamisen osaamisen näyttönä toimii kehittämishanke, joka raportoidaan digitaalisen portfolion avulla. Portfoliossa opiskelija tuo esiin teorian reflektion.  Portfolio sisältää internet-/valokuva-/video-/multimedia-aineistoa, joka kuvaa kehittämistehtävän suunnittelua ja toteutusprosessia, lähdekirjallisuutta, toimijoita ja pohtii myös tehtävän onnistumista ja kehittämiskohteita.

Kehittämishankkeen osoittaman osaamisen arvioinnissa käytetään sekä koulutuksen aikaista vertaisarviointia että tieteelliselle arvioinnille vakiintuneita menetelmiä.

Tieteellistä ja työelämän asiantuntemusta edustavan raadin loppuhaastattelussa opiskelija osoittaa oman asiantuntijuutensa kehittymisen suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Osaamisen osoittaminen loppuhaastatteluun osallistumalla

Koulutuksen tavoitteena on osallistujien osaamisen syventäminen kunkin opiskelijan HEKSissään valitseman kehittämisorientaation mukaisesti.

Osaamisen kehittymistä ja osaamisen kokonaisuuden tietoiseksi tekemistä tuetaan koko koulutuksen ajan osallistuvan ja kannustavan arvioinnin, osallistujan oman reflektion, vertaispalautekeskustelujen sekä työyhteisöpalautteen avulla.

Osaaminen tehdään näkyväksi ja se arvioidaan loppuhaastattelussa, jossa osallistuja tuo esille oman asiantuntijuuden profiilinsa ja oppimiselle HEKSissä asettamansa tavoitteet.

Loppuhaastattelun tekee tarkoitusta varten valittu raati, jossa on sekä akateemisia asiantuntijoita että työelämän edustajia. Raadin tehtävä on arvioida, ovatko koulutuksen yleiset tavoitteet ja HEKSissä opiskelijan asettamat tavoitteet saavutettu.

Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun kehittämishankkeen akateeminen ohjaaja on hyväksynyt kehittämishankkeen ja vaadittava määrä opintopisteitä on suoritettu. Osana haastattelua käytetään opiskelijan koulutuksen kuluessa tuottamaa materiaalia, erityisesti kehittämishankkeen dokumentointia.

Loppuhaastattelun arviointi on sanallista (hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty).

Toteutustavat

Erikoistumiskoulutus on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Koulutuksen kesto on kaksi (2) vuotta, ja se toteutetaan monimuotokoulutuksena. Koulutuksessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia ympäristöjä ja välineitä, jolloin ne ovat sekä oppimisen kohteina että opiskeluvälineinä.

Sekä etä- että lähiopetuksessa korostetaan vertaisoppimista sekä osallistavia työtapoja ja ryhmätyötä. Monimuoto-opetusmenetelmiä ovat teema-alustukset ja demonstraatiot, yhteinen työskentely annettujen teemojen ja harjoitusten parissa, oppimis-/kehittämistehtävien itsenäinen tekeminen omassa työorganisaatiossa, materiaaleihin perehtyminen ja kehittämistehtävän ohjaus- ja palauteistunnot. Kirjallisuuteen ja muuhun oppimateriaaliin tutustutaan osana eri opintojaksoja, pienryhmätyöskentelyä ja asiantuntijaluentojen yhteydessä.

Opiskelijat ovat oman alansa ammattilaisia, ja heillä on toisiaan täydentävää osaamista ja tietoa, jota jaetaan ja syvennetään vertaisryhmässä lähiopetuksessa, asiantuntijaohjauksessa sekä etätyöympäristössä. Oppimisen keskiössä on omaa työtä ja työyhteisöä edistävä kehittämistehtävä (20 op) ja kehittämistehtävää tukevat opintojaksokohtaiset oppimistehtävät, joissa teoriatietoa sovelletaan käytäntöön.

Opintojaksot

1. Tulevaisuuden oppilaitos työ- ja oppimisympäristönä 10 op

1.1 Oppilaitoksen toimintaympäristön ja oppimiskulttuurin muutos 6 op

Osaamistavoitteet

Opiskelija tunnistaa modernin oppilaitoksen kehittämisen monitieteellisiä prosesseja. Opiskelijalla on valmiudet tarkastella muutosprosessia opettajan ja pedagogisen johtajan positiosta sekä tutkia ja arvioida muutoksen heijastumista oppimiskulttuuriin. Opiskelijalla on hyvät valmiudet osallistua hanketyöskentelyyn.

Sisältö

Opintojaksolla oppilaitoksen toimintaympäristön ja oppimiskulttuurin muutosta tarkastellaan eri näkökulmista case-esimerkkien avulla sekä osallistumalla autenttiseen kehittämishankkeeseen. Opiskelija perehtyy oppilaitoksen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja digitaalisen oppimisympäristön sekä opetussuunnitelman diskurssiin opettajan ja pedagogisen johtajan kokemana. Opiskelija toteuttaa multimodaalisen esseen oman oppilaitoksensa/luokkansa oppimisympäristön näkökulmasta.

Suoritustavat

Osallistuminen monimuoto-opiskeluun, autenttiseen kehittämishankkeeseen perustuva multimodaalinen tuotos, kokemusten esittäminen ja vertaisarviointi.

Toteutustapa

Kontaktiopetusta 42 t, josta verkkoalustuksia 6 t, pienryhmätyöskentelyä 15 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 21 t.

