– Kuopio ei olisi Kuopio ilman farmasian alan osaamista. Meidät tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisestikin terveyden, hyvinvoinnin ja lääkealan osaamisen kaupunkina, totesi Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen Vaikuttavaa farmasiaa – katse kohti tulevaisuutta -tilaisuudessa 21. maaliskuuta.
Eskelinen piti tärkeänä, että yliopistosta valmistuvia farmasian osaajia jää alueelle riittävästi niin apteekkeihin kuin esimerkiksi lääketeollisuuden palvelukseen. – Yliopisto voi olla aktiivisessa roolissa osaamisen turvaamiseksi myös työ- ja opiskeluperäisellä maahanmuutolla.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden ohjelman käynnistäneessä, Savon Apteekkariyhdistyksen kanssa järjestetyssä tilaisuudessa tarkasteltiin sekä farmasian tutkimuksen ja opetuksen historiaa että alan osaamisen merkitystä terveydenhuollossa.
– Suomessa on maailman paras apteekkijärjestelmä, jolle yliopiston koulutus takaa loistavat työntekijät. Tällä hetkellä apteekit ovat terveydenhuollon toimivin osa, sanoi yhdistyksen puheenjohtaja, Sulkavan apteekin apteekkari Anu Rasi-Leskinen.
Vuonna 1973 aloittivat ensimmäiset 18 proviisoriopiskelijaa opintonsa silloisessa Kuopion korkeakoulussa, ja vuonna 1978 valittiin ensimmäiset 35 farmaseuttiopiskelijaa. Sittemmin Kuopion kampukselta on valmistunut jo kaikkiaan 4800 farmaseuttia, 1600 proviisoria ja 120 toksikologian maisteria.
Opetus vastaa työelämän tarpeisiin
Laitoksen nykyisen johtajan, professori Jarkko Ketolaisen mukaan farmasian opetusta suunniteltiin alusta alkaen lähtökohdista, jotka ovat kestäneet aikaa. – Esimerkiksi sairaalafarmasia, sosiaalifarmasia ja kliininen farmasia mainittiin jo ensimmäisissä suunnitelmissa.
Nykyinen työelämälähtöinen apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus käynnistyi vuonna 2016, ja sen on suorittanut jo 55 apteekin ammattilaista. – Koulutuksessa toteutetut kehittämisprojektit on implementoitu nopeasti käytäntöön apteekeissa. Tavoite olisi saada siitä osallistujille maksutonta, sosiaali- ja terveysministeriön alaista toimintaa, Ketolainen totesi.
– 50 vuoden harkinta-ajan jälkeen proviisorikoulutukseen on nyt saatu kliinisen farmasian opintosuunta, kertoi opetuksen kehittämisestä vastaava yliopistonlehtori Krista Laine.
Laitoksen tärkeimmät koulutustuotteet, farmaseutin ja proviisorin tutkinnot, on uudistettu muutaman vuoden sisällä alan sidosryhmiä ja keskeisiä työnantajia kuunnellen.
– Farmaseutin tutkinnonuudistuksen taustalla olivat työelämän muuttuvat vaatimukset ja osaamistarpeet. Toisaalta tavoitteena oli, että opiskelijat osaisivat tuoda osaamistaan paremmin esiin. Haluamme myös painottaa ulkoa oppimisen sijaan suurten kokonaisuuksien hallintaa ja tiedonhankintataitoja sekä opiskelijaa aktiivisena toimijana ja tiedon tuottajana.
Keskeinen osa tutkintoa on lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus. – Sen osaamista kerrytetään ja arvioidaan koko opintojen ajan.
Proviisorin tutkinnossa on nyt seitsemän opintosuuntaa. – Uusimmassa kliinisen farmasian opintosuunnassa käydään läpi lääkitysturvallisuuden johtaminen, lääkehoidot ja kliininen farmasia sekä kliinisen farmasian tutkimus. Se on otettu lämpimästi vastaan.
