Kerro omin sanoin taustastasi.
Olen Tero Matkaniemi, Lahden lyseon rehtori. Valmistuin ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta vuonna 1991 ja Suomen historian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1999. Väittelin vuonna 2011.
Historia on ollut minulle paitsi tieteenala myös tapa jäsentää maailmaa. Kiinnostukseni kohdistuu erityisesti urheilun kulttuurihistoriaan, ja olen julkaissut useita kirjoja ja artikkeleita, jotka käsittelevät pääasiallisesti uintiurheilua eri aikakausina.
Olen tehnyt pitkän työuran lukiokoulutuksessa. Rehtorina olen pyrkinyt vahvistamaan lukioyhteisöä, tukemaan nuorten kasvua ja vaalimaan sivistyksellisiä arvoja. Olen ollut mukana kehittämässä kulttuuria, jossa oppiminen, osallisuus ja hyvinvointi kulkevat rinnakkain.
Karjalainen sukuperintöni on tärkeä osa identiteettiäni. Se on tuonut näkökulmiini kulttuurista tietoisuutta ja inhimillistä ulottuvuutta, jotka näkyvät myös tavassani kirjoittaa ja toimia.
Mikä on tutkintosi?
Filosofian tohtori
Mitä olet opiskellut?
Olen opiskellut Suomen historiaa, kansantaloustiedettä, sosiologiaa ja aineenopettajan pedagogiset opinnot.
Mikä on laitos, osasto tai yksikkö, jossa opiskelit?
Humanistinen tiedekunta, historian laitos
Mikä sai sinut hakemaan yliopistoomme valitsemallesi alalle?
Hain opiskelemaan Joensuuhun, koska halusin opiskella historiaa yliopistossa, jossa oli lämminhenkinen, ihmisen kokoinen akateeminen ympäristö. Pohjois-Karjalan sijainti tuntui luontevalta valinnalta myös siksi, että sukujuureni ovat Karjalassa. Joensuu tarjosi mahdollisuuden harrastaa ja ennen kaikkea syventyä historiaan perusteellisesti, mutta myös kasvaa ihmisenä osana yhteisöä, jossa keskustelulle, yhteistyölle ja pohdiskelevalle ajattelulle oli tilaa.
Mikä oli tähtihetkesi opintojen aikana?
Tähtihetkeni Joensuun yliopistossa oli väitöskirjan valmistuminen. Se oli vuosien opiskelun, kirjoittamisen ja ajattelun huipentuma – hetki, jolloin tunsin kasvaneeni historioitsijaksi ja löytäneeni oman ääneni tutkijana.
Tähän hetkeen minut kantoivat professori Antero Heikkinen, apulaisprofessori Tapio Hämynen, dosentti Hannu Itkonen ja dosentti Arto Nevala. He eivät olleet vain ohjaajia, vaan esikuvia: tinkimättömiä tiedemiehiä ja erinomaisia opettajia, joiden asiantuntemus, rohkaisu ja inhimillinen ote tekivät pysyvän vaikutuksen. Suoraan voin sanoa, että ilman heitä en olisi tässä nyt.
Erityisen merkitykselliseltä tuntuu se, että saan tällä hetkellä tehdä yhteistä teosta emeritusprofessori Heikkisen ja emeritusprofessori Itkosen kanssa. Yliopistoaikojen ohjaussuhteesta on kasvanut pitkäaikainen kollegiaalinen yhteistyö, joka kertoo yliopiston vaikutuksesta elämään myös tutkintojen jälkeen.
Miten urasi on edennyt opintojen jälkeen?
Olen toiminut lukion rehtorina vuodesta 2002 alkaen. Nykyisessä tehtävässäni Lahden lyseon rehtorina aloitin vuonna 2015. Aiemmin olen johtanut yksityistä Helsingin uutta yhteiskoulua sekä lukioita Lahdessa, Kuusankoskella ja Mäntyharjulla. Ennen rehtorin tehtäviä työskentelin kolme vuotta historian ja yhteiskuntaopin opettajana Varkaudessa.
Miten olet voinut hyödyntää oppimaasi työelämässä?
Urheiluhistorian tutkimus on antanut minulle laajan näkökulman urheilun yhteiskunnalliseen merkitykseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. Rehtorina erityistehtävässä toimivassa urheilulukiossa tämä tietoisuus on auttanut ymmärtämään paremmin nuorten urheilijoiden arkea, identiteettiä ja motivaatiotekijöitä.
Tutkimustausta on ollut hyödyksi myös lukion kehittämistyössä. Se on vahvistanut kykyäni tarkastella liikuntaa ja huippu-urheilua osana koulutuksen kokonaisuutta – ei vain fyysisenä suorituksena, vaan osana kasvatusta, arvopohjaa ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Urheiluhistorian tuntemus on tuonut myös uskottavuutta erilaisiin yhteistyöverkostoihin ja sidosryhmätoimintaan, joita urheilulukion arkeen kuuluu.
Mikä on parasta työelämässä tällä hetkellä?
Parasta työelämässäni juuri nyt on se, että voin yhdistää pitkän kokemukseni lukion johtamisesta jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Lahden lyseo on yhteisö, jossa eri alojen erityistehtävät, lahjakkaat opiskelijat ja sitoutunut henkilökunta luovat dynaamisen ja merkityksellisen oppimisympäristön. On palkitsevaa nähdä, miten Lahden lyseolaiset kasvavat – ei vain tiedollisesti, vaan myös ihmisenä – ja olla mukana tukemassa heidän polkuaan. Samalla saan itsekin oppia jatkuvasti uutta.
Mikä on mottosi työelämässä?
Historiasta voi oppia, mutta tulevaisuus rakennetaan tässä ja nyt. Lahden lyseon motto: Huomispäivän oppia vahvalla perinteellä.
Sana on vapaa, jos haluat lisätä vielä jotakin.
Olen kiitollinen Itä-Suomen yliopistolle siitä sivistyksellisestä perustasta, jonka sain – ja erityisesti niille opettajille, joiden ohjauksesta on kasvanut koko työurani pohja. Yliopistoaika ei ollut vain opiskelua vaan myös kasvua ajattelijaksi ja ihmiseksi. Toivon, että nykyiset opiskelijat saavat tuntea saman tuen, vapauden ja rohkaisun, jotka aikanaan sain itse.