Itsenäistä opiskelua 120 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 60 t, autenttiseen kehittämisprojektiin osallistumista 30 t ja Flipped classroom-opiskelua 30 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Al-Samarraie, H., & Saeed, N. (2018). A systematic review of cloud computing tools for collaborative learning: Opportunities and challenges to the blended-learning environment, Computers & Education, Vol 124, 77-91

Kontturi H. (2016). Oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen ja kehittymisen tukeminen alakoulun oppimiskontekstissa. Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210940

Kuuskorpi, M. & Nevari, J., (2018). Koulusta oppimisen ympäristöksi, työkaluja oppimisympäristöjen muutokseen. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2018:2.

Leinonen, T. & Mäkelä, M. (2022). Hyvän oppimisen tilat. PS-kustannus.

Marstio, T. 2020. Verkko-opinnon muotoilu. Käsikirja. Laurea-julkaisut 134. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Saqr, M., Viberg, O. & Vartiainen, H. (2020). Capturing the participation and social dimensions of computer-supported collaborative learning through social network analysis: which method and measures matter? International journal of computer-supported collaborative learning, 15, 227-248.

Soini, T., Pietarinen, J., & Pyhältö, K. (2016). Koulun kehittämisen taskukirja. Pieni kirja, suuri ajatus. Saatavilla verkosta: http://www.learninginschool.fi/cms/wp-content/uploads/2016/02/Koulun-kehitta%CC%88misen-taskukirja.pdf

Muu erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaali

1.2 Tulevaisuuden taidot ja oppiminen 4 op

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää digiajan työelämätaitojen ja oppimisen pedagogista viitekehystä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä osaa kytkeä sen opetussuunnitelmaan (POPS/LOPS/Tutkintojen perusteet jne.) erityisesti a. monilukutaidon ja median, b. tieto- ja viestintäteknologian, c. kulttuurisen osaamisen ja tuntemuksen sekä d. työelämätaitojen ja yrittäjyyden osa-alueilla.

Opiskelija osaa käsitteellistää sekä konkretisoida digitaalisen kulttuurin osa-alueita ja tuntee alaan liittyvää opetuksen ja oppimisen tutkimusta. Opiskelija osaa suunnitella ja tuottaa multimodaalisen esseen, joka julkaistaan, esitetään ja vertaiskommentoidaan.

Sisältö

Opintojaksolla tulevaisuuden taidot ja oppiminen rakentuvat digitaalisen kulttuurin kontekstiin, jossa korostuvat uudet tavat oppia, tehdä työtä, toimia yksin ja toimia ryhmässä sekä viestiä ja vuorovaikuttaa. Opintojaksolla tuotetaan yhteisöllisesti tutkimukseen ja kansainvälisiin selvityksiin perustuen tulevaisuuden taidot ja oppiminen -viitekehys. Opiskelija toteuttaa opintojaksolla henkilökohtaisen kokeilun sosiaalisessa mediassa sekä suunnittelee ja tuottaa multimodaalisen esseen, joka julkaistaan, esitetään ja vertaiskommentoidaan.

Suoritustavat

Osallistuminen monimuoto-opiskeluun, sosiaalisen median kokeilun toteuttaminen, multimodaalisen esseen tuottaminen, esittäminen ja vertaisarviointi.

Toteutustapa

Kontaktiopetusta 28 t, josta verkkoalustuksia 4 t ja -pienryhmätyöskentelyä 10 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 14 t.

Itsenäistä opiskelua 80 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 60 t ja  Flipped classroom-opiskelua 20 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. Teoksessa Griffin, Patrick; McGaw, Barry & Care, Esther (toim.) Assessment and teaching of 21st century skills. New York: Springer, 17–66. (Kirjastossa)

Bilund, M-L., Muinonen, M. & Sintonen, S. (2016). Oppilaiden yhteisöllinen digitaalinen työskentely harjoittaa tilannetajua ja tahdikkuutta, julkaisussa: Media & viestintä: kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti. Saatavilla verkosta:
http://mediaviestinta.fi/blogi/tilannetaju-ja-tahdikkuus-oppilaiden-yhteisollisessa-digitaalisessa-tyoskentelyssa/

Cantell H. & Kallioniemi A.(toim.) (2016). Kansankynttilä keinulaudalla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Harju V. (2014). Tulevaisuuden taidot oppimisen lähtökohtana. Teoksessa Niemi & Multisilta (toim.) Rajaton luokkahuone. PS-kustannus, 36-49.

Huusko, M. & Pyykkö, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus 3, 236-248. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111579/65510

Norrena J. (2015). Innostava koulun muutos, opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen. PS-kustannus. Jyväskylä.

Passey, D., Shonfeld, M., Appleby, L. et al. (2018). Digital Agency: Empowering Eq-uity in and through Education. Tech Know Learn 23, 425–439 (2018). https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1007/s10758-018-9384-x

Poutanen P. & Laaksonen S. (2019). Faktat nettiin!: asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Gaudeamus, Tallinna. 

Pölönen P. (2020). Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava. 

Pönkä H. (2017). Open somekirja. Sosiaalisen median oppimisympäristöt ja menetelmät. Docendo Oy, Jyväskylä.

