Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu tiivistävät yhteistyötään Itä-Suomessa, tavoitteena vahvistaa alueen osaamista ja vetovoimaisuutta metsä- ja biotalousalalla. Koulutusyhteistyö käynnistyy konkreettisesti syksyllä 2018 uuden Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kautta, jossa toteuttajina ovat alueen korkeakoulut.
Erikoistumiskoulutus on uusi korkeakoulutasoinen koulutusmuoto, jolla vastataan sellaisiin osaamistarpeisiin, joihin ei ainakaan vielä voida vastata perustutkintokoulutuksella eikä markkinaehtoisella koulutuksella. Koulutus on suunnattu jo työelämässä toimiville korkeakoulututkinnon suorittaneille. He voivat esimerkiksi työskennellä yrityksissä yrittäjinä, neuvonta-, tutkimus- tai edistämistehtävissä, sekä ammatillisina opettajina. He voivat olla biotaloutta edistäviä julkisia toimijoita, yrittäjiksi aikovia tai biotuotannossa ja sen raaka-ainehankinnassa toimivia henkilöitä. Tavoitteena on syventää ammatissa toimivien henkilöiden aiempaa tutkintoa vastaamaan tämänhetkisen tai tulevan uuden tehtävänkuvan vaatimuksia.
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki Suomen luonnonvara-alan koulutusta antavat korkeakoulut. Koulutuksen toteutusta varten korkeakoulut ovat ryhmittyneet alueellisesti yhteistyörenkaisiin, jotta koulutuksen toteutuksessa ja sisällöissä otetaan huomioon alueelliset erot osaamisalueissa ja koulutustarpeissa. Itä-Suomen yliopistossa paneudutaan erityisesti metsäbiotalouteen ja biojalostukseen, Kareliassa energiabiotalouteen, ja Savoniassa puolestaan biotalouden sivuvirtoihin.
Koulutusta resurssiviisaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämiseksi
Koulutus on suunniteltu työelämälähtöisesti, ja koulutushankkeen ohjausryhmässä on vahva työelämäedustus. Suunnitteluvaiheessa kerättiin tietoa biotalouden yritysten osaamistarpeista eri puolilla maata ja näitä käsiteltiin alueellisissa työpajoissa, joihin osallistui useita kymmeniä työelämäorganisaatioita. Osaamiskartoitukset osoittivat, että uudenlaista, perinteiset ammattirajat ylittävää biotalouden osaamista tarvitaan. Biotalouden kehittymiseksi tarvitaan asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka hallitsevat sekä biomassojen käyttö-, jalostus-, liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet sekä potentiaalisia teknologioita, kemiaa, biokemiaa, logistiikkaa sekä alan säädökset, ja osaavat yhdistellä näitä uusien tuotesymbioosien muodostamiseksi.
Biotalouden erikoistumiskoulutus rakentuu työelämän kehittämistehtävien ja yrityskohtaisten analyysien ympärille. Koulutuksessa hyödynnetään parhaita käytettävissä olevia verkko-oppimisen ympäristöjä tuoden joustavuutta koulutuksen suorittamiseen. Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä ja sen suoritusaika on noin yksi vuosi. Opintoihin sisältyy kaikille yhteinen osio sekä valinnaisia opintoja. Keskeistä koulutuksen toteutukselle on projektityyppisyys; oppimistehtävät räätälöidään kunkin opiskelijan kanssa hänen työnantajansa tai muun taustayrityksen tarpeisiin.
Biotalousala on sekä kansainvälinen että Suomen hallitusohjelman mukainen kasvuala, joka yhdistää perinteisiä aloja uudella tavalla. Biotalouden alalla pyritään luomaan uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja liiketoiminnan kasvulla kehittämällä korkeamman arvonlisän tuotteita ja palveluita turvaten samalla luonnon ekosysteemien edellytykset. Biotalouden tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäistä ekosysteemin köyhtymistä. Biotalouteen siirtyminen vaatii valmiuksia synnyttää uutta biotaloutta yhdistelemällä jo olemassa olevia prosesseja, raaka-aineita ja sivuvirtoja.
Itäsuomalainen työelämälähtöinen korkeakouluoppimisen malli
Itä-Suomen biotalouden erikoistumiskoulutus pilotoi samalla uudenlaista korkeakouluopetuksen mallia, jota kehitetään ELY-keskusten ja Euroopan Sosiaalirahaston tukemassa hankkeessa. Hankkeen nimi on Biotalouden erikoistumiskoulutus – innovaatioita ja osaamista korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä Itä-Suomen kasvu- ja rakennemuutosalalle. Hankkeen tarkoitus on parantaa korkeakoulujen yhteistyötä keskenään sekä alueen elinkeinoelämän kanssa ja siten vahvistaa alueen vetovoimaa kansainvälisenä biotalouden osaamiskeskittymänä. Uutta itäsuomalaista oppimismallia pohjustetaan alueen yritysten kanssa ja verkostoitumalla biotalouden johtaviin osaamiskeskittymiin maailmalla. Erityisesti perehdytään siihen, miten niissä on onnistuttu yhdistämään elinkeinoelämän näkökulma korkeakoulujen opetukseen. Hankkeen opettajille suunnatuissa toimenpiteissä paneudutaan työelämäyhteistyön toteutustapoihin ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksiin. Selvityksen kohteena on myös se, voisiko biotalouskoulutus olla uusi itäsuomalainen koulutusvientituote.
Vetovoimaisuutta joustavilla koulutuspoluilla
Biotalouden erikoiskoulutuksen lisäksi koulutusyhteistyötä vahvistetaan korkeakoulujen perustutkintokoulutuksessa. Koulutusyhteistyö mahdollistaa opetuksen monipuolistumisen ja opintopolkujen joustavoittamisen korkeakoulujen erilaisia vahvuuksia (teoreettinen osaaminen ja käytännön taidot) hyödyntäen.
Koulutusyhteistyötä kehitetään yliopiston metsätieteiden osaston kansainvälisen Wood Material Science (WMS) -maisteriohjelman puitteissa, Karelia ja Savonia tarjoavat koulutusohjelmaan moduulit puurakentamisesta ja muotoilusta. Toiveena on lisätä suomalaisten opiskelijoiden määrää englanninkielisessä WMS-ohjelmassa, mikä olisi mahdollista yhteisen kandidaattivaiheen koulutusohjelman myötä.
Myös suomenkielisen metsäopetuksen yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu ja löydetty opintoja, joita voidaan toteuttaa yhteisesti tuoden opiskelijoille osaamista eri näkökulmista. Myös opinnäytetöiden ohjaus yhteistyössä laajentaisi aihepiiriä ja antaisi opiskelijoille mahdollisuuksia suunnata uraansa käytännön tai teoreettisen osaamisen puolelle.
Metsä-biotalousalan yhteistyöhön kuuluu myös pyrkimys hankkia yhteistä puumateriaalien tutkimuslaitekantaa tavoitteena muodostaa Joensuuhun materiaalitekniikan, puunjalostuksen ja biotaloustoiminnan keskittymä.
- Uskomme, että yhteiset koulutuspolut ja laaja-alainen yhteistyö lisäävät alan houkuttelevuutta, mikä on erityisen tärkeää alueen biotalouden kehittymiselle, sanoo varadekaani, professori Elina Oksanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Varadekaani, professori Elina Oksanen, p. 050 433 1810, elina.oksanen (a) uef.fi
Projektitutkija Piritta Torssonen, p. 050 405 8236, piritta.torssonen (a) uef.fi
