Erasmus Mundus -koulutusohjelma yhdistää kielitieteen, neurolingvistiikan ja psykolingvistiikan opinnot.
Kansainvälinen Clinical Linguistics -maisteriohjelma avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opiskella poikkitieteellisesti kielitiedettä, neurolingvistiikkaa ja psykolingvistiikkaa.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa Erasmus Mundus -maisteriohjelman yhteistyössä Groningenin yliopiston (Alankomaat) and Ghentin yliopiston (Belgia) kanssa. Ohjelmaa koordinoi Groningenin yliopisto. Ohjelmalla on lisäksi laaja maailmanlaajuinen verkosto, joka sisältää 26 kumppania akateemiselta, tutkimus- ja tuotekehitys sekä kliiniseltä sektorilta.
Kaksivuotisen maisteriohjelman aikana opiskelijat pääsevät keskittymään eri yliopistojen erityisosaamiseen ja vahvuusalueisiin. Opiskelijat viettävät yhden lukukauden jokaisessa partneriyliopistossa ja tutustuvat maiden kieliin ja kulttuureihin. Kaikki opiskelijat suorittavat myös lukuvuoden mittaisen harjoittelun konsortion kumppaniorganisaatioissa Euroopassa, Aasiassa, Australiassa tai Yhdysvalloissa.
– Ohjelmasta tekee ainutlaatuisen tutkimuspohjaisen koulutuksen lisäksi nimenomaan harjoittelu, jossa opiskelijat voivat keskittyä akateemiseen työhön, neuroteknologian tutkimus- ja tuotekehitykseen tai klinikkatyöskentelyyn, kuvaa ohjelman johtaja, yleisen kielitieteen professori Michael Rießler.
Ohjelman kursseilla käsitellään esimerkiksi pelien, sovellusten ja virtuaalitodellisuuden kehittämistä kielellisistä vaikeuksista kärsiville, silmänliikeseurantaa kielten tutkimuksessa, kielellistä testausta valveilla olevan potilaan aivokirurgiassa ja Python-ohjelmointia kielten tutkimuksen tarpeisiin.
Koulutus luo pohjan monenlaisille uranäkymille
Clinical Linguistics -ohjelmalla on pitkä historia, sillä se on toiminut jo yli 20 vuotta: ensimmäiset opiskelijat valittiin vuonna 1999.
Englanninkieliseen ohjelmaan ovat tervetulleita hakemaan motivoituneet opiskelijat ympäri maailmaa. Ohjelmaan voivat hakea henkilöt, joilla on alempi korkeakoulututkinto kielitieteistä, psykologiasta, kognitiiviisista tieteistä, erityisopetuksesta, puhe- ja kieliterapiasta tai muista vastaavista tieteenaloista.
Kliinisen kielitieteen osaajille avautuvat monenlaiset urapolut niin yrityksissä kun yliopistoissakin.
– Alan osaajista on kova kansainvälinen tarve ja viime vuosina ohjelmasta valmistuneet ovat päätyneet työskentelemään yhä enemmän tutkimus- ja tuotekehityksen pariin sekä kliiniseen työhön. Suuri osa valmistuneista, lähes 70 prosenttia, jatkaa myös tohtoriopintoihin, sanoo Rießler.
Lisätietoja EMCL-maisteriohjelmasta ja siihen hakemisesta konsortion verkkosivuilla.
Lisätietoja
Juuso Loikkanen, kansainvälisten asioiden suunnittelija, filosofinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto, juuso.loikkanen@uef.fi sekä info@emcl.eu