Ursin, Hyytinen & Silvennoinen (toim.) (2021) Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. (s. 14-18) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162666/OKM_2021_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muu erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaali

2. Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä 15 op

2.1 Parhaat pedagogiset käytänteet ja tutkimukseen perustuva opetuksen kehittäminen 5 op

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa organisaation kehittämistyössä olemassa olevia hyviä pedagogisia kehittämiskäytänteitä. Opiskelija pystyy soveltamaan oman opetuksen käytännöissä tieteellistä tietoa siitä, kuinka opettajat ja oppilaat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen ja opettamisen arjessa. Opiskelija osaa verrata ja arvioida kärkihankkeiden tuloksia suhteessa opetussuunnitelmiin (POPS/LOPS/tutkintojen perusteet jne.) sekä eri oppilaitosten tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategioita suhteessa oman työorganisaation strategiseen kehittämiseen.

Sisältö

Opiskelija perehtyy tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön pedagogisiin käytänteisiin, joita on jaossa sosiaalisen median yhteisöpalvelujen alakohtaisissa ryhmissä sekä kansallisiin ja kansainvälisiin palveluihin, joihin parhaita pedagogisia käytänteitä on systemaattisesti koottu. Opiskelija perehtyy tieto- ja viestintäteknologian kärkihankkeisiin, ja konsultoi yhtä alalla toimivaa yhteisöllistä digiopettamisen pedagogiikkaa toteuttavaa kokenutta opettajaa tai koulunjohtajaa/rehtoria. Opiskelija osaa hyödyntää hankkimaansa tietoperustaa asiantuntijahaastattelussa.

Suoritustavat

Osallistuminen monimuoto-opetukseen, asiantuntijahaastattelun tuottaminen, haastattelun ja johtopäätösten esittäminen ja julkaisu yhteisellä hyvien käytänteiden alustalla sekä vertaisarviointi.

Toteutustavat

Kontaktiopetusta 35 t, josta verkkoalustuksia 2 t ja -pienryhmätyöskentelyä 12 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 21 t.

Itsenäistä opiskelua 100 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 70 t ja Flipped classroom-opiskelua 30 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Enkenberg, J., Liljeström, A., Pöllänen, S., Vanninen, P., & Vartiainen, H. (2014). Design suuntautuneen oppimisen käsikirja. Saatavilla verkosta: http://www.slideshare.net/Henriikka/dop21.

Heikonen, L. & Ahtiainen, R. (2021). Opettajien ja rehtoreiden käsityksiä koulun johtajuudesta, johtamisjärjestelmistä ja koulun kehittämistyöstä: Tutkimuksella tietoa koulujen vuorovaikutteisen toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämisen tueksi #Uuttakoulua-hankkeen kunnissa. Helsingin yliopisto. Saatavilla verkosta: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/159309479/Heikonen_Ahtiainen_Opettajien_ja_rehtoreiden_k_sityksi_koulun_johtamisesta_ja_kehitt_misest_.pdf

Hellström M., Johnson P., Leppilampi, A. & Sahlberg, P. (2015). Yhdessä oppiminen, yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet. Into-kustannus.

Pokka, A. (2014). Huippuluokka: miten suomalaista koulua johdetaan? Kulttuuriosuuskunta Vehrä.

Simola, H. (2015). Koulutusihmeen paradoksit. Esseitä suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Vastapaino.

Vartiainen, H. (2014). Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, no 60. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1484-2

Muu erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaali

2.2 Digitaalisten materiaalien ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi 5 op

Osaamistavoitteet:

Opiskelija tuntee oppimisympäristöjen ja digitaalisten materiaalien suunnittelun teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat. Opiskelija on perehtynyt erilaisiin oppimisympäristöihin ja niiden teknologisiin ratkaisuihin sekä digitaalisen materiaalin tuotantomenetelmiin ja lähteisiin. Opiskelija pystyy hyödyntämään oppimateriaalien lisensoinnin, saavutettavuuden ja oppimisen digitaalisen arvioinnin hyviä periaatteita. Opiskelija osaa arvioida materiaaleja ja oppimisympäristöjä tarvelähtöisesti sekä pedagogiset käytänteet huomioiden. 

Sisältö

Opintojaksolla perehdytään monipuolisesti erilaisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin oppimateriaaleihin, digitaalisten oppimistehtävien eri tyyppeihin, datan keräämiseen ja oppimisanalytiikkaan. Keskeisiä oppimisympäristöteorioita ovat kognitivismi ja konstruktivismi, multimediaoppimisen kognitiivinen teoria, multimodaliteetti ja kognitiivisen kuormituksen teoria. Lisäksi opintojaksolla perehdytään myös käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja tuottamisen malleihin.

Suoritustavat: Osallistuminen monimuotoiseen video-opetukseen ja harjoitustehtävien suorittaminen. Opiskelijat tuottavat lisäksi oppimateriaalin suunnitteluun liittyvän harjoitustyön, jossa käsiteltyä teoriaa sovelletaan käytäntöön.

Toteutustavat

Verkkoluennot ja niihin liittyvät tehtävät 45 t, harjoitustyö 45 t, itsenäistä opiskelua 45 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Ally, M., and Khan, B.H., eds. (2015). International Handbook of E-Learning Volume 2  GB: Routledge.

Jonassen, D, & Land, S. eds. (2012). Theoretical Foundations of Learning Environments 2nd Edition. Routledge.

Hoidn, S., & Klemenčič, M. (2021). The Routledge International Handbook of Student-Centered Learning and Teaching in Higher Education. Routledge.

Larusson, J. A., & White, B. (Eds.). (2014). Learning analytics: From research to practice (Vol. 13). Springer.

