Apteekkien asiakkaat ovat tyytyväisiä sähköisestä reseptistä järjestelmän käyttöönottovaiheessa saamaansa tietoon. Asiakkaiden tiedonsaanti ei kuitenkaan täysin vastaa lakiin kirjattuja vaatimuksia siitä, mitä heille tulisi kertoa ennen ensimmäisen reseptin laatimista. Asiakkaiden kokemuksia selvitettiin äskettäin julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.
Apteekin asiakkaista 83 prosenttia oli saanut mielestään riittävästi tietoa sähköisestä reseptistä. Tietoa oli yleisimmin saatu lääkäriltä tai apteekista. Suurimmalle osalle eli 86 prosentille asiakkaista oli kerrottu, miten sähköistä reseptiä käytetään, 59 prosenttia oli saanut tietoa sähköisen reseptin hyödyistä asiakkaalle ja 58 prosenttia siitä, miten omia reseptejä voi katsella tietokoneella Omakanta-palvelusta. Tiedonsaanti vaihteli asiakkaan iän, koulutustason, lääkkeiden käytön säännöllisyyden sekä sähköisen reseptin käyttökokemuksen mukaan. Esimerkiksi iäkkäät raportoivat saaneensa tietoa Omakanta-palvelusta ja reseptien säilytyspaikasta harvemmin kuin nuoret. Iäkkäille asiakkaille oli sen sijaan useammin kerrottu siitä, miten toinen voi asioida reseptiasioissa heidän puolestaan.
Asiakkaista 17 prosenttia piti saamaansa tietoa riittämättömänä. Tiedontarpeet koskivat yleisimmin tietosuojaa ja tietoturvaa: 47 prosenttia tiedonsaantiin tyytymättömistä asiakkaista toivoi saavansa tietoa siitä, miten sähköiset reseptit suojataan väärinkäytöksiltä ja 44 prosenttia halusi tietää, ketkä voivat katsella heidän sähköisten reseptiensä tietoja. Näihin tiedontarpeisiin tulisi jatkossa vastata paremmin.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 18 eri kokoisessa ja eri puolilla Suomea sijaitsevassa apteekissa syksyllä 2015. Apteekit jakoivat yhteensä 2 913 kyselylomaketta täysi-ikäisille asiakkailleen, jotka hakivat sähköisellä reseptillä lääkettä itselleen. Lopullinen aineisto koostui 1 288 lomakkeesta eli vastausprosentti oli 44. Vastausprosentti on tyypillinen vastaavalla menetelmällä toteutetuille tutkimuksille, joissa muistutuskyselyä ei asiakkaiden henkilötietojen puuttuessa voida lähettää. Tutkimus on osa laajempaa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tutkimusprojektia, jossa selvitettiin, ovatko sähköiselle reseptille laissa asetetut tavoitteet toteutuneet. Tutkimusta rahoitti Kela.
Sähköisen reseptin käyttöönotosta säädettiin vuonna 2007 voimaantulleella lailla (Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007) ja se toteutettiin asteittain vuodesta 2012 alkaen. Käyttöönotto toi mukanaan uusia toimintatapoja niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin lääkkeiden käyttäjillekin. Laissa on määritelty ne sähköiseen reseptijärjestelmään liittyvät asiat, joista terveydenhuollon yksikkö on velvollinen tiedottamaan potilasta ennen ensimmäisen sähköisen reseptin laatimista. Potilaalle tulee antaa tietoa esimerkiksi hänen oikeuksistaan, reseptijärjestelmän toimintaperiaatteista ja järjestelmän ylläpitäjistä sekä potilaan tietojen käsittelyn periaatteista. Tutkimuksen osallistuneiden apteekin asiakkaiden vastausten perusteella potilaiden informoiminen on järjestelmän käyttöönoton alkuvaiheissa jäänyt tarkoitettua suppeammaksi.
Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja, proviisori Elina Lämsä, puh. 040 355 2041, elina.lamsa (a) uef.fi
Professori Riitta Ahonen, puh. 050 363 7902, riitta.ahonen (a) uef.fi
Alkuperäisjulkaisu: Lämsä E, Timonen J, Ahonen R. Information received and information needed on electronic prescriptions – Finnish pharmacy customers’ experiences during the nationwide implementation. Journal of Pharmaceutical Health Services Research 2018, DOI 10.1111/jphs.12275