Opetuksen uusiin aluevaltauksiin kuuluvat farmaseuttiset pakohuoneet, FARscape ja Pakoteekki, jonka kehittäneet proviisoriopiskelijat valittiin hiljattain Mediuutisten sadan terveysalan vaikuttajan listalle. Opetusta on muutenkin kiitelty viime vuosina: Medisiinariliitto myönsi farmakologian opetukselle Vuoden opetusteko -palkinnon ja Kuopion farmasian opetus oli kandipalautteen mukaan Suomen laadukkainta.
– Apteekkiharjoittelut ovat merkittävä osa farmaseutin tutkintoa. Harjoittelu tukee ammatti-identiteetin, asiantuntijuuden ja työelämävalmiuksien rakentumista ja siellä päästään soveltamaan opittua käytäntöön, totesi opetusapteekkiharjoitteluista vastaava yliopistonlehtori Piia Siitonen.
Tällä hetkellä 450 eri kokoista apteekkia lähes ympäri Suomen toimii opetusapteekkeina Kuopiosta tuleville farmasian opiskelijoille. – Kasvun varaakin on, kaikki apteekit ovat tervetulleita meille opetusapteekeiksi.
Apteekkiharjoittelut ajoittuvat kevääseen, ja tänäkin keväänä niitä suorittaa yli 300 Kuopion farmasian opiskelijaa. – Nyt onkin hyvä hetki bongata opiskelijoita apteekeista ja käydä jututtamassa heitä, Siitonen vinkkasi.
Tutkimus antaa lähtökohtia myös apteekkien roolin kehittämiselle
– Farmasian laitoksella on nyt noin 80 väitöskirjatutkijaa, kautta aikojen suurin määrä yhtä aikaa. Väittelijöitä on vuosittain 8– 9 ja vertaisarvioituja julkaisuja 200, kertoi farmasian laitoksen varajohtaja, professori Jarkko Rautio.
Laitoksen monipuolinen tutkimus kattaa lääkekehityksen koko kaaren, mutta myös esimerkiksi yhteiskunnalliset hoidon vaikuttavuuden, lääkepolitiikan ja -talouden kysymykset. Tutkimuksen korkeasta tasosta kertoo laitoksen nousu sijoille 76–100 kansainvälisessä Shanghain yliopistorankingissa.
Esimerkkeinä viime aikoina merkittävää rahoitusta ja näkyvyyttä saaneista tutkimushankkeista Rautio mainitsi uusien lääketeknologioiden kehittämisen sokeuttaviin verkkokalvosairauksiin, tyypin 2 diabeetikkojen hoitotasapainon ennakoinnin potilastietojärjestelmistä koneoppimisen keinoin, reaalimaailman datan käyttöä lääkkeiden sääntelyyn liittyvässä päätöksenteossa edistävän Real4Reg-hankkeen, lääkealan kestävyyteen ja ympäristövaikutuksiin pureutuvan SUDDEN-hankkeen sekä mikromuovitutkimuksen, jossa selvitetään nanokokoisten muovien kulkeutumista soluihin.
Apteekkien rooli osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää oli tilaisuuden keskeinen teema. – Tätä apteekkien roolia on tutkittu enenevässä määrin. Tutkimusten perusteella lääkkeiden käyttäjät, terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät näkevät apteekit matalan kynnyksen toimipisteinä, joiden tehtäviin kuuluvat lääkeneuvonta, lääkehoidon sitoutumisen ja omahoidon onnistumisen tuki, lääkehoitojen seuranta ja arvioinnit sekä itsehoidon ja itselääkinnän tuki, kertoi sosiaalifarmasian, erityisestin lääkepolitiikan professori Katri Hämeen-Anttila.
– Apteekkarit puolestaan ovat sitoutuneita tuottamaan terveydenhuoltoon suuntautuneita palveluja ja toimimaan yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.