Luostarinen, A. & Nieminen, J. H. (2019). Arvioinnin käsikirja. PS-kustannus. 

Reynolds, R., & Chu, S. (Eds.). (2020). Evidence-Based and Pragmatic Online Teaching and Learning Approaches: A Response to Emergency Transitions to Remote Online Education in K-12, Higher Education, and Librarianship Part 1, edited by Rebecca Reynolds, and Sam Chu, Emerald Publishing Limited, 2020.

Muu erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaali.

2.3 Oppimisprosessin suunnittelu ja arviointi 5 op

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa suunnitella opetussuunnitelman mukaisia ilmiöpohjaisia oppiainerajat ylittäviä tai geneerisiä taitoja edistäviä oppimisprosesseja, ja soveltaa suunnittelussa ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta sekä case-esimerkkejä. Opiskelija hallitsee suunnittelussa digitaaliset yhteisölliset työvälineet, joiden avulla hän tunnistaa ja purkaa ilmiön opetussuunnitelman avulla a. tavoitteiksi, b. tutkimuskysymyksiksi, c. työtavoiksi, d. oppimisen dokumentaation ja esittämisen välineiksi/keinoiksi sekä e. oppimisympäristöiksi. Opiskelija osaa hyödyntää arviointia oppimisprosessia ohjaavana ja kannustavana työvälineenä yksittäisen oppilaan ja koko oppilasryhmän toiminnassa. Opiskelija osaa perustella oppimisprosessin suunnittelun ja arviointiprosessin sekä opetussuunnitelmalla (POPS/LOPS/Tutkintojen perusteet jne.) että ajankohtaisella tutkimuskirjallisuudella, jotka tuovat esiin myös molemmat aihepiirit myös oppilaiden kokemana.

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat pienryhmissä kollaboratiivisen ilmiöpohjaisen oppimisen tai geneerisiä taitoja edistävän suunnitelman, jossa mallinnetaan oppiainerajat ylittävää oppimisprosessia. Opiskelijat harjoittelevat itse- ja vertaisarvioinnin menetelmien hyödyntämistä digitaalisilla työvälineillä. Opiskelijat kokoavat suunnitelma-aihiot yhteiseen digitaaliseen työympäristöön. Opiskelijat tarkastelevat oppimisprosessia ja arviointia 21. vuosituhannen digitaalisten taitojen viitekehyksessä.

Suoritustavat

Osallistuminen monimuoto-opetukseen, ilmiöpohjaisen oppimisen suunnitelman laatiminen ja julkaisu yhteisellä hyvien käytänteiden alustalla. Oppimisprosessin arvioinnin toteuttaminen.

Toteutustavat

Kontaktiopetusta 35 t, josta verkkoalustuksia 4 t ja -pienryhmätyöskentelyä 10 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 21 t.

Itsenäistä opiskelua 100 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 60 t ja  Flipped classroom-opiskelua 40 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Atjonen, P. (2023). Formatiivinen arviointi perusopetuksessa. Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla verkos-ta: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29078

Cantell, H. (2015). Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. PS-kustannus. Jyväskylä.

Eronen, L., Kokko, S. & Sormunen, K. (2019). Escaping the subject-based class: A Finnish case study of developing transversal competencies in a transdisciplinary course. Curriculum journal, 30 (3), 264–278.

O'Neill, E.R. (2015). Ed Tech as Applied Research: A Framework in Seven Hypotheses. Educause Review, 2015/7. Saatavilla verkosta. http://er.educause.edu/articles/2015/7/ed-tech-as-applied-research-a-framework-in-seven-hypotheses

Opetushallitus. (2018). Ammatillisen koulutuksen ePerusteet. Saatavilla verkosta: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus

Opetushallitus. (2014). EOPS Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016. Helsinki. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetushallitus. (2014). POPS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016. Helsinki. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetushallitus. 2015. LOPS Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2016. Helsinki. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/172121_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.docx

Muu erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaali                                                 

3. Erityisasiantuntijana oppilaitoksessa 15 op

3.1 Oppilaitoksen digitaalisen osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen 6 op

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa hyödyntää oppilaitoksen digitaalisen osaamisen tunnistamisessa ja kehittämistyössä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja oppimisympäristöihin liittyvää kirjallisuutta, opetussuunnitelmia sekä voimassa olevaa kehittämissuunnitelmaa ja muita tietostrategiatyöhön liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia. Opiskelija pystyy tunnistamaan ja dokumentoimaan oman oppilaitoksen digitaalisen osaamisen kehittämistarpeet sekä yhdistämään ne soveltuvilta osin kehittämistehtäväänsä. Opiskelija pystyy suunnittelemaan digitaalisen osaamisen kartoitustyövälineet (oppilaat, opettajat, hallinto) oman oppilaitoksen kehittämistarpeisiin sekä toteuttamaan ja raportoimaan kartoitustyön tulokset. Opiskelija tunnistaa oppilaitoksen teknisen infrastruktuurin sekä oppilaiden omien laitteiden opetuskäytön mahdollisuudet pedagogiikan kehittämisen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet laatia oman oppilaitoksen TVT-strategia sekä osallistua asiantuntijana oman kunnan/oppilaitoksen TVT-strategiatyöhön. Opiskelija osaa valmistella ja toteuttaa monimuotoisia koulutuksia sekä suunnitella kehittämishankkeita koulu- ja kuntatasolla.

