Korkeakoulujen yhteishanke "Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin" pyrkii vauhdittamaan siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hanke tukee Suomen tavoitetta olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on myöntänyt usean korkeakoulun CICAT2025-yhteishankkeelle "Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin" rahoituksen Kestävän kasvun ohjelmasta. Koko konsortio sai yhteensä 4,2 miljoonan euron rahoituksen hankkeen kolmelle ensimmäiselle vuodelle.
Hanke tunnistaa kiertotaloutta estäviä ja vauhdittavia tekijöitä sekä etsii ratkaisuja yrityksille ja päättäjille kiertotalouteen siirryttäessä.
– Tutkimme laaja-alaisesti kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä eli kiertotalouden katalyyttejä, jolloin ne voidaan valjastaa paremmin päättäjien ja yritysten käyttöön. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva. Meillä on laaja monitieteinen konsortio, jossa yhdistyy osaaminen teknologiasta, liiketoiminnasta, politiikasta, taiteesta, lingvistiikasta, lainsäädännöstä ja sidosryhmävuorovaikutuksesta, kertoo hanketta johtava apulaisprofessori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Hankkeessa ovat mukana Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Koko hankekonsortiota johtaa Leena Aarikka-Stenroos (TTY). Osahankkeita johtavat Pekka Jokinen (TaY), Juha Kääriä (Turun AMK), Hanna Lehtimäki (UEF), Tiina Onkila (JY), Juha Suonpää (TAMK) ja Satu Teerikangas (TY). Lisäksi työpakettien johtajina toimivat Ari Jokinen ja Johanna Kujala (TaY) sekä Leila Suvantola (UEF). Piia Nurmi (Turun AMK) on hankkeen vuorovaikutusvastaava.
Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto.
Avaimia kestävään talouteen
Maapallon luonnonvarojen ylikulutus ja ilmastonmuutos edellyttävät kulutus- ja tuotantotapojen muuttamista ja talousmallien uudelleen arviointia. Kiertotalous on tie kohti kestävämpää kulutusta ja taloudellista kasvua. Kiertotalous merkitsee resurssien tehokasta käyttöä, tuotteiden pidempää elinkaarta ja yhteiskäyttöä. Kiertotalouteen siirtyminen koskettaa koko yhteiskuntaa, kuluttajakansalaisista kaupunkeihin ja yrityksiin, joiden myös on enenevässä määrin otettava huomioon resurssitehokkuus ja kiertotalous.
Kiertotalous on paitsi välttämättömyys myös liiketoimintamahdollisuus. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran arvion mukaan kiertotalouden vuotuinen markkina voisi Suomessa olla 1,5-2,5 miljardia euroa.
Lisätietoja:
Leena Aarikka-Stenroos, Tampereen teknillinen yliopisto, leena.aarikka-stenroos(at)tut.fi, puh. 0503015476
Pekka Jokinen, Tampereen yliopisto, pekka.t.jokinen(at)uta.fi, puh. 050 3187264
Hanna Lehtimäki, Itä-Suomen yliopisto, hanna.lehtimaki(at)uef.fi, puh. 0505732742
Tiina Onkila, Jyväskylän yliopisto, tiina.onkila(at)jyu.fi, puh. 0405767818
Satu Teerikangas, Turun yliopisto, satu.teerikangas(at)utu.fi, puh. 0407065985
Juha Suonpää, Tampereen ammattikorkeakoulu, juha.suonpaa(at)tamk.fi, puh. 0400120544
Piia Nurmi, Turun ammattikorkeakoulu, piia.nurmi(at)turkuamk.fi, puh. 040355093