Kasvava huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt kasvihuonekaasupäästöjen vapaaehtoisen hyvittämisen eli päästökompensaation suosiota. Siitä on tullut tärkeä osa yritysten ja yksityishenkilöiden hiilineutraaliuspyrkimyksiä. Toimintakenttä on kuitenkin sekava ja sääntely laahaa jäljessä.
Suomen olisikin tärkeää ryhtyä toimiin päästökompensaation riittävän laadun varmistamiseksi ja kompensaatiomarkkinoiden oikeudellisen toimintaympäristön selkiyttämiseksi, todetaan 7.4.2020 Itä-Suomen yliopiston ilmasto, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEELin blogissa julkaistussa blogikirjoituksessa.
Kirjoituksen on laatinut joukko ilmastoasiantuntijoita, jotka yhdessä edustavat yli sadan henkilötyövuoden kokemusta kansainvälisistä hiilimarkkinoista.
Kompensaatio ei korvaa vaan täydentää omia päästövähennystoimia
Laadukkainkaan päästökompensaatio ei korvaa päästövähennystoimia. Se voi kuitenkin täydentää kansallisia ilmastotoimia ja tasoittaa tietä kunnianhimoisemmalle ilmastopolitiikalle.
– Ilman kompensaatiota useimmat yritykset eivät pystyisi saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteitaan, varsinkaan lyhyellä aikajänteellä. Innovatiivisia ilmastoratkaisuja tarjoaville yrityksille päästökompensaatio taas on kiinnostava rahoituslähde, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija Matti Kahra.
Vakiintuneisiin standardeihin perustuva kompensaatiotoiminta on vastikkeellista
Kirjoittajat ottavat myös kantaa julkisuudessa käytyyn vilkkaaseen keskusteluun kompensaatiotoiminnan oikeudellisesta luonteesta.
– Kaupankäynti Suomen lainsäädännössä määritellyillä päästöyksiköillä on kiistattomasti vastikkeellista. Sekä näillä että vapaaehtoisilla päästömarkkinoilla vaihdettaviin päästöyksiköihin perustuvan kompensaatiotoiminnan luokitteluun vastikkeelliseksi olisi vahvat perusteet, sillä tällaisilla yksiköillä on selkeästi kaupallinen arvo ja markkinahinta, toteaa kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta.
Laadukas päästökompensaatiopalvelu sisältää aidosti ilmastoa hyödyttävän päästöyksikön hankkimisen lisäksi sen mitätöimisen kompensoijan puolesta. Mitätöinti poistaa päästöyksikön markkinoilta ja edesauttaa ilmastovaikutuksen laskemista vain kompensoijan hyväksi.
Kaksoislaskennan riski koskee kaikkea Suomessa tapahtuvaa kompensaatiotoimintaa
Tärkeä kompensaation laatuun liittyvä ongelma on kaksoislaskennan riski, joka on olemassa aina, jos isäntämaalla on kansainvälinen ilmastotavoite.
– Jokainen Suomessa toteutettu ilmastoteko on arvokas ja tärkeä, mutta kaikki ilmastoteot eivät sovellu päästökompensaatioon. Päästökompensaation kuuluu täydentää kansallista ilmastopolitiikkaa. Lähtökohtaisesti Suomessa toteutetut ilmastotoimet lasketaan Suomen hyväksi, ellei toisin sovita, muistuttaa Gaia Consulting Oy:n vanhempi asiantuntija Anna Laine.
Tästä seuraa, etteivät suomalaiset yritykset tai yksityishenkilöt pääsääntöisesti voi nykyjärjestelmän puitteissa uskottavasti kompensoida omia päästöjään Suomessa toteutettavilla toimilla. Kun Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden toimeenpano alkaa ensi vuoden alussa, kaksoislaskennan riski laajenee myös kehittyviin maihin.
– Kaksoislaskennan estäminen edellyttää yhteistyötä isäntämaan viranomaisten kanssa. Soveltuvia yhteistyömalleja on jo kehitetty kansallisesti sekä Kioton pöytäkirjan että Pariisin sopimuksen puitteissa, ja yhteispohjoismaisestikin, toteaa Hanna-Mari Ahonen, joka työskentelee vanhempana asiantuntijana ilmastopolitiikkaan erikoistuvassa Perspectives-konsulttiyrityksessä.
Kaksoislaskennan estämiseksi kirjoittajat suosittelevat, että Suomi perustaisi kotimaisten ilmastotoimien tietokannan ja sitoutuisi ylittämään kansallisen ilmastotavoitteensa tietokantaan merkittyjä ilmastovaikutuksia vastaavalla määrällä.
Päästökompensaation laadun varmistaminen on tärkeää, mutta haastavaa
Kirjoittajat suosittelevat käyttämään kompensaatioon päästöyksiköitä, jotka on sertifioitu vakiintuneiden standardien puitteissa.
– Kompensaatiovaihtoehtojen vertailu ja laadun varmistaminen on haastavaa, ja asiantuntija-avulle on paljon kysyntää, toteaa Nordic Offset Oy:n johtava asiantuntija Maija Saijonmaa.
Viranomaiset voivat edistää vapaaehtoisen kompensaation laatua esimerkiksi laatimalla suositukset minimikriteereistä. Asiantuntijoiden mukaan keskeisiä laatukriteereitä ovat lisäisyys, eli lainsäädännön ja normaalin liiketoiminnan tason ylittäminen, kolmannen osapuolen toteuttama todentaminen sekä ilmastovaikutuksen pysyvyys.
– Päästöjen vähentäminen kehittyvissä maissa on myös kustannustehokasta ja samalla voidaan tukea kestävää kehitystä, muistuttaa hankkeita kansainvälisissä organisaatioissa kehittänyt Kari Hämekoski.
Itä-Suomen yliopiston ilmasto, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEEL on perustettu vuonna 2013. Tutkimus ja opetus CCEELissä keskittyvät ilmastoon, energiaan, luonnonvaroihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen ympäristöoikeuteen. Sen ilmasto-oikeuden ja kansainvälisen tutkimusryhmää johtavat professorit Kati Kulovesi ja Harro van Asselt. Ryhmään kuuluu kuusi väitellyttä tutkijaa ja yliopistonlehtoria sekä 14 tohtorikoulutettavaa. Lisäksi sen toimintaan osallistuvat osa-aikaiset professorit Sebastian Oberthür ja Harri Kalimo, jotka työskentelevät myös Vrije Universiteit Brusselissa Belgiassa.
Lisätietoja:
Professori Kati Kulovesi, puh. 050 442 2729, kati.kulovesi(at)uef.fi
Suomenkielinen CCEEL-blogi http://www.uef.fi/web/cceel/blogi