Sisältö

Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen alakohtaiseen kirjallisuuteen sekä käyttää työskentelyssä oman oppilaitoksen digitaalisen oppimiskulttuurin kartoittamiseen soveltuvan työvälineen laatimisen tukena kansallisia asiakirjoja, suunnitelmia, suosituksia ja ohjeistuksia sekä saatavilla olevia digitaalisen osaamisen kartoitustyövälineitä. Opiskelija perehtyy oppivan oppilaitoksen ideaan johtamis- ja organisaatiokäsityksen näkökulmista. Opiskelija kartoittaa oman oppilaitoksen digitaalisen osaamisen käytänteitä, ympäristöjä ja/tai henkilöstön osaamista. Opiskelija tutustuu hanketyöskentelyyn ja projektijohtamisen hyviin käytänteisiin. Opintojaksolla tuotetut digitaalisen osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen kehittämistyövälineet vertaisarvioidaan.

Suoritustavat

Osallistuminen monimuoto-opetukseen

Toteutustavat

Kontaktiopetusta 42 t, josta verkkoalustuksia 4 t ja pienryhmätyöskentelyä 10 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 28 t.

Itsenäistä opiskelua 120 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 80 t ja Flipped classroom-opiskelua 40 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Jokinen H., Taajamo, M., & Välijärvi, J. toim. (2014). Pedagoginen asiantuntijuus liikkessä ja muutoksessa – huomisen haasteita. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä. Saatavilla verkosta: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D114.pdf

Kymäläinen, H-R., Lakkala, M., Carver, E., Kamppari, K. (2016). Opas projektityöskentelyyn. Tieteestä toimintaa verkosto, Helsingin yliopisto. Saatavilla verkossa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160099/Opas_projektity%c3%b6skentelyyn_2016.pdf?sequence=1

McLeod S. (2018). Technology Integration, Leadership, and Organizational Support Frameworks for Instructional Improvement with Information Technology. In: Voogt J., Knezek G., Christensen R., Lai KW. (eds) Second Handbook of Information Technology in Primary and Secondary Education. Springer International Handbooks of Education. Springer, Cham

Pernaa, J. (2013). Kehittämistutkimus opetusalalla. PS-kustannus.

Varjelahti, M. & Mikkilä-Erdmann, M. (2016). Viestintää teknologian välityksellä asiantuntijaverkostoissa. Media & Viestintä 39 (3), 161-183. Saatavilla verkossa: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61419

Muu erikseen sovittava kirjallisuus

3.2 Oppimisympäristöt ja oppimateriaalin tuottaminen 4 op

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt sekä suunnitella ja toteuttaa monimuoto-opetusta tiimioppimisen periaatteella etäopetuksessa. Opiskelija pystyy hyödyntämään sekä etä- että lähiopetuksessa digitaalisia interaktiivisia työvälineitä, jotka lisäävä oppilaan osallisuutta ja rikastavat vuorovaikutusta. Opiskelija pystyy toteuttamaan mobiilioppimisen periaatteella yhteisöllisiä pelillisen oppimisen projekteja ja tuottamaan digitaalista oppimateriaalia.

Sisältö

Opiskelija tutustuu case-työskentelyn menetelmällä Flipped Classroom -periaatteiden mukaisesti toteutettuihin opetuskokeiluihin eri kouluasteilla. Opiskelija perehtyy pelillisen oppimisen pedagogisiin käytänteisiin ja työvälineisiin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetuskokeilun, jossa hyödyntää digitaalisen tuotannon ja arvioinnin työvälineinä erilaisilla laitteilla ja sovelluksia sekä tuottaa multimodaalista oppimateriaalia eri laitteille. Opetuskokeilu suunnitellaan toteutettavaksi perinteisen luokkahuoneopiskelun sijaan uuden tiedon tuottamisen sovelluskontekstissa autenttisessa oppimisympäristössä.

Suoritustavat

Osallistuminen monimuoto-opetukseen

Toteutustavat

Kontaktiopetusta 28 t, josta verkkoalustuksia 7 t ja pienryhmätyöskentelyä 14 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 7 t.

Itsenäistä opiskelua 80 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 50 t ja  Flipped classroom-opiskelua 30 t.

Arvostelu

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Erikseen sovittava kirjallisuus ja muu aineisto

3.3 Maker-pedagogiikka ja tekoäly opetuksessa 5op

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa yhdistää monilukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikkaa tekemällä oppimisen maker-pedagogiikkaa mm. robottirakentelun, animaatio-, viherkangas-, eKirja-, ar/vr-tekniikoita hyödyntämällä. Opiskelija perehtyy monilukutaidon käsitteistöön ja osaa havaita monilukutaidon osa-alueita oppilaiden oppimisprosesseista. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa maker-pedagogiikkaa tukevia työpajoja kollegoilleen omassa koulussa.Opiskelija perehtyy tekoälyyn ja sen sovelluksiin pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella tekoälyä kriittisesti ja havainnoida sen haasteita ja mah-dollisuuksia eri-ikäisten oppijoiden näkökulmasta. 

