Turbulenttisen työelämän tutkija
– Työuupumuksen tekijöihin olisi päästävä tarttumaan tomerammin. Tutkimusten mukaan uupumuksen taustalta löytyy stressin ja pitkien työpäivien lisäksi usein puutteita myös johtamisessa, toteaa psykologian professori Marianna Virtanen.
– Kaikissa töissä vaaditaan lisäksi nykyisin hyviä kognitiivisia kykyjä sekä digitaitoja. Aiemmin monet työt olivat selkeästi rajattuja, eivätkä esimerkiksi oppimiseen tai mielenterveyteen liittyvät ongelmat olleet työllistymisen esteenä. Toisin on nykyisin. Työtehtävät vaativat lähes poikkeuksetta laajaa osaamista.
Toukokuun alussa Itä-Suomen yliopiston psykologian professorina aloittanut Marianna Virtanen on tutkimuksissaan keskittynyt psykososiaaliseen stressiin työelämässä. Toisin sanoen hän on tutkinut tekijöitä, jotka vaikuttavat työssä kuormittumiseen.
– Peruskoulutukseltani olen psykologi. Tätä professuuria ennen työskentelin parikymmentä vuotta työterveyden ja erityisesti mielenterveystutkimuksen parissa Työterveyslaitoksella. Oli hienoa laajentaa näkökulmaa psykologiasta terveyden puolelle laajemminkin.
Syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät
Virtasen mukaan nykyään ajatellaan, että hyvän uran voi turvata vain olemalla sataprosenttisen työkykyinen, vaikka työelämä ei koskaan ole aiemmin ollut näin turbulenttista.
– Kaikki on epävarmaa – moni elää jatkuvasti ilman tietoa vakaasta ja turvallisesta tulotasosta. Talouden aaltoliikkeet vaikuttavat globaalilla tasolla meihin kaikkiin, ja yt-neuvotteluista on tullut arkipäivää. Moni ammatti katoaa teknologisen kehityksen myötä, ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.
Kaikki eivät pysy sellaisessa tahdissa mukana. Työn ulkopuolelle jääneiden psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on useilla mittareilla mitattuna paljon heikompi kuin työssäkäyvillä.
– Myös heidän terveytensä on muita heikompi. Siksi tarvitsemme lisää tietoa niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä – tai pelastavat siltä.
Virtanen oli mukana tutkimusryhmässä, joka tutki ensimmäisenä johtamisen oikeudenmukaisuuden yhteyttä työntekijöiden sairauspoissaoloihin.
– Johtamisella on paljonkin merkitystä. Tärkeänä terveyden ennustajana pidetään tutkimusten mukaan sellaista työpaikkaa, jossa työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, eikä heidän tarvitse pelätä mahdollisia virheitä.
Virtasen mukaan oikeudenmukaisen johtamisen peruselementti on, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi itseään koskevissa asioissa.
Pätkätyöt ja pitkät päivät
Virtasen ensimmäinen psykologian alan väitöskirja käsitteli pätkätöitä. Myös niiden on todettu lisäävän stressiä työssä.
– Pätkätöitä on ollut aina, mutta aiemmin ne kuuluivat vain kausiluontoisiin töihin, kuten maatalouteen. Sitten kun pätkätyöt alkoivat yleistyä myös ”valkokauluksisten” keskuudessa, havahduttiin sen ongelmiin.
Virtasen toinen, Englannissa tehty väitöskirja kuului epidemiologian alaan.
– Pätkätöitä käsittelevän väitöskirjan jälkeen oli luonnollista siirtyä tutkimaan ”pitkätöitä” eli sitä, miten pitkät työpäivät ja -viikot vaikuttavat meihin.
Virtanen on mukana tutkimuskonsortiossa, joka julkaisee Euroopan laajuisia tutkimuksia eri stressitekijöiden terveysvaikutuksista työssä. Kolmisen vuotta sitten julkaistiin artikkeli pitkien työpäivien yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin.
– Se artikkeli sai yllättäen valtavasti kansainvälistä julkisuutta.
Tutkimuksessa löydettiin selvä yhteys yli 55-tuntisten työviikkojen sekä aivoinfarktin ja sydänkohtauksen välillä.
– Etenkin Aasiassa kiinnostuttiin asiasta, todennäköisesti sille alueelle tyypillisten jatkuvien pitkien työpäivien takia. Suomessa meitä sitoo sen sijaan laki, joka estää liian pitkät työviikot.
Toki täälläkin moni tekee pitkää päivää varsinaisen työpaikan ja -päivän ulkopuolellakin laskematta työtunteja.
– Eli todellista työaikaa ei aina pystytä työnantajan puolesta seuraamaan, ja uupumisia tulee helpommin. Siksi minusta näihin asioihin olisi puututtava tiukemmin.
Monialaista yhteistyötä
Pitkän työ- ja tutkimushistorian kautta Virtaselle on kerääntynyt erilaisia verkostoja usealta eri alalta.
– Ennen Itä-Suomeen tuloa toimin vuoden verran professorina Uppsalan yliopistossa. Sen myötä minulle on jäänyt hyviä kontakteja Ruotsiin, muun muassa Karoliiniseen instituuttiin sekä Tukholman yliopistoon. Olen toiminut tutkijana myös Lontoossa, joten jatkan tutkimustyötä myös englantilaisten kanssa.
Virtasen mukaan on hienoa olla mukana monialaisissa tutkimusryhmissä, jolloin tutkimuksen kohdetta voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Hän pitääkin itseään etuoikeutettuna, kun saa tehdä työtä josta pitää.
– Olen aina ollut kiinnostunut opiskelusta ja uuden oppimisesta. Minusta on joka päivä mukavaa tulla töihin, koska suurin osa työtehtävistäni on mielenkiintoisia ja motivoivia – ja niiden lisäksi saan tehdä töitä innostuneiden ihmisten kanssa.
Marianna Virtanen
- Itä-Suomen yliopiston psykologian, erityisesti työelämä ja sen muutos, professori 1.5.2019–
- S. 1966 Mänttä
- Psykologian tohtori, Helsingin yliopisto 2003
- Filosofian tohtori (epidemiologia), University College London 2012
Tärkeimmät tehtävät
- Tutkija, erikoistutkija ja tiimipäällikkö, Työterveyslaitos 1999–2012
- Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos 2012–2017
- Akatemiatutkija, Suomen Akatemia 2012–2017
- Professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi, 2018–2019