Työyhteisöt edistämään terveyttä
– Työyhteisö on alihyödynnetty voimavara terveyden edistämisessä. Eri ammattiryhmien välillä on myös työterveyden eriarvoisuutta, johon pitäisi entistä voimakkaammin puuttua, toteaa työterveyden professori Tuula Oksanen.
Oksanen on nimitetty kutsusta Itä-Suomen yliopiston työterveyden professoriksi 1. huhtikuuta 2020 alkaen.
Oksanen on pitkään johtanut Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimusta, jossa seurataan kunta-alan työntekijöiden työtä ja hyvinvointia kyselyillä kahden vuoden välein, ja kunnat hyödyntävät tuloksia kehittämistyössään. Mukana on vuodesta 1997 alkaen ollut viisi suurkaupunkia lähikaupunkeineen eli Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat sekä vuodesta 2014 alkaen myös Helsinki. – Viimeksi vastaajia oli 65 000 ja kaikki kunta-alan ammattiryhmät kattavasti edustettuina, joten kunnista saadaan luotettavaa tietoa, Oksanen toteaa.
Positiivisiin trendeihin kuntatyössä kuuluu johtamisen parantuminen. – Johtamisen oikeudenmukaisuus, esimiehen tuki ja luottamus esimieheen koetaan yhä paremmiksi.
– Työ yhteiskunnan peruspalvelujen parissa myös koetaan mielekkääksi, siihen sitoudutaan ja panostetaan paljon. Kertoo hyvää, että noin 70 prosenttia suosittelisi kuntatyönantajaa ystävälleen.
Toisaalta työn muutostahti on kiihtynyt ja työmäärä kasvanut, 40 prosentin mielestä yli sietokyvyn. – Hyvin huolestuttavaa on, että 45 prosenttia kohtaa väkivaltaa työssään. Usein se on henkistä väkivaltaa, mutta myös lyömistä, potkimista ja tavaroiden heittelemistä.
Muun muassa sote-alalla ja opetustyössä kohdataan yhä moniongelmaisempia asiakkaita, lapsia ja perheitä. Tutkimuskunnissa työntekijöille on haettu koulutuksella ja työyhteisöjen kehittämisellä lisävalmiuksia hankaliin tilanteisiin. Hyvän johtamisen on myös havaittu vähentävän esimerkiksi unettomuutta väkivaltaa kohdanneilla opettajilla.
Viime vuonna Kunta10-kyselyssä kartoitettiin ensimmäistä kertaa eettistä kuormitusta: joutuuko työssä pohtimaan eettisesti haastavia tilanteita tai toimimaan sääntöjen, normien tai omien arvojen vastaisesti. Vanhustenhoidossa työskentelevistä joka kolmas ja sairaanhoitajista, lastenhoitajista sekä lastentarhanopettajista noin joka viides arvioi joutuvansa toimimaan arvojensa vastaisesti viikoittain.
– Työelämän kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon, että kuormitus- ja riskitekijät usein kasaantuvat. Sote-alan nuoret työntekijät kokevat eniten asiakasväkivaltaa ja lisäksi eettistä kuormitusta. Sairauspoissaolot myös mielenterveyssyistä ovat tässä ryhmässä yleisiä. Samaan aikaan sote-alan vetovoimaisuutta pitäisi lisätä ja työuria pidentää, Oksanen huomauttaa.
Terveyden eriarvoisuuteen eri ammattiryhmien välillä pitäisi hänen mukaansa puuttua voimakkaammin. Eri ammattien välillä on esimerkiksi varsin vakiintuneita, jopa nelinkertaisia eroja sairauspoissaoloissa. Vähiten sairauspäiviä on johtajilla ja opettajilla, eniten keittiö- ja hoitotyöntekijöillä. – Työkyvyn ja työterveyden edistämistoimilla on tähdättävä erityisesti tällaisten erojen kaventamiseen.
Esimerkiksi Helsingissä sote-alan sairauspoissaoloja on vähennetty systemaattisella työkykyjohtamisella, johon kuuluu varhaisen tuen malleihin sitouttaminen, kouluttaminen ja niiden käytön seuranta.
Työterveyden professorina Oksanen aikoo paneutua paitsi työterveyden eriarvoisuuden ja sairauspoissaolojen vähentämiseen, myös työyhteisön hyödyntämiseen terveyden edistämisen voimavarana. – Työntekijät kertovat usein, että hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan, mutta terveyden edistämisen suositukset kohdistuvat yleensä yhteisön sijaan vain yksilöihin.
Terveyden edistämiseen työpaikoilla tuotettiin hiljattain päättyneessä Promo@Work -konsortiohankkeessa tieteelliseen näyttöön perustuvat suositukset ja vinkkilistat, joihin sisältyy myös yhteisötason ratkaisuja. Hanketta rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. – Hanke osoitti selkeästi, että terveyden edistämisen keinojen pitää olla myös ammattilähtöisiä: ottaa huomioon ammatin ja työn vaatimukset ja vaikutukset. Perhepäivähoitajalla kuormitus ja muutostarpeet ovat erilaisia kuin palomiehellä.
Tuula Oksanen
- Itä-Suomen yliopiston työterveyden professori 1.4.2020–
- s. 1963, Helsinki
- LL 1990, työterveyden erl 2005 ja LT 2009, Turun yliopisto
- Sosiaaliepidemiologian dosentti 2012, Turun yliopisto
- Sosiaali- ja terveysjohtamisen eMBA-tutkinto 2015, Tampereen yliopisto
Tärkeimmät tehtävät:
- Johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, 2017–
- Työterveysasiantuntija 2004-2009, psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikön tiimipäällikkö 2009–2010, post doc research fellow Harvard school of public health 2010-2011, psykososiaalisten tekijöiden tutkimusalueen tiiminjohtaja ja sosiaalisen pääoman alueen varajohtaja 2011–2014, työterveyden ja -turvallisuuden uudistamisen alueen johtaja 2015, työterveyshuollon palvelujen johtaja 2016, Työterveyslaitos
- Työterveyshuollon erikoislääkäri, Turun kaupunki ja Medivire, jaksoja vuosina 1993–2006
Lisätietoja:
Professori Tuula Oksanen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, tuula.oksanen (a) uef.fi, p. 029 445 4087
Tuula Oksasen painolaatuiset kuvat:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36341?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36342?encoding=UTF-8