Itä-Suomen yliopistossa käynnistettiin heti pandemian alkuvaiheessa erilaisia tutkimushankkeita, joissa asiantuntijat tarkastelevat ja tutkivat poikkeuksellista tilannetta eri näkökulmista.
Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala kehittää Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa koronavirusta vastaan rokotetta, jossa hyödynnetään Kuopiossa kehitettyä geeninsiirtoteknologiaa. Professori Kalle Sakselan ja akatemiaprofessori Kari Alitalon kanssa kehitettävä rokote annettaan nenäsumutteena.
Ylä-Herttualan mukaan rokotekehitystä helpottaa se, että COVID-19-viruksen pinnalla on runsaasti vain yhtä proteiinia, jota vastaan vasta-aineet syntyvät. Rokotteeseen tarvitaan koronaviruksesta vain tätä proteiinia eikä itse virusta. Monissa muissa rokotteissa käytetään tautia aiheuttavaa virusta heikennettynä tai muokattuna.
– Vastaavanlaisia geeninsiirtoon perustuvia rokotteita on kehitetty SARS- ja MERS-viruksiin lupaavin tuloksin.
Henkistäkään hyvinvointia ei olla tutkimuksissa unohdettu. Teologian soveltavien opintojen yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen käynnisti huhtikuussa italialaisen, espanjalaisen ja puolalaisen kollegansa kanssa tutkimuksen siitä, miten COVID-19-pandemia vaikuttaa ihmisiin. Tutkimuksessa keskitytään henkiseen, hengelliseen ja uskonnolliseen selviytymiseen.
Teologialla on alkanut toinenkin kansainvälinen tutkimus poikkeusoloihin liittyen. Käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso ja postdoc-tutkija Talvikki Ahonen tutkivat kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaa koronakriisin aikana sekä teologian ja uskonnon näkökulmia pandemiaan ja poikkeusoloihin.
Kirkkohistorian yliopistonlehtori Sini Mikkola ja käytännöllisen teologian nuorempi tutkija Laura Kallatsa taas aloittivat pääsiäisen aikaan tutkimuksen poikkeustilan vaikutuksista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämään. Mikkola paneutuu tutkimuksessa myös etäehtoollisen problematiikkaan.
Ruotsin kielen professori Jaana Kolu on aloittelemassa kielitieteen tutkimusta siitä, miten iäkkäämmästä väestöstä kirjoitetaan koronakriisin yhteydessä. Tällä hetkellä näyttää, että heihin viitataan usein pasiivimuodossa eikä aktiivisina toimijoina. Ruotsissa koronakeskustelusta puhutaan esimerkkinä ikärasismista.
Ympäristöinformatiikan ja -mallinnuksen professori Mikko Kolehmainen on mukana kansallisessa tutkimusryhmässä, joka on julkaissut REINA-simulaatiomallin ja kirjoittanut sen tuottamien tulosten perusteella tieteellisen artikkelin. Simulaatiomallin avulla voidaan tarkastella sitä miten erilaiset rajoitukset, niiden poisto, testaus ja sairastuneiden jäljitys vaikuttavat koronaepidemian kulkuun. Artikkelissa esitettyjen tulosten perusteella tukahduttamiseen perustuva strategia on toimivampi kuin taudin hidastaminen.
Kauppatieteiden puolella yliopistonlehtori Jonna Koponen ja apulaisprofessori Saara Julkunen ovat juuri käynnistäneet tutkimuksen suomalaisten asiakaskokemuksista vähittäiskaupassa poikkeusoloissa.
Lisäksi yliopistotutkija Kaisa Henttonen kauppatieteiltä on mukana Fast Teams -verkostossa, jossa on mukana tutkijoita useista tutkimuslaitoksista. Tutkijaryhmä selvittää, kuinka Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana.