Esteitä yhteistyölle asettavat esimerkiksi apteekkien vaihteleva koko ja palvelutarjonta ja yhteisten tehokkaiden ja tietoturvallisten tietojärjestelmien puute.
Kun suomalaisilta kysyttiin, millaisia apteekissa jo nyt tai ehkä tulevaisuudessa tarjottavia terveydenhuollon palveluja he olisivat halukkaita käyttämään, eniten kiinnosti säännöllisessä käytössä olevan lääkkeen uusiminen ilman yhteydenottoa lääkäriin, kun sairaus on hoitotasapainossa, sekä reseptilääkkeen määrääminen apteekissa pieniin vaivoihin.
Tutkimusten valossa apteekkien lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat lääkeneuvonta, lääkevaihto ja hintaneuvonta toteutuvat nykyisellään pääosin hyvin. Kehitettävääkin löytyy, esimerkiksi lääkeneuvonta on tuotepainotteista ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen vaihtelee terapia- ja potilasryhmittäin. – Näin ei saisi olla, vaan neuvonnan pitäisi toteutua yhdenvertaisesti kaikille.
Hämeen-Anttilan mukaan apteekkien lakisääteinen lääkeneuvontatehtävä tulisikin määritellä yksityiskohtaisemmin tasalaatuisen neuvonnan turvaamiseksi. – Apteekeissa on myös käyttämätöntä potentiaalia lääkehoitojen onnistumisen seurannassa, jossa niiden roolia ei ole määritelty. Vaikka apteekit nykyisinkin tukevat ja seuraavat asiakkaiden lääkehoitojen onnistumista, irrallisena potilaan kokonaishoidosta se ei palvele parhaalla tavalla hoidon tavoitteiden saavuttamista.
Kehittämisasiantuntija Leena Reinikainen Fimeasta valotti käynnissä olevaa, laajaa ja usealle hallituskaudelle ulottuvaa lääkeasiain uudistusta. Lääkeasioiden tiekartalla on kolme kokonaisuutta: lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen, tiedonhallinnan ja digitaalisten työkalujen kehittäminen sekä apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen.
Kansanedustajat Markku Eestilä ja Minna Reijonen sekä maakuntaneuvos, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtaja Markku Rossi tähdensivät puheenvuoroissaan apteekkien tärkeyttä erityisesti pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole terveysasemaa. – Monissa pienissä kunnissa apteekki on ainoa sote-toimipiste ja hyvinvointialueen komponentti, Eestilä huomautti.
Aluevaltuutettu, Lapinlahden apteekin apteekkari Anne Kumpusalo-Vauhkonen tarkasteli esityksessään apteekkien palvelujen tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvointialueilla. – Toimiva yhteistyö esimerkiksi lääkkeiden annosjakelussa, lääkitysten tarkistuksessa ja lääkehoidon kokonaisarvioinnissa tuottaa parasta hoitoa potilaalle. Apteekin apu lääkehoitoprosessin kehittämisessä on myös otettu kunnissa hyvin vastaan.
Suomen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto esitti tilaisuuden päätteeksi tavoitteita tulevalle vaalikaudelle. Kärkeen hän listasi lääkkeiden saatavuuden varmistamisen Suomessa ja rationaalisen lääkehoidon toteutumisen etenkin ikäihmisillä. – Lääkehoidon onnistuminen ei ole mahdollista ilman farmasian osaamista ja rationaalisen lääkehoidon toteutumiseen ohjaavaa lainsäädäntöä.
Farmasian laitoksen 50-vuotisjuhlaa vietetään vuoden mittaan useissa erilaisissa tapahtumissa. Juhlavuosi huipentuu 28.10. järjestettävään avoimien ovien päivään. Seuraa päivittyvää ohjelmaa sekä farmasian pioneerien, alumnien ja opiskelijoiden haastatteluja juhlavuoden verkkosivuilla osoitteessa https://sites.uef.fi/farmasia50/
