Pohjois-Karjalan alueella on yli tuhat ylioppilastutkinnon suorittanutta nuorta, joilla ei ole jatko-opintopaikkaa tai ammatillista tutkintoa. Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen Korkeakoulustartti-hanke toimii apuna korkeakouluopinnoista haaveileville nuorille.
– Roolimme on toimia näiden nuorten ohjaajina, tukijoina ja tsemppareinakin, tiivistää erityispedagogiikan yliopisto-opettaja Katariina Waltzer hankkeen tausta-ajatuksia.
Waltzerin lisäksi Itä-Suomen yliopistosta mukana hankkeessa on myös opinto- ja työuraohjauksen yliopisto-opettaja Merja Tamminen. Projektipäällikkönä toimii Niina Pennanen Karelia-ammattikorkeakoulusta, josta mukana on myös kaksi opinto-ohjaajaa, Joni Ranta ja Antti Perälä.
– Nuorten kannalta on todella hyvä, että hankkeessa on edustus sekä yliopistolta että ammattikorkeakoulusta. Tunnemme kukin parhaiten omat opintokokonaisuutemme ja hakusysteemit, joten tuki ja neuvonta ovat niin paremmalla mallilla, Tamminen summaa.
Niina Pennanen kertoo, että tarve hankkeelle kumpusi muun muassa Ohjaamon ja TE-palveluiden kanssa käydyistä keskusteluista, joissa on huomattu tämän kohderyhmän ohjauksen tehostamiselle akuutti tarve. Myös lukioiden opinto-ohjaajien mukaan hanke on hyvin tarpeellinen.
– Kun ylioppilaslakki painetaan päähän, katoaa usein yhteys lukion opinto-ohjausmahdollisuuksiin. Nuori jää ohjauksen suhteen tyhjän päälle, etenkin jos välivuosia tulee useampi.
Waltzer lisää, että pelkästään Pohjois-Karjalassa on toistatuhatta nuorta, joilla on pelkkä ylioppilastutkinto, eikä tietoa jatko-opinnoista.
– Osa noista nuorista pitää välivuotta tai välivuosia opiskelussa tarkoituksella, mutta haluamme olla apuna etenkin niille, joille välivuodet eivät ole oma valinta. Kaikki eivät heti pääse unelmiensa opiskelupaikkaan tai edes tiedä, minne he haluaisivat hakea.
Välivuosikin voi tuumaustaukona olla hyödyllinen, ja Korkeakoulustartti-hankkeessa voidaan yhdessä pohtia sitä, miten välivuosi kannattaa käyttää.
Oma polku jokaiselle
Sana hankkeesta on kiirinyt hyvin eteenpäin, ja kevään Kohti valintakoetta! -pilottiryhmään saatiin nopealla aikataululla heti mukaan reilut 10 nuorta.
– Lisäksi järjestimme muutamille ryhmään osallistuneille sekä sen ulkopuolelta mukaan tulleille nuorille yksilöohjausta, Tamminen kertoo.
Hankkeen puitteissa on myös järjestetty infotilaisuuksia sellaisissa paikoissa, joissa nuoria on helppo tavata. Viimeksi hankeporukka vieraili varuskunnissa, ja seuraavaksi suunnataan Pop-kadulle ja rekrytapahtumaan Iso Myyhyn.
– Elokuussa aloitamme seuraavat valmennukset eli ryhmä- ja yksilöohjaukset. Tarkoituksena on toimia apuna sekä alan valinnassa että valintakokeisiin valmistautuessa, Pennanen kertaa.
Osalle nuorista on hyvinkin selvää, mille alalle he haluavat suuntautua. Osa taas kokee, etteivät he suuresta tarjonnasta huolimatta löydä juuri itselle sopivaa opiskeluvaihtoehtoa.
– Silloin lähdemme yhdessä kartoittamaan nuoren vahvuuksia, arvoja ja mielenkiinnon kohteita. Kun sopiva ala löytyy, ryhdymme rakentamaan määrätietoista polkua sitä kohti, muotoilee Tamminen.
Valmennusryhmiin osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Tapaamiset ovat maksuttomia, ja niitä voidaan pitää myös etäyhteyksien avulla. Ryhmiä järjestetään tarpeen mukaan ympäri Pohjois-Karjalaa Ohjaamoihin jalkautuen.
– Jokainen nuori voi valita, mihin ryhmän toimintaan hänen on mielekästä osallistua, vaikka toki tapaamisissa on omat etunsa ja niistä on varmasti jokaiselle hyötyä, kertoo Waltzer.
Tapaamisissa osallistujat saavat ensikäden tietoa korkeakouluopinnoista sekä asiantuntija-apua ohjauksen ja erityispedagogiikan ammattilaisilta.
Hyvät käytänteet eteenpäin
Vaikka hankkeen kohteena ovatkin pohjoiskarjalaiset nuoret ja toimijoina pohjoiskarjalaiset koulutusorganisaatiot, korostavat kaikki, ettei hankkeessa ”vedetä kotiin päin”.
– Toki osaamme parhaiten auttaa ja kertoa niistä aloista, joita omat korkeakoulumme tarjoavat, mutta ilman muuta tarkoituksena on etsiä juuri se sopivin opiskelupaikka jokaiselle nuorelle maantieteellisestä sijainnista riippumatta, Pennanen korostaa.
Hän lisää, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on sujunut hankkeessa saumattomasti.
– Maakunnan toimijoina haluamme yhdessä auttaa maakunnan nuoria eteenpäin.
Vaikka hankkeessa ei varsinaisesti tutkimusta tehdäkään, on sen teemoihin liittyen jo tekeillä ohjausalan pro gradu -tutkielma. Waltzerin mukaan palautetta kerätään ahkerasti hankkeen aikana ja sen toimintaa arvioidaan ja kehitetään myös tutkimusperustaisesti.
– Tavoitteenamme on, että kun hanke kesällä vuonna 2020 päättyy, saamme siirrettyä ohjauksen parissa työskenteleville liudan hyviä käytänteitä ja työkaluja hankkeen kokemusten pohjalta.
Korkeakoulustartti-hanke on Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, joka kestää 1.1.2018–31.7.2020. Sitä rahoittavat yliopiston ja ammattikorkeakoulun lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahasto.
