Noin puolessa suomalaisista paliskunnista maajäätalvia on ollut vuosien 1983–2016 aikana enemmän kuin vuosina 1948–1982. Tutkijat keräsivät poronhoitajien kokemusperäistä tietoa vuosilta 1948–2016 ja tältä kaudelta tunnistettiin seitsemän talvea, joiden aikana maajäätä muodostui harvinaisen tai poikkeuksellisen laajalla alueella. Näistä talvista viisi koettiin vuosina 1991–2016. Noin neljäsosa talvista, joina porolaitumilla raportoitiin homeen muodostumista, olivat myös maajäätalvia.
Lumen pohjakerroksen jäätyminen eli maajään muodostuminen on yleinen ilmiö pohjoisella sirkumpolaarisella alueella, ja se vaikuttaa haitallisesti kasvien talvehtimiseen, eläinten ravinnonsaantiin ja ihmisen toimintaan. Lumen pohjakerroksen jäätyminen ja porolaidunten homehtuminen, jotka liitetään lämpimiin ja sateisiin alkutalviin, vaikuttavat merkittävästi porolaidunnukseen, porojen talvikuolleisuuteen, vasomismenestykseen ja talvisen lisäruokinnan tarpeeseen.
Tutkijat kartoittivat maajään esiintymistä Pohjois-Suomessa hyödyntäen paliskuntien toimintakertomuksia 68 vuoden ajalta 1948–2016. Toimintakertomukset sisältävät poronhoitajien kokemusperäistä tietoa maajään esiintymisestä ja laidunten homehtumisesta. Raportoidut tiedot vastaavat hyvin aiemmin julkaistuja kokemuksia vastaavilta vuosilta.
Maajään muodostumiseen liitetyt sääilmiöt ovat leuto talvisää, jota seuraa pakkanen, ja lumipeiteaikana koettu vesisade. Ilmaston lämmetessä maajään muodostumisen ennakoidaan yleistyvän, mutta ilmiön yleisyydestä ja maajääesiintymisten laajuudesta on erittäin vähän tietoa. Syksy- ja talvikautta kuvaavat keskimääräiset sääolosuhteet tai ilmakehän oskillaatioita kuvaavat indeksit, kuten NAO-indeksi, eivät selitä maajään vuosittaisen muodostumisen laajuutta. Ilmiön tarkempi selittäminen tai jopa ennustaminen vaatii lyhytikäisten sääilmiöiden analyysiä sekä lumen määrän ja rakenteen mallintamista.
Tuloksista on raportoitu arvostetussa kansainvälisessä Environmental Research Letters -julkaisussa. Tutkimuksen tekivät Sirpa Rasmus Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta, Sonja Kivinen Itä-Suomen yliopistosta ja Masoud Irannezhad Southern University of Science and Technologysta Kiinasta. Hanketta on tukenut taloudellisesti pohjoismainen huippututkimusyksikkö ReiGN.
Lisätietoja:
Sirpa Rasmus
Arktinen keskus, Lapin yliopisto, 040 528 2585, sirpa.rasmus(at)ulapland.fi
Sonja Kivinen, Itä-Suomen yliopisto, 040 588 4185, sonja.kivinen(at) uef.fi
Rasmus, S., Kivinen, S., Irannezhad, M. 2018. Basal ice formation in snow cover in Northern Finland between 1948 and 2016.