Kuopiossa järjestetään jo yhdeksättä kertaa kansainvälinen epilepsiasymposiumi 26.-27.3.2020, mutta koronavirusepidemian vuoksi poikkeuksellisesti etänä. Nopeasti virtuaaliseksi muutetussa tapahtumassa 400 osallistujaa seuraa ohjelmaa koti- tai työkoneiltaan ja esitykset toteutetaan nauhoitteina tai live-lähetyksinä verkossa. Teemana ovat harvinaiset ja vaikeat epilepsiat. Esillä ovat muun muassa uudet mahdollisuudet pitkittyneen epileptisen kohtauksen estämiseksi, mikä vähentäisi myös tehohoidon tarvetta.
– Vaikean epilepsian hoito parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää poikkeustilanteissakin. Se ehkäisee osaltaan hoitojärjestelmän ylikuormittumista, toteaa Itä-Suomen yliopiston neurologian professori ja KYS Epilepsiakeskuksen ylilääkäri Reetta Kälviäinen, joka emännöi Kuopio Epilepsy Symposiumin etäohjelmaa teknisen tuen kanssa Scandic Kuopiosta käsin.
Kälviäisen mukaan symposiumiin on saatu vielä lisää ilmoittautumisia, kun se on viety verkkoon. Osallistujina on muun muassa lääkäreitä, tutkijoita ja opiskelijoita. – Ennakkonauhoitteiden ansiosta voidaan toteuttaa niidenkin lääkärien esitykset, jotka ovat nyt kiinni muissa tehtävissä. Osallistujat voivat tutustua verkossa myös posterinäyttelyyn.
Pitkittynyt epilepsiakohtaus voidaan pysäyttää entistä tehokkaammin
Epilepsiasymposiumissa esiintyy kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi 11 kansainvälistä puhujaa. Heihin kuuluu University College Londonin arvostettu epilepsiatutkija, professori Simon Shorvon, joka aloitti symposiumin esittelemällä viimeaikaisia kehitysaskelia pitkittyneen epileptisen kohtauksen eli status epilepticuksen diagnostiikassa ja hoidossa.
Status epilepticus on hengenvaarallinen tilanne, joka voi vaatia pitkäkestoista tehohoitoa. Shorvon on selvittänyt erityisesti tehohoitokäytäntöjä ja ennusteen arviointia näissä tilanteissa. Hänen mukaansa nyt ymmärretään entistä paremmin, miksi lääkkeet menettävät nopeasti tehoaan kohtauksen pitkittyessä. Näin lääkehoitoa voidaan yrittää muuttaa tilanteen katkaisemiseksi nopeammin ja tehokkaammin.
KYS Epilepsiakeskus on Euroopan harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden osaamisverkoston EpiCARE ERNin (European Reference Network) jäsen ja koordinoi vaikean epilepsian diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa. Symposiumissa keskustellaan osaamisverkoston integroimisesta kansallisiin hoitoketjuihin. Keskustelua johtaa verkoston koordinaattori, Lyonin yliopistosairaaloiden professori Alexis Arzimanoglou, joka on merkittävä lasten epilepsioiden asiantuntija.
Kälviäinen valottaa omassa esityksessään vaikeiden epilepsioiden diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä Suomessa. – Kun potilaalla todetaan vaikea epilepsia, diagnoosin tarkistamiseksi ja hoidon mahdollisuuksien arvioimiseksi on ilman tarpeetonta viivettä konsultoitava vaikeaan epilepsiaan perehtynyttä neurologia. Lisäksi on harkittava lähetettä erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on vaikeaan epilepsiaan perehtynyt neurologi ja tukena moniammatillinen työryhmä ja mahdollisuus tasokkaaseen kuvantamiseen, video-EEG-rekisteröintiin ja geenidiagnostiikkaan.
Epilepsian invasiivinen diagnostiikka eli kallonsisäiset video-EEG-rekisteröinnit, epilepsiakirurgia ja siihen liittyvät päätökset tehdään Suomessa HUSissa ja KYSissä. Epilepsian stimulaattorihoito voidaan aloittaa muissakin yliopistosairaaloissa. Haasteellisten harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden hoitoa suunnitellaan kansallisessa moniammatillisessa työryhmässä, ja tarvittaessa voidaan konsultoida eurooppalaista osaamisverkostoa KYS Epilepsiakeskuksen kautta.
Symposiumin yhteydessä käynnistetään myös Kansainvälisen epilepsiatiedejärjestön nuorten lääkäreiden ja tutkijoiden toiminta Suomessa (ILAE Young Epilepsy Section, YES-ILAE Finland). Lisäksi ohjelmassa on abstraktikilpailu, johon osallistuu 24 tutkijaa posterilla tai suullisella esityksellä. Neljä parasta palkitaan Vaajasalon säätiön apurahalla. Tapahtumassa jaetaan myös Suomen Epilepsiatutkimussäätiön apurahat.
Kuopio Epilepsy Symposium järjestetään Itä-Suomen yliopistossa joka kolmas vuosi vuorotellen Stroke- ja Alzheimer-symposiumien kanssa. Tänä vuonna se järjestetään yhdessä Suomen Epilepsiaseuran, Suomen Lasteneurologisen yhdistyksen, Epilepsialiiton ja KYS Epilepsiakeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Kansallinen Neurokeskus ja Vaajasalon säätiö.
Lisätietoja:
Professori Reetta Kälviäinen, reetta.kalviainen (a) kuh.fi, p. 040 5839249
