Päiväkotien toteuttama aistilähtöinen ruokakasvatus lisäsi 3–5-vuotiaiden lasten halukkuutta valita kasviksia, marjoja ja hedelmiä, osoitti Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus. Aistilähtöinen ruokakasvatus tarjoaa uuden keinon terveyttä edistävien ruokailutottumusten tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Tulokset julkaistiin Public Health Nutrition -tiedelehdessä.
Aistilähtöinen Sapere-ruokakasvatus hyödyntää lasten luontaista tapaa oppia kaikkien viiden aistin kautta: katsellen, haistellen, maistellen, tunnustellen ja kuunnellen. Menetelmässä lapsille annetaan aktiivinen rooli ruoan ympärillä ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan aistikokemuksiaan. Aistilähtöinen ruokakasvatus soveltuu erinomaisesti osaksi päiväkotien arkea, jossa syödään päivittäin useita aterioita ja järjestetään pedagogisesti ohjattua ryhmätoimintaa.
Ruokakasvatusta voi toteuttaa päiväkodeissa monin tavoin. Erilaisiin kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin tutustutaan aistihetkissä, lasten kanssa leivotaan ja valmistetaan esimerkiksi salaatteja ja kasvatetaan yhdessä kasviksia päiväkodin pihalla tai ikkunalaudalla. Ruokateemoja tuodaan myös kirjoihin, peleihin ja lasten leikkeihin.
– Toteutustapoja on monia, mutta perustana ovat aina aistilähtöinen oppiminen, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen, kertoo apurahatutkija, ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen.
Tutkimuksessa verrattiin päiväkotiryhmiä, joista osalle oli järjestetty aistilähtöistä ruokakasvatusta. Lapsille tarjottiin päiväkodin välipalana kasvis-, marja- ja hedelmäbuffet, josta lapset saivat valita haluamansa tuotteet. Lasten lautaset valokuvattiin ja kuvien perusteella laskettiin lasten halu valita ja syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
Tulokset osoittivat, että päiväkodissa toteutettu aistilähtöinen ruokakasvatus lisäsi lasten halua valita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Muutos havaittiin erityisesti matalammin koulutettujen äitien lapsilla. Matalammin koulutettujen vanhempien perheissä kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö on keskimäärin vähäisempää. Varhaiskasvatuksessa toteutettu ruokakasvatus voi näin osaltaan auttaa tasoittamaan eroja ruokailutottumuksissa lapsiperheiden välillä.
– Kiinnostava tulos tutkimuksessa oli myös se, että Sapere-ruokakasvatus näytti parantavan ruokailuilmapiiriä lapsiryhmissä. Näin myös lapset, jotka vanhempien mielestä olivat varautuneita uusia ruokia kohtaan, rohkaistuivat päiväkodissa valitsemaan monipuolisemmin kasviksia, marjoja ja hedelmiä lautasilleen, Kähkönen jatkaa.
Päiväkodissa saadut positiiviset, henkilökohtaiset kokemukset ruoasta voivat auttaa muovaamaan ruokamieltymyksiä terveyden kannalta hyvään suuntaan. Varhaislapsuudessa opitut ruokamieltymykset kantavat pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen.
Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikkö selvittää tutkimuksessaan, kuinka varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksella voidaan tukea lasten hyvää ravitsemusta ja edistää terveyttä tuovien ruokailutottumusten kehittymistä.
Tutkimuksessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijoita. Tutkimusta rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Lisätietoja:
Kaisa Kähkönen, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.kahkonen (a) uef.fi, p. 044 5026595
Tutkimusartikkeli:
Kaisa Kähkönen, Anna Rönkä, Mika Hujo, Arja Lyytikäinen, Outi Nuutinen. Sensory-based food education in early childhood education and care, willingness to choose and eat fruit and vegetables, and the moderating role of maternal education and food neophobia. Public Health Nutrition, julkaistu verkossa 8.5.2018. https://doi.org/10.1017/S1368980018001106