Parkinsonin tauti, nivelrikko, reumasairaudet, alkoholismi ja mielenterveyden häiriöt lisäävät kirurgisten komplikaatioiden riskiä lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen, osoittaa tuore kansalliseen rekisteriaineistoon perustuva tutkimus. Kaikista leikatuista 4,6 prosentilla ja lonkan kokotekonivelen saaneista kymmenellä prosentilla ilmeni kirurgisia komplikaatioita kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta.
Tutkimuksessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston, KYSin, Helsingin yliopiston ja THL:n tutkijoita.
Suomessa hoidetaan vuosittain noin 7000 lonkkamurtumaa, ja väestön ikääntyessä määrä kasvaa. Lonkkamurtumaleikkauksen jälkeiset kirurgiset komplikaatiot heikentävät hoidon tuloksia ja nostavat kustannuksia.
Tutkimuksessa selvitettiin lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen ilmenevien, sairaalahoitoon johtaneiden kirurgisten komplikaatioiden esiintyvyyttä ja niihin liittyviä tekijöitä THL:n ylläpitämästä PERFECT-tietokannasta. Tarkastelun kohteena olivat kolmen kuukauden sisällä lonkkamurtumaleikkauksesta ilmaantuneet kirurgiset komplikaatiot: luunmurtumat, verenvuodot, tulehdukset sekä implanttien ja siirteiden komplikaatiot. Aineisto käsitti 68 800 lonkkamurtumapotilasta eli kaikki yli 50-vuotiaat potilaat, jotka saivat ensimmäisen lonkkamurtumansa Suomessa vuosina 1999–2011.
Tulosten perusteella lonkkamurtuman hoitoon liittyy merkittävä kirurgisten komplikaatioiden riski. 4,6 prosentilla potilaista todettiin kirurgisia komplikaatioita kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta. Tutkijoiden mukaan komplikaatioiden yleisyys selittyy paljolti potilaiden korkealla iällä ja liitännäissairauksilla.
Kirurgisten komplikaatioiden riski oli kohonnut potilailla, joilla oli nivelrikko, Parkinsonin tauti, reumasairaus, alkoholiriippuvuus, masennus tai psykoottinen häiriö. – Lonkkamurtuman hoidon toteutukseen tuleekin näistä sairauksista kärsivillä potilailla kiinnittää erityistä huomiota, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Yli-Kyyny.
Leikkausmenetelmistä lonkan kokotekonivelen käyttöön liittyi enemmän kirurgisia komplikaatioita kuin muihin hoitomenetelmiin: kokotekonivelen saaneista kymmenellä prosentilla ilmeni jokin komplikaatio. Komplikaatioriski kasvoi myös leikkauksen viivästyessä.
– Kokotekonivel tuottaa parhaimmillaan erinomaisen toiminnallisen lopputuloksen lonkkamurtumapotilaalle. Sen käyttöön näyttää kuitenkin liittyvän yllättävän usein komplikaatioita. Vaikuttaakin siltä, että kokotekonivelen käyttö lonkkamurtuman hoidossa vaatii huolellista potilasvalintaa, toteaa professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.
Kyseessä oli ensimmäinen kansalliseen rekisteriin perustuva tutkimus, joka keskittyi varhaisen vaiheen kirurgisiin komplikaatioihin lonkkamurtuman hoidon jälkeen. Komplikaatioiden yleisyydestä on saatu vastaavia havaintoja sairaalakohtaisissa tutkimuksissa. Laaja aineisto mahdollisti myös täysin uudet havainnot esimerkiksi Parkinson-potilaiden kohonneesta komplikaatioriskistä.
Injury-lehdessä julkaistut tulokset on esitelty myös Suomen Ortopedia ja Traumatologia -lehdessä. Tutkijoiden vapaa esitelmä tuloksista palkittiin äskettäin Ortopedian ja traumatologian päivillä.
Lisätietoja: Professori Heikki Kröger, Itä-Suomen yliopisto, p. 0447172602, heikki.kroger (a) kuh.fi
Tutkimusartikkeli:
Tero T. Yli-Kyyny, Reijo Sund, Mikko Heinänen, Antti Malmivaara & Heikki Kröger. Risk factors for early readmission due to surgical complications after treatment of proximal femoral fractures – a Finnish National Database study of 68,800 patients. Injury, available online 16 Nov 2018. https://doi.org/10.1016/j.injury.2018.10.030
Kirurgiset komplikaatiot lonkkamurtuman hoidon jälkeen – tuloksia 68,800 potilaan rekisteriaineistosta. Suomen Ortopedia ja Traumatologia, Vol. 41, 166-169. http://www.soy.fi/index.php?page=1098&lang=1