Sisältö

Opiskelija perehtyy maker-kulttuuriin pedagogiikan näkökulmasta ja harjoittelee tee-se-itse-ajattelua hyödyntämällä koodaamisen taitoja kehittäviä sovelluksia, ohjelmoitavaa teknologiaa ja yhdistelemällä koodaamisen perusteita ohjelmoitaviin robotteihin. Opiskelija tutustuu monilukutaidon pedagogiikkaan tuottamalla monilukutaitoa tukevaa ja kehittävää digitaalista materiaalia ja harjoittelee eri medioiden yhdistämistä digitaalisissa tuotoksissa.Opiskelija tutustuu tekoälyn mahdollisuuksiin oppimisessa ja opetuksessa erilaisten sovellusten avulla sekä suunnittelee tekoälyä hyödyntävän kokeilun, jossa tekoälyä käytetään osana opettajan tai oppijan oppimisprosessia.

Hyväksytty - hylätty

Kirjallisuus

Erikseen sovittava kirjallisuus ja muu aineisto

4. Kehittämistehtävä 20 op

Omaan työyhteisöön ja/tai omaan opetukseen kiinnittyvä kehittämistehtävä on hanke, jonka keskiössä on oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä. Kehittämishanke on opiskelijan osaamisen näyttö, josta peilautuvat erikoistumisopintojen sisältöalueet (1-3), ja sitä ohjaavat koulutuksen akateeminen ohjaaja ja tuutoriopettaja.

Kehittämistehtävän toteutuksesta sovitaan erikoistumiskoulutuksiin osallistuvien työyhteisöjen kanssa, jotta varmennetaan toteutuksen aikataulutus sekä työelämän ja koulutuksen vuoropuhelu.

Kehittämistyö yhdistää tieteelliset asiantuntijat ja työelämän toimijat, luo osallistuja organisaatioihin uusia hyviä käytänteitä, digitaalista materiaalia ja kehittää työyhteisön pedagogista toimintaa sekä ottaa käyttöön uusia työvälineitä oppimisen ja opettamisen tueksi. Erikoistumiskoulutuksen ja kehittämistehtävän myötä luodut asiantuntijaverkostot rakennetaan osaksi koulujen toimintaa, jolloin koulutuksen vaikutukset ovat laajemmat ja pysyvämmät.

Kehittämistehtävä sisältää neljä osiota, jotka ovat: 1. Johdanto: Opettaja erityisasiantuntijana, 2. Suunnittelu, 3. Työskentely ja 4. Arviointi.

1. Johdanto: Opettaja erityisasiantuntijana

Keskeiset sisällöt

Erikoistujat tekevät yhdessä akateemisen ohjaajan kanssa, tuutoriopettajan avustamana, suunnitelman oman asiantuntijuutensa profiloinnista HEKS-menettelyn myötä. Akateeminen ohjaaja vastaa suunnitelman toteutuksen seurannasta. Tuutoriopettaja osallistuu suunnitelman ohjaukseen ja varmistaa kehittämistehtävän työelämäyhteyttä.

Toteutus

Seminaarityöskentely asiantuntijuuden kehittymisestä. Seminaariin yhdistetään HEKS-työskentely ja sitä ohjaavat keskustelut. HEKS varmennetaan erikoistujan ja akateemisen ohjaajan allekirjoituksin.

2. Suunnitteluvaihe

Keskeiset sisällöt

Erikoistuja laatii aikataulutetun suunnitelman kehittämishankkeelleen. Kehittämishankkeen suunnitelman ja HEKSin välistä yhteyttä tarkastellaan ensimmäisessä HEKS-keskustelussa. Suunnitelman benchmarking toteutetaan vertaisoppimisen menetelmällä koulutuksen oppimisympäristössä.

Toteutus

Kaikille yhteinen seminaari ja kehittämispäivä sekä etä- ja vertaisoppimisen kautta toteutettu suunnittelu ja suunnitelman esittäminen omasta kehittämishankkeesta.

3. Työskentelyvaihe

Keskeiset sisällöt

Uusien toimintatapojen, oppimateriaalien ja menetelmien kehittäminen ja testaaminen sekä toimivien käytänteiden luominen yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten työyhteisön jäsenten, koulutuksen ohjaajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Toteutus

Arviointikeskustelu ohjaajien kanssa, oman kehittämishankkeen esittely muille erikoistumiskoulutukseen osallistuneille sekä tiivistelmän valmistelu raadin tekemää loppuhaastattelua varten.

Suoritustavat

Monimuoto-opetukseen ja ohjauskeskusteluihin osallistuminen, kehittämishankkeen tekeminen ja dokumentoiminen, hankeen esittely vertaisryhmälle ja loppuhaastatteluun osallistuminen.

Toteutusmuoto

Kontaktiopetusta 57 t, josta pienryhmätyöskentelyä 42 t ja yhteisöllistä verkko-ohjausta 15 t.

Itsenäistä opiskelua 483 t, josta itsenäistä ja yhteisöllistä verkkotyöskentelyä 470 t ja Flipped classroom-opiskelua 13 t.

Arvostelu

Hylätty – hyväksytty - kiittäen hyväksytty

Kirjallisuus

Erikseen sovittava kirjallisuus ja muu aineisto

Koulutus kestää kaksi lukuvuotta ja se toteutetaan monimuoto-opetuksena opettajan työn ohessa. Esimerkiksi nyt käynnistyvä erikoistumiskoulutus alkaa marraskuussa 2024 ja kestää vuoden 2026 loppuun.

Koulutuksen aikana työstetään oman työn ja työyhteisön tueksi tehtävä kehittämisprojekti, ja sen painotusta suositellaan toisen opiskeluvuoden alkupuolelle.

