Samalla tavoin kuin yritykset kilpailevat asiakkaista kilpailevat alueet yrityksistä. Kilpailussa menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii yrityksiltä asiakkaiden, kilpailijoiden sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista sekä oman toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Alueiden välisessä kilpailussa menestyminen edellyttäisi toimimista samojen periaatteiden mukaisesti. Kuten yritysten asiakkailla myös yrityksillä on hyvinkin erilaisia ajassa muuttuvia odotuksia, tarpeita ja arvostuksia harkitessaan toimintansa sijoittumista. Alueen todellinen kilpailukykyisyys tai veto- ja pitovoimaisuus ratkaistaankin käytännössä yritysten valintapäätösprosesseissa.
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella on kesän ja syksyn 2020 aikana selvitetty alueiden veto- ja pitovoiman tekijöitä metsäbiotalouden yritysten näkökulmasta. Selvitystä varten toteutettiin laaja kirjallisuuskatsaus, kyselytutkimus ja kymmenen yritysten johtoon kuuluvan henkilön haastattelu. Selvitys osoittaa selvästi, että jopa metsäbiotalouden yritysten joukossa erityyppisten yritysten kuten eri liiketoimintaideoilla toimivien ja eri kokoisten yritysten tärkeimmät arviointikriteerit ovat hyvin erilaisia vertailtaessa eri alueiden ominaisuuksia toisiinsa. Esimerkiksi pienille alle 10 hengen yrityksille ja yksinyrittäjille tärkein kriteeriryhmä liittyi alueen elämänlaatuun, kun taas suuremmilla yrityksillä tärkeimmät kriteerit liittyivät päivittäiseen operatiiviseen toimintaan ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuksiin. Selvityksen keskeisimmät johtopäätökset ovat:
• Ei ole olemassa yhtä yleistä kaikille yrityksille sopivaa veto- ja pitovoimaista alueellista toimintaympäristöä, vaan kullekin yritykselle tai yritysryhmälle se on ainakin osittain erilainen.
• Alueiden kilpailukyvyn vahvuudet ja heikkoudet voidaan määrittää ainoastaan kullekin yritysryhmälle ja suhteessa kilpaileviin alueisiin.
• Tuntemalla alueelle halutun yritysryhmän tärkeimmät alueiden vertailussa käytettävät arviointikriteerit voidaan alueellisia kehitysresursseja keskittää kohteisiin, jotka todennäköisesti parhaiten lisäävät alueen veto- ja pitovoimaisuutta.
Selvityksen ovat toteuttaneet TkT Jari Lauronen, KTM Hanna-Kaisa Kolehmainen ja professori Tommi Laukkanen. Selvityksen päärahoitus on tullut Euroopan aluekehitysrahastosta ja muu rahoitus Itä-Suomen yliopistolta, Business Joensuu Oy:ltä, Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETI Oy:ltä sekä Lieksan Kehitys Oy LieKe:ltä.
Selvityksen loppuwebinaari pidetään 18.12.2020 kello 13 alkaen.
Lisätietoja: Jari Lauronen, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, jari.lauronen(at)uef.fi, puh. 050 572 3733