Koululounaan tulisi kattaa kolmasosa päivän energiantarpeesta. Käytännössä suositus ei kuitenkaan useinkaan toteudu eikä kaikkia aterialle tarkoitettuja osia nautita päivittäin, kertovat Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen tutkijat valtioneuvoston kanslian Tieto käyttöön! -blogissa.
Suurin osa koululaisista noudattaa säännöllistä ateriarytmiä, vaikka myös aterioiden väliin jättäminen ja napostelutyyppinen syöminen ovat lisääntyneet. Koululaisten ruokavalio sisältää suosituksiin nähden liian vähän kasviksia ja pehmeää rasvaa sekä liikaa suolaa, kovaa rasvaa ja lisättyä sokeria.
Valtaosa koululaisista nauttii päivittäin koululounaan, mutta ei kaikkia sen osia eli pääruokaa, salaattia salaatinkastikkeella, leipää levitteellä ja maitoa tai kasvijuomaa. Energian- ja ravintoaineiden saanti jääkin koululounaalla suosituksia vähäisemmäksi.
Yläkoululaiset jättävät aamupalan ja koululounaan väliin useammin kuin alakoululaiset. He myös syövät useammin koulupäivän aikana kotoa tuomiaan tai kaupasta hakemiaan välipaloja. Kirjoittajien mukaan kouluaterian jakaminen lounaaksi ja terveelliseksi välipalaksi voisi paremmin turvata ravitsemuksellisesti kattavan koulupäivän.
Kattava koululounas ja välkyt välipalat -tutkimushankkeessa selvitetään kouluruokailun nykytilannetta ja välipalan toteuttamista peruskoulun koulupäivän aikana ja arvioidaan koulujakelujärjestelmän hyödyntämistä osana välipalan toteutusta. Blogikirjoituksessa aihetta valottavat hankkeen vastuullinen vetäjä Tanja Tilles-Tirkkonen, projektitutkijat Henna Jalkanen ja Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta sekä THL:n erikoistutkija Susanna Raulio.
Lue blogikirjoitus:
Koulupäivän aterioilla kohti terveyttä - Miten toteutuu ravitsemuksellisesti riittävä kouluateria?
Lisätietoja:
Tanja Tilles-Tirkkonen, tanja.tilles-tirkkonen (at) uef.fi, p. 040 727 9791
