Laajassa kansainvälisessä Sensotra-hankkeessa on tutkittu kuuden vuoden ajan eri sukupolvien edustajien kokemuksia omasta elinympäristöstään. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten digitaaliset laitteet ja teknologian muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten elämään eri puolilla Eurooppaa.
Nyt kyseinen kulttuurintutkimuksen hanke on saatu päätökseen. Hankkeen tuloksia esittelevä uunituore teos Sensory Transformations: Environments, Technologies, Sensobiographies (toim. Helmi Järviluoma & Lesley Murray, Routledge) julkistetaan Joensuun kampuksella maanantaina 8.5.2023.
Keskiluokkaistuminen ja massaturismi muovaavat aistiympäristöjä
Sensotra-hankkeen tutkimuksen kohteena oli kolmen keskisuuren eurooppalaisen kaupungin, Turun, Brightonin ja Ljubljanan, elettyjen aistiympäristöjen muutos aikavälillä 1950–2021. Hankkeen johtaja, kulttuurintutkimuksen emeritaprofessori Helmi Järviluoma sai Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) noin 1,9 miljoonan euron varttuneen tutkijan tutkimusmäärärahan vuosille 2016–2021.
– Eri-ikäisten haastateltavien ja tutkijoiden yhteiset aistielämäkerralliset kävelyt, joita hankkeessa tehtiin noin 180, osoittautuivat erinomaiseksi tavaksi tuottaa tietoa. Eurooppalaisten kaupunkien asukkaiden tavat “käyttää” kaupunkia ovat vuosikymmenten varrella – ja myös teknologian kehittyessä – muuttuneet, kuvailee Järviluoma.
Digiteknologiat kietoutuvat nuorten kaupunkilaisten aistittuihin ja elettyihin ympäristösuhteisiin monimutkaisin tavoin. Yksi hankkeen tärkeimpiä tuloksia olikin, että pienimmätkin luontoalueet kaupungissa tarjoavat arvaamattoman tärkeitä ja hyvinvointia edistäviä kokemuksia sekä nuorille että vanhoille – digilaitteiden kanssa ja ilman.
– Nuoret etsivät usein helpotusta hermostuttaviin elämäntilanteisiin tai kaupungin ylenmääräiseen humuun siten, että he valitsevat kulkureitikseen kaupungin sisäiset luontoalueet, rannat, metsiköt ja puistot, kertoo tutkijatohtori Inkeri Aula.
Keskiluokkaistuminen, kuten myös turisteille rakentaminen, vähensi kaikissa tutkittavissa kaupungeissa aisteja ruokkivia joutomaita ja erilaisia yhteisöllistä luovuutta mahdollistavia ympäristöjä. Osalle kaupungin asukkaista vaikkapa liian steriilit hajut olivat vieraannuttavia.
Esimerkiksi Ljubljanassa sosialismin ajan nopea teollistuminen, modernisoituminen ja kaupungistuminen loivat uusia tiloja, jotka vahvistivat ”sosialistisia aisteja”. Myöhemmin massaturismi paitsi muovasi Ljubljanan historiallisia kaupunginosia, myös vaikutti syvästi käsitykseen julkisesta tilasta.
Hankkeen interaktiivinen, erilaisia aineistoja esittelevä Sensotra Tour -verkkosivu löytyy osoitteesta https://www.thinglink.com/scene/1364831714358067201. Suurelle yleisölle suunnattu sivusto esittelee aistielämänkerrallisia kävelyjä kolmessa kaupungissa, hyödyntäen sekä 360-kuvia ja 360-videoita että äänitallenteita äänimaisemista ja haastatteluista. Tutkittavien anonymiteetin takaamiseksi haastatteluosuudet on tuotettu ääninäyttelijöiden avulla.
Lisätietoja:
Emeritaprofessori Helmi Järviluoma, helmi.jarviluoma(at)uef.fi, p. 044 3413092
Tutkijatohtori Inkeri Aula, inkeri.aula(at)aalto.fi, 040 5642721