Koulutus järjestetään kahdeksassa periodissa, jotka aloitetaan kahden päivän lähijaksoilla. Ensimmäinen ja viimeinen lähijakso on koulutukseen osallistumisen kannalta tärkeää, muihin lähijaksoihin on mahdollista osallistua myös etänä. Lähipäivät pidetään pääsääntöisesti torstaisin klo 14-18 ja perjantaisin klo 8.30-14.30.

Lähipäivien rytmitys HUHTIKUUSSA 2025 alkavassa koulutuksessa, lukukauden 2025-2026 lähipäivät ilmoitetaan myöhemmin.

• Huhtikuu 2025 (10.-11.4.2024)
• Syyskuu 2025
• Marraskuu 2025
• Helmikuu 2026
• Huhtikuu 2026
• Syyskuu 2026
• Marraskuu 2026
• Helmikuu 2027

Koulutukseen hakijoilta edellytetään varhaiskasvatuksen maisterin (sis. pedagogisen opinnot) -, luokan-, aineenopettajan tai ns. laaja-alaisen opettajan kelpoisuutta (opettajan pedagogiset opinnot, 60 op)  ja vähintään kolmen vuoden työkokemusta opetusalalta.

Koulutukseen otetaan 15 opiskelijaa. Valinta opintoihin perustuu em. kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden ilmoittautumisjärjestykseen.

Mikäli ilmoittautumisajan kuluessa tulleita ilmoittautumisia on enemmän kuin 15, loput ilmoittautuneista otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä varasijoille odottamaan mahdollista koulutuspaikan vapautumista. Koulutus toteutetaan, mikäli aloittavia opiskelijoita on vähintään 8.

Koulutus on maksullinen. Sen hinta on 50 € / opintopiste, eli yhteensä 3000 €. Vastaanottaessasi opiskelupaikan sitoudut maksamaan osallistumismaksun. Osallistumismaksu laskutetaan neljässä erässä lukukausittain. Maksun voi jakaa työnantajan ja osallistujan kesken. Opintoihin mahdollista hakea myös esimerkiksi aikuiskoulutustukea.

Koulutukseen haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake (HAKUAIKA PÄIVITTYY!).

Hakija liittää hakemukseensa:

• kopiot opettajan kelpoisuutta osoittavista todistuksista
• nimikirjanotteen tai muun todennetun selvityksen työkokemuksesta
• (mahdollisen) työnantajan allekirjoittaman vapaamuotoisen suostumuksen koulutukseen osallistumisesta
• motivaatiokirjeen.

Hakemuksen liitteet toimitetaan ensisijaisesti hakemuksen liitetiedostona. Mikäli liitteitä ei ole toimitettu ajoissa, hakemusta ei hyväksytä.

Motivaatiokirjeen kirjoitusohjeet

Sinun tulee laatia hakemuksesi liitteeksi 1-2 sivun pituinen motivaatiokirje. Motivaatiokirjettä käsitellään luottamuksellisesti, eikä siitä anneta tietoja sivullisille. Tietoja käytetään koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Käsittele kirjeessä ainakin seuraavia asioita:

• Millainen on koulutus- ja työkokemustaustasi? Millaista digiosaamista sinulla on?
• Mitkä henkilökohtaiset kokemuksesi ovat herättäneet sinussa kiinnostuksen suorittaa erikoitumisopinnot
• Mitä tiedät Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumisopinnosta?
• Mitä uusia valmiuksia ja mahdollisuuksia uskot tutkinnon sinulle tarjoavan?
• Millaisena näet omat opiskelutaitosi ja -tottumuksesi?
• Millaisia digitaalisia työvälineitä sinulla on käytettävissä? Miten käytät niitä työssä?
• Miten uskot pystyväsi sovittamaan opinnot ja muun elämäsi yhteen?
• Millaisia haasteita uskot kohtaavasi ja miten aiot selvitä niistä?
• Millaisena näet tulevaisuuden erikoistumisopintojen suorittamisen jälkeen?
• Mitä muuta haluaisit kertoa itsestäsi ja opiskelumotiiveistasi?

Valintamenettely

Koulutukseen otetaan 15 opiskelijaa. Valinta opintoihin perustuu em. kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden ilmoittautumisjärjestykseen.

Mikäli ilmoittautumisajan kuluessa tulleita ilmoittautumisia on enemmän kuin 15, loput ilmoittautuneista otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä varasijoille odottamaan mahdollista koulutuspaikan vapautumista. Koulutus toteutetaan, mikäli aloittavia opiskelijoita on vähintään 8.

Tulosten julkaiseminen ja opiskeluoikeuden käyttö

Valinnan tulos ilmoitetaan sähköpostitse kaikille hakijoille siten, että hakija saa tiedon valinnan tuloksesta viimeistään 6 viikkoa hakemuksen jättämisen jälkeen. Mikäli aloituspaikat täyttyvät ennen opintojen alkamista, ilmoitetaan haun päättymisestä osoitteessa: https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/oppiminen-ja-opettaminen-digitaalisissa-ymparistoissa-digierko

Opiskelijavalintaan tyytymättömällä on mahdollisuus jättää yliopiston muutoksenhakulautakunnalle kirjallinen oikaisupyyntö, jonka on oltava perillä viimeistään kaksi viikkoa valinnan tuloksen saamisen jälkeen6.

Opinto-oikeus opintoihin päättyy, kun opinnot on suoritettu tai kun ”Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumisopinnot 60 op” -koulutus päättyy.

