Tuoreen tutkimuksen mukaan alakouluikäisillä lapsilla, joilla on korkeampi veren D-vitamiinipitoisuus, on matalammat veren kolesteroliarvot. Lapsilla, joilla veren 25(OH)D-vitamiinipitoisuus oli korkein eli yli 80 nmol/l, oli matalammat kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet kuin lapsilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli alle 50 nmol/l, jota pidetään usein riittävän pitoisuuden rajana. Tulokset julkaistiin äskettäin arvostetun Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism-lehden verkkoversiossa.
D-vitamiinin luustoa vahvistavat vaikutukset ovat tunnettuja, mutta D-vitamiinilla saattaa olla myös myönteisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin. Näyttö näistä muista D-vitamiinin terveysvaikutuksista on kuitenkin vielä vähäistä ja osin ristiriitaista, joten se on toistaiseksi riittämätöntä suositusten antamiseen.
Elintapatekijät, kuten terveellinen ravitsemus, liikunta ja erityisesti ulkona olo, joka johtaa lisääntyneeseen D-vitamiinituotantoon iholla, voivat olla yhteydessä suurempiin veren D-vitamiinipitoisuuksiin ja matalampiin veren rasva-arvoihin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että korkeamman veren D-vitamiinipitoisuuden yhteys matalampiin veren kolesteroliarvoihin oli riippumaton kehon rasvapitoisuudesta, ravitsemustekijöistä, liikunnasta, vanhempien koulutustasosta ja päivän pituudesta ennen verinäytteenottoa. Myöskään veren D-vitamiinipitoisuuteen aiemmin liitetyt perinnölliset tekijät eivät vaikuttaneet havaittuun yhteyteen. Veren D-vitamiinin ja rasva-arvojen käänteisen yhteyden syiden selvittämiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että D-vitamiinin saantisuositusten noudattaminen on tärkeää. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin saantisuositus on yli 75-vuotiaille 20 µg/vrk ja muille ikäryhmille 10 µg/vrk. Tärkeimpiä ravinnon D-vitamiinin lähteitä ovat D-vitaminoidut maitotuotteet, D-vitaminoidut ravintorasvat sekä kala. Ravinnosta saatavan D-vitamiinin lisäksi alle 2-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/vrk, 2-18-vuotiaille 7,5 µg/vrk ja yli 75-vuotiaille 20 µg/vrk ympäri vuoden. Muille ikäryhmille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/vrk talviaikaan eli marraskuulta maaliskuulle, jos D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä ei käytetä päivittäin tai kalaa ei syödä vähintään 2-3 kertaa viikossa.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus täyttää 10 vuotta – juhlaseminaari Kuopiossa 24.5.
Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, jonka alkumittauksiin osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus tuottaa uutta ja tieteellisesti arvokasta tietoa lasten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista.
Kuopiossa järjestetään 24.5.2018 kaikille avoin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Vanhemmilla on tilaisuus kuulla uusinta tietoa asiantuntijoilta. Lapsille on omaa liikunnallista puuhaa.
Lisätietoja:
Sonja Soininen, lääketieteen lisensiaatti,
puh. 040 355 3026, sonja.soininen@uef.fi
Timo A. Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri,
puh. 040 7707329, timo.lakka@uef.fi
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus: www.panicstudy.fi
Tutkimusartikkeli:
Soininen S, Eloranta AM, Viitasalo A, Dion G, Erkkilä A, Sidoroff V, Lindi V, Mahonen A, and Lakka TA. Serum 25-hydroxyvitamin D, Plasma Lipids, and Associated Gene Variants in Prepubertal Children. J Clin Endocrinol Metab. 2018 May 9. doi: 10.1210/jc.2018-00335. [Epub ahead of print].
https://academic.oup.com/jcem/advance-article/doi/10.1210/jc.2018-00335/4993920