Äidin erilaiset tavat osallistua lapsen kotitehtävien tekemiseen vaikuttavat eri tavoin lapsen työskentelytapoihin kouluympäristössä alakoulun luokilla 2–4, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tuore yhteistutkimus. Vaikka kotitehtävien tekemiseen osallistumisella pyritään auttamaan lasta, eivät kaikki tavat osallistua johda myönteisiin seurauksiin.
Alkuportaat-pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän äiti tarjosi lapselle mahdollisuuksia kotitehtävistä huolehtimiseen itsenäisesti, sitä enemmän lapsi osoitti tehtäväsuuntautuneisuutta koulutyössä: lapsi siis työskenteli myöhemmin sitkeästi ja sinnikkäästi koulutyönsä parissa. Tämä taas sai äidit tarjoamaan yhä enemmän itsenäisen työskentelyn mahdollisuuksia lapselle.
Mitä enemmän äiti sen sijaan osallistui lapsen kotitehtävien tekemiseen konkreettisesti auttamalla, sitä vähemmän lapsi osoitti tehtäväsuuntautuneisuutta koulutyöskentelyssä myöhemmin, mikä puolestaan sai äidin tarjoamaan myöhemmin entistä enemmän apuaan.
Nämä yhteydet äidin osallistumistapojen ja lapsen tehtäväsuuntautuneisuuden välillä pysyivät samana, kun lapsen taitotaso kontrolloitiin.
– Yksi mahdollinen selitys tuloksille on se, että tarjoamalla lapselle mahdollisuuden itsenäisyyteen kotitehtävätilanteissa äiti samalla viestii lapselle luottavansa tämän taitoihin, mikä saa lapsen itsensäkin uskomaan itseensä ja taitoihinsa, summaa apulaisprofessori Jaana Viljaranta.
Vastaavasti konkreettinen apu kotitehtävätilanteissa – erityisesti mikäli lapsi ei apua pyydä – saattaa välittää viestin siitä, että äiti ei usko lapsen selviytyvän tehtävistä itse.
Lapsen tarpeet huomioon kotitehtävätilanteissa
Tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että tehtäväsuuntautuneisuus toimii välittävänä tekijänä äidin osallistumistapojen ja lapsen koulusuoriutumisen välissä. Tämä auttaa ymmärtämään aiemmissa tutkimuksissa havaittuja tuloksia siitä, kuinka jotkut äidin osallistumistavat ennustavat lapsen parempaa ja jotkut heikompaa koulusuoriutumista: kun äiti tarjoaa lapselle mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn, lapsi työskentelee sinnikkäästi ja sitkeästi, jolloin myös hänen taitonsa kehittyvät paremmiksi. Vastaavasti mikäli äiti auttaa lasta kotitehtävätilanteissa paljon, lapsen tehtäväsuuntautunut työskentelytapa on vähäisempää, mikä edelleen näkyy heikompana taitojen kehityksenä.
– Olisikin tärkeää, että vanhemmat pyrkisivät toimimaan kotitehtävätilanteissa lapsen tarpeiden mukaisesti.
Alkuportaat-pitkittäistutkimus on laaja Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston hanke, jossa on tutkittu noin 2 000 lapsen oppimista ja motivaatiota esiopetusvuodesta lähtien. Tällä hetkellä tutkimuksessa mukana olevat oppilaat ovat toisen asteen koulutuksessa.
Lisätietoja:
Jaana Viljaranta, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuu, p. 050 325 6093, jaana.viljaranta(at)uef.fi
Marja-Kristiina Lerkkanen, professori, Alkuportaat-seurantatutkimuksen johtaja, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, p. 040 805 3347, marja-kristiina.lerkkanen(at)jyu.fi
Tutkimusartikkeli: Viljaranta, J., Silinskas, G., Lerkkanen, M.-K., Hirvonen, R., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., & Nurmi, J.-E. (2018). Maternal homework assistance and children's task-persistent behavior in elementary school. Learning and Instruction. doi: 10.1016/j.learninstruc.2018.04.005