Miksi minun kannattaa hakea DigiErkoon?

DigiErkoon kannattaa hakea monesta syystä. Meillä erikoistuneiden opettajien syyt hakeutua koulutukseen vaihtelevat oman tvt-osaamisen kohentamisesta ja oman työyhteisön tvt-tarpeiden täyttämisestä ajatukseen saada virallinen leima digipedagogiselle osaamiselle tai tarpeeseen saada monimuotokoulutuksesta eväitä oman pedagogisen ajattelun kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys oppimisen välineenä ja sisältönä on korostunut kouluissa ja oppilaitoksissa, ja opettajat haluavat hoitaa tämänkin puolen hyvin.

Voinko osallistua koulutukseen etänä?

Kyllä, lähijaksot toteutetaan hybridiopetuksena. Suosittelemme, että osallistut lähijaksoon ainakin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla. Opettajilta kerätyn palautteen perusteella uskallamme luvata, että lähijaksoilla käydyt vertaiskeskustelut oppiaine- ja oppilaitosrajojen yli ovat tärkeä ja arvostettu osa koulutusta.

Miten usein lähijaksoja on?

Lähijaksoja on yhteensä kahdeksan, ja ne sijoittuvat tasaisesti erikoistumiskoulutuksen ajalle. Lähijaksojen sijoittamisessa pyritään ottamaan huomioon koulutettavien tarpeet (mm. ylioppilaskirjoitukset ja korkeakoulujen lukuvuoden aloitus).

Pystyykö koulutuksen suorittamaan työn ohessa?

Erikoistumiskoulutus on monimuotokoulutusta, jonka pystyy suorittamaan työn ohessa. Toki se vaatii sitoutumista. Erikoistumiskoulutuksen sisällöt on liitettävissä omaan opetustyöhön ja suoritukset joustavat ajallisesti työn ja elämän suhteen.

Voiko ammatillisen koulutuksen opettaja osallistua DigiErkoon?

Lämpimästi tervetuloa! Meillä on erikoistunut useita ammatillisen koulutuksen opettajia. Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä koskee kaikkia koulutustasoja.

Voiko korkeakouluopettaja osallistua DigiErkoon?

Lämpimästi tervetuloa! Myös monet korkeakouluopettajat ovat osallistuneet DigiErkoon. Kuten sanottu, oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä koskee kaikkia koulutustasoja.

Miten työnantaja hyötyy erikoistumiskoulutuksesta?

Monella tapaa! Ensinnäkin erikoistuvan opettajan ammattitaito syvenee tvt-asioissa. Toisekseen monet koulutuksen tehtävistä tehdään liittyen omaan työhön ja työyhteisöön, jolloin ne kehittävät sisältöjä ja toimintatapoja heti koulutuksen alusta alkaen. Kolmanneksi erikoistumiskoulutukseen sisältyy laaja kehittämistehtävä, joka tehdään omassa työssä ja/tai työyhteisössä. Kehittämishankkeina on toteutettu hyvin monenlaisia kehittämisprosesseja tvt-strategioista ja robotiikkapoluista uusien opintojaksojen rakentamiseen ja korkeakouluopiskelijan oppimisen tukeen.

Erikoistumiskoulutuksen kouluttajina toimivat Itä-Suomen yliopiston alan asiantuntijat sekä yliopiston verkostojen asiantuntijat.

Vastuukouluttajana toimii yliopistonlehtori Sini Kontkanen Toty-tutkimusryhmästä (Tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja opetusyksikkö).

Sini Kontkasen tutkimusalueisiin kuuluu mm. opettajien ja opettajaopiskelijoiden ammatillinen kehittyminen teknologispedagogisen sisältötiedon näkökulmasta. Kontkanen on osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka liittyvät oppimiseen monikulttuurisissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Tällä hetkellä hän on mukana tiedepääomaa monesta näkökulmasta puntaroivassa Finsci-hankkeessa. Hänellä on lähes kymmenen vuoden työkokemus luokanopettajana ja hän kouluttaa myös opettajaopiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla Joensuussa.   

Satu Piispa-Hakala työskentelee väitökirjatutkijana Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ja osallistuu Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän tekee väitöstutkimusta DigiErko-aineistosta. Piispa-Hakala on kiinnostunut erityisesti työkokemusta jo hankkineiden opettajien digipedagogisesta osaamisesta ja sen kehittymisestä. Piispa-Hakalan tausta on erityispedagogiikassa ja hän työskennellyt kolme vuotta erityisluokanopettajana. Hän on työskennellyt myös taideharrastamisen osallisuuden ja mahdollistamisen parissa ja kouluttaa tuen teemoista vapaan sivistystyön opettajia. 

Juho Kahila työskentelee projektitutkijana oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä hankkeessa. Kahila on taustaltaan luokanopettaja ja hänen tutkimuksellisiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat erityisesti digitaalisiin peleihin, pelillisyyteen ja metapelaamiseen liittyvät kysymykset.

Iiris Kangasniemi toimii projektitutkijana Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla. Hän työskentelee DigiErkon lisäksi kouluttajana opettajille suunnatussa Digipeda ja luovat teknologiat -täydennyskoulutuksessa ja on ollut mukana muun muassa tiedepääomaa tutkivassa ja kehittävässä Finsci-tutkimushankkeessa. Kangasniemellä on luokanopettajan pätevyys, minkä lisäksi hän on opiskellut matematiikkaa ja käsityötä.