Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopiston hoidon vaikuttavuuden professoriksi

12.9.2019

Rekisteritutkimus valottaa myös lääkkeiden odottamattomia vaikutuksia

– Laajoissa rekisteritutkimuksissa voidaan tunnistaa lääkkeiden harvinaisetkin haitat, kertoo Itä-Suomen yliopiston hoidon vaikuttavuuden professori Anna-Maija Tolppanen.

Tolppasen mukaan kattavat terveydenhuollon rekisterit tarjoavat Suomessa hienon mahdollisuuden tutkia hoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta koko väestöä edustavissa otoksissa. Ne valaisevat hoidon hyötyjä ja haittoja myös ryhmissä, jotka usein jäävät varsinaisten lääketutkimusten ulkopuolelle, kuten iäkkäillä ja muistisairailla.

Hän hyödyntää tutkimuksessaan perinteisten tilastotieteen menetelmien lisäksi koneoppimista. – Tiedonlouhintamenetelmien avulla aineistoa voidaan tutkia ilman ennakko-oletuksia ja havaita odottamattomiakin yhteyksiä.

Tolppanen aloitti professorin tehtävässä farmasian laitoksella syyskuun alussa. Lääkkeiden käytön lisäksi hän tutkii sepelvaltimotaudin hoitotoimenpiteiden ja gynekologisen laskeumakirurgian vaikuttavuutta.

Tolppanen on yksi päätutkijoista valtakunnallisessa, rekisteriaineistoihin perustuvassa MEDALZ-tutkimuksessa, joka kattaa kaikki Suomessa vuosina 2005–2011 Alzheimerin taudin diagnoosin saaneet henkilöt kaltaistettuine vertailuhenkilöineen. Tutkimuksessa on selvitetty muun muassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä ja niihin liittyviä haittatapahtumia. Tulosten mukaan esimerkiksi psykoosi- ja epilepsialääkkeiden käyttö on selkeästi yleisempää Alzheimerin tautia sairastavilla. Näiden lääkkeiden käytön on havaittu kasvattavan haittatapahtumien, kuten lonkkamurtumien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa Alzheimerin tautia sairastavilla.

– Erääksi yleiseksi lääketurvallisuuden mittariksi on esitetty sitä, lisääkö sen käyttö sairaalahoidon tarvetta. MEDALZ-tutkimuksessa tiettyjen keskushermoston vaikuttavien lääkkeiden käyttäjille kertyi selvästi enemmän sairaalapäiviä, mutta tämä selittyi osittain lääkkeiden määräämiseen johtaneilla syillä. Se osoittaakin, miten tärkeää on arvioida vaikuttavuuden ja turvallisuuden mittareiden validiteettia.

Tulokset keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytön yleisyydestä ja haitoista ovat Tolppasen mukaan olleet silmiä avaavia. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden käyttö alkaa monilla jo vuosia ennen diagnoosia ja kestää usein suositeltua pitempään.

– MEDALZ-aineistossa riittää edelleen selvitettävää. Nyt tarkastelun kohteena ovat myös sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet. Niiden tarve voi vähentyä painonlaskun ja muiden Alzheimerin tautiin liittyvien muutosten vuoksi, mutta tiedossa ei ole, miten tämä huomioidaan lääkityksissä.

Esimerkiksi verenpaineen tai verensokerin liiallinen lasku voi lisätä kaatumistapaturmia ja sitä kautta muistisairaan riippuvuutta muiden avusta.

Parkinsonin taudista on alkamassa vastaavanlainen kansallinen lääkkeiden käyttöön ja turvallisuuteen liittyvä rekisteritutkimus. FINPARK-tutkimuksen aineistona ovat kaikki vuosina 1996–2015 diagnoosin saaneet.

– Hiljattain perustetussa kansainvälisessä NeuroGEN-verkostossa pystymme vertailemaan näiden tautien hoitokäytäntöjä ja ennustetta ympäri maailmaa.

FINPARK-aineistosta kiinnostui myös amerikkalainen Michael J. Fox -säätiö, joka rahoittaa Parkinsonin tautiin liittyviä uraauurtavia tutkimushankkeita. Tolppasen ryhmä yhteistyökumppaneineen selvittää nyt säätiön tuella, liittyykö joihinkin muihin tarkoituksiin käytettyihin lääkkeisiin pienempi Parkinsonin taudin riski. – Aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi diabeteslääkkeisiin kuuluvat DPP-4-estäjät ja GLP-1-analogit on liitetty pienempään tautiriskiin. Tässä tutkimuksessa haemme ennakkoluulottomasti mitä tahansa yhteyksiä.

Näille lääkkeille voisi olla uusiokäyttöä taudin oireiden hoidossa. Lupaavia lääkkeitä testataan Parkinsonin taudin eläinmallissa yhteistyölaboratoriossa mahdollisten mekanismien selvittämiseksi.

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden keskuudessa on Tolppasen mukaan uusille ideoille avoin ilmapiiri ja tutkimusalojen välinen yhteistyö on helppoa. Huolta sen sijaan herättää sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttöön liittyvän lainsäädännön muutoksiin valmistautuminen. – Datan käsittelyyn tulevaisuudessa vaadittavista tietoturvallisista etäkäyttöympäristöistä voi pahimmillaan tulla iso kustannuspommi tutkimusryhmille.

– Rekisteriaineistot ovat tärkeitä myös monille opiskelijoille opinnäytetöiden aineistoina. On sääli, jos emme voi enää tarjota tätä mahdollisuutta tulevaisuudessa.