Kasvava väestö ja ympäristöongelmat asettavat haasteita kiertotaloudelle. Kulutuksen hillitsemisen lisäksi materiaalit täytyisi saada käyttöön entistä tehokkaammin. Hulevesien mukana vesistöihin huuhtoutuvat niin ravinteet kuin raskasmetallitkin.
Huleveden suodatusratkaisujen kehittäminen on polttava kysymys tällä hetkellä. Lainsäädännön muutoksen jälkeen maanomistajat ovat nykyisin vastuussa hulevesistään. Aikaisemmin ne johdettiin suoraan järveen, nyt talteen pitäisi saada ravinteet, raskasmetallit ja vaikkapa rakentamisesta syntyvät kiintoainekset.
– Tähän saakka ratkaisuna olleet hulevesikosteikot eivät pysäytä ravinteita tehokkaasti, ja niihin voivat kertyä hulevesien raskasmetallit ja haitalliset aineet, kertoo SIB Labs -yksikön johtaja Arto Koistinen.
– Hulevesien käsittely on ongelma myös kaatopaikoilla, sillä sadevesi huuhtoo aineet luontoon.
Syksyllä alkaneessa yhteishankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan kanssa lähtökohtana ovat liiketoiminnan käyttötarpeet ja oikeasti toimivien sovellusten löytäminen. Itä-Suomen yliopistossa biohiilen ja adsorbenttien tutkimusta on tehty kymmenkunta vuotta SIB Labsissa ja farmasian laitoksella. Yrityspartnereina mukana hankkeessa ovat Fortum Waste Solutions, Kuusakoski, Kuopion kaupunki, Jätekukko ja Molok.
– Kuopiossa on jo suunniteltu sitä, että maanteiden alle voisi laittaa isoja biohiilikerrostumia. Esimerkiksi Tukholmassa puiden kasvualueille taas on tehty maan sisälle ”vallihautoja”, joihin biohiili sitoo ravinteita ja sadevesiä.
Maanteiden alle voisi laittaa isoja biohiilikerrostumia.
Arto Koistinen
Johtaja, SIB Labs -yksikkö
Kuopiossa keväällä aloitetun hulevesien pilottitutkimusten näytteenottopaikkojen suunnittelu on ollut Koistisen mukaan helppoa, koska kaupungin hulevesikartoista pystytään hyvin määrittämään juuri oikea putken pää, josta halutun tyyppinen näyte otetaan.
– Mittauspaikkoja ovat muun muassa teollisuusalueet, Savilahden liikennealue ja Prisman parkkipaikka.
On olemassa jo yksi hulevesien prototyyppi-idea, joka voisi oikeasti toimiakin. Hankkeessa mukana oleva Molok tuottaa jätesäiliöitä, joita voisi hyödyntää uudella tavalla ja asentaa niiden sisälle hulevesisuodattimen.
– Molokit ovat jo osa kaupunkikuvaa. Niitä käytettäessä ei tarvitsisi repiä teitä auki, vaan sisälle laitettava säkki voitaisiin täyttää suodatinmateriaaleilla ja johtaa hulevedet sinne. Säkin sisältöä voitaisiin räätälöidä alueen mukaan, lisätä vaikka tiettyjä alkuaineita sieppaavia suodatinelementtejä ja tehdä tarpeen mukaan modulaarisia rakenteita. Etäkäyttöistä mittaustekniikkaa voidaan käyttää suodatinten toiminnan määrittämiseen, esimerkiksi ilmoittamaan, kun säkin sisältö on kylläinen.
Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa prototyyppien suunnittelun ja testauksen, sekä kartoittaa liiketoiminnan mahdollisuuksia testauksissa saavutettujen tulosten pohjalta. Savoniassa on jo aiemmin kehitetty selkeytinratkaisuja, jotka poistavat hulevedestä kiintoaineet.
– Yhdistämällä erilaiset komponentit saadaan hulevesiä puhdistettua tehokkaasti. Myös biohiileen liittyvä teollisuus ja kiertotalouden liiketoiminta kehittyvät nopeasti, joten uusillekin yrittäjille olisi tässä potentiaalia, sanoo Savonian TKI-asiantuntija Maarit Janhunen.
– Hankkeen päättyessä syksyllä 2019 meillä tulisi olla hulevesien puhdistamiseen pilotoituja ratkaisuja ja testattuja prototyyppejä, joissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja, kertoo Koistinen.
Julkaistu Saima-lehdessä 2/2018