Yhdysvaltain sydänliitto AHA on listannut vuoden 2024 merkittävimpiä edistysaskelia sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa. Yhtenä mainittiin Andrew Agbajen tutkimus, joka osoitti lapsuuden liikkumattomuuden itsenäiseksi varhaisten sydänmuutosten riskitekijäksi. Tulokset julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä toukokuussa.
Agbajen tutkimukseen viitaten AHA totesi tiedotteessaan, että runsas paikallaanolo on keskeinen sydän- ja verisuonitautien tekijä ja lasten liikkumattomuus globaalisti kasvava ongelma. Lapset viettävät keskimäärin 8–10 tuntia päivässä paikoillaan. Agbajen tutkimuksessa selvitettiin Bristolin yliopiston ALSPAC-syntymäkohorttitutkimuksen aineistosta liikkumatta vietetyn ajan, kevyen liikunnan sekä reippaan tai rasittavan liikunnan vaikutusta 1682 lapsen sydämen rakenteeseen ja toimintaan 13 vuoden aikana. Paikoillaan vietetyn ajan lisääntyminen aiheutti sydämen liikakasvua, mutta vähintään kolme tuntia kevyttä liikuntaa päivässä vähensi tätä riskiä. Kaiken kaikkiaan runsas paikoillaanolo oli yhteydessä rasvakudoksen ja tulehduksen lisääntymiseen, verenpaine- ja kolesterolitasojen nousuun sekä valtimojäykkyyden lisääntymiseen ja sen myötä sydämen liikakasvuun. Nämä muutokset lisäävät myöhempien sydän- ja verisuonitautien riskiä.
– Kasvavan näytön valossa lapsuuden liikkumattomuus on vakavasti otettava terveysuhka. Se pitäisi nähdä aikapommina, johon on puututtava ajoissa, toteaa Agbaje, joka on lääkäri sekä Itä-Suomen yliopiston kliinisen epidemiologian ja lasten terveyden dosentti.
Agbaje kertoi aihepiiriin liittyvistä tuloksista alkuvuodesta ilmestyneellä englanninkielisellä videolla, jonka voi katsoa täällä.
Agbajen mukaan tunnustusta saanut tutkimus ei olisi ollut mahdollinen ilman Itä-Suomen yliopiston sekä Bristolin ja Exeterin yliopistojen poikkeuksellista tutkimusyhteistyötä ja useiden rahoittajien tukea. – Kiitos kuuluu myös Children of the 90s (ALSPAC) -tutkimushankkeeseen jo 30 vuoden ajan osallistuneille ja siinä yhä mukana oleville. Heidän ansiostaan saamme kerättyä maailmanluokan dataa ja päivitettyä tietoa lasten sydän- ja verisuoniterveydestä, Agbaje toteaa.
Agbajen johtaman urFIT-CHILD-tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ida Montinin säätiö, Eino Räsäsen säätiö, Matti ja Vappu Maukosen säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö sekä EASO ja Novo Nordisk -säätiö.
Lisätietoja:
Dosentti Andrew Agbaje, MD, MPH, PhD, FESC, FAHA, FNYAM, Cert. Clinical Research (Harvard), Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, andrew.agbaje(a)uef.fi, +358 46 896 5633, https://uefconnect.uef.fi/en/person/andrew.agbaje/
Tutkimusryhmän verkkosivut: urFIT-CHILD Research group
University of Eastern Finland video on the danger of sedentariness
Tutkimusartikkeli:
Agbaje AO. Accelerometer-based sedentary time and physical activity from childhood through young adulthood with progressive cardiac changes: a 13-year longitudinal study. Eur J Prev Cardiol. 2024 Sep 6;31(12):1480-1492. https://doi.org/10.1093/eurjpc/zwae129
13 vuoden seuranta 1682 lapsen aineistossa osoitti, että paikoillaanolon lisääntyminen voi johtaa sydämen liikakasvuun. Kuva: Andrew Agbaje.
