Digitaalista hyvinvointia luodaan yhdessä

Marraskuisena iltana Tulliportin normaalikoulun suuri luokkahuone täyttyy eri-ikäisistä osallistujista, innostuneista äänistä, hieman ihmettelevistä katseista sekä legopalikoista. 

– Tervetuloa Joensuun norssien yhteiseen digihyvinvointi-iltaan! Täällä on tänään mukana alakoulun oppilaita ja opettajia sekä Tulliportin että Rantakylän normaalikouluista. Lisäksi mukana on oppilaiden huoltajia sekä opettajaopiskelijoita, aloittaa lehtori ja hankekoordinaattori Sampo Forsström yhteisen illan.

Ilta on osa Itä-Suomen yliopiston DigiEduHack-hanketta, jonka tavoitteena on tukea ihmislähtöistä digitaalista muutosta koulutuksessa sekä löytää ratkaisuja sen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Hanke on saanut myös yliopiston sisäistä tukea yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseen.

– Muualla Euroopassa hankkeessa on mukana pääosin erilaisia yrityksiä. Me olemme Suomessa poikkeus, kun olemme tässä mukana kouluna. Olemme järjestäneet tällaisen vastaavan tapahtuman jo kaksi kertaa aiemmin, mutta tänä vuonna halusimme laajentaa sitä niin, että yhteistyöhön otettiin mukaan sekä oppilaiden vanhemmat että opettajaharjoittelijat, Forsström pohjustaa. 

Hankkeessa edistetään yhteistyötä ja luovuutta sekä ruohonjuuritason innovointia. Sitä norssilla on tarkoitus tänä iltana tehdä tässä uudenlaisessa yhteistyössä. Ja yhdessä roolissa siinä ovat muun muassa legot. 

Legorobotteja yhteistyössä

– Halusin lähteä tänne lasten mukana, koska omakin työni liittyy digitalisaatioon ja sen aiheuttamiin mahdollisuuksiin ja muutoksiin. On mielenkiintoista nähdä, miten aihe näkyy ja tuodaan esiin kouluympäristössä, kertoo Jussi Kukkonen. 

Hänen viides- ja kolmasluokkalaiset tyttärensä Sofia ja Alma ovat myös kiinnostuneita alasta, ja käyvät vapaa-ajalla koulun järjestämässä ”digikerhossa”.

– Me rakentelemme kotonakin paljon legoilla, joten tällainen puuhailu on meille tuttua, lapset kertovat. 

Puuhailulla he viittaavat illan LEGO Spike HandsOn -tehtävään, jonka parissa huoltajat, oppilaat, opettajat sekä opettajaharjoittelijat tekevät illan aikana ryhmätöitä. 

– Kaikilla ryhmillä on pöydillään samanlainen valikoima legoja, joista on nyt tarkoituksena rakentaa robotti. Siihen saa käyttää mielikuvitusta ja pohtia, miltä robotti näyttäisi ja mitä se tekee. Myöhemmin ohjelmoimme robotin myös liikkeelle, ohjeistaa lehtori Ville Eronen Rantakylän normaalikoulusta osallistujia. 

Hän kannustaa ajattelemaan tehtävää uudella tavalla perinteisiä malleja vältellen, ja niin vain vanhempien ja lasten sekä koulun toimijoiden yhteistyössä alkaa syntyä mitä luovempia versioita roboteista.

Sampo Forsströmin mukaan illan kulku näyttää toivotulta.

– Tavoitteenamme on tarjota erilainen, hauska ja epävirallinen tapa työskennellä ja oppia yhdessä. Samalla edistämme kuin huomaamatta luovuutta ja yhteistyötä. Lisäksi kahden eri koulun oppilaat ja vanhemmat tutustuvat näin yhdessä ideoiden toisiinsa.

Digitaalisuuden keskeisimmät hyödyt kouluunkin

Neljännen vuosikurssin opettajaopiskelija Aurelia Karila rakentelee robotteja oppilasryhmän kanssa. Hän kertoo opiskelevansa luokanopettajaopintojen lisäksi yhteiskuntatieteitä ja tarkastelee digitalisaatiota erityisesti yhteiskunnallisena ilmiönä.

– Siksi Rantakylän normaalikoulussa on mukava tehdä opetusharjoittelua. Koulu on nimetty Apple Distinguished Schooliksi, ja se kehittää teknologiatuettua oppimisympäristöä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Näin digitaalisuuden hyödyntäminen näkyy osana opettajuuden kehittämistyötä meille harjoittelijoillekin. 

Rantakylän normaalikoulun lehtori, erityisluokanopettaja Tuuli Teittisen mukaan DigiEduHack-hankeen myötä digitalisuuden hyötyjä kouluympäristössä onkin helppo näkyväksi. 

– Digitalisuuteen päästään tässä kiinni ”ruohonjuuritasolla”. Hankkeen myötä digitaalisuuden keskeisimmät sisällöt, hyödyt sekä tulokset antavat sovellettavaa tietoa koulumaailmaan. 

Teittisen mukaan digitalisaatio yleensäkin antaa mahdollisuuksia innovatiivisempaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä taas heijastuu vahvasti oppilaiden oppimiseen, motivaatioon ja oppimistuloksiin. 

Digitalisaation ansiosta myös opettajan on helpompi huomioida oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja vahvuusalueet. 

– Tutkimusten mukaan digitaalisuus tukee oppimista ja siksi onkin tärkeää, että teemaa tehdään näkyväksi norsseissa hankkeiden kautta.

Parhaimmillaan pohja uusille ideoille ja yhteistyötavoille

Norssin kanssa samalla viikolla vastaavia hankkeeseen liittyviä tapahtumia järjestettiin 25:ssä eri maassa. Muista poiketen norssilaisten taka-ajatuksena eivät olleet innovatiivisten yhteistyöprojektien lopputulokset, vaan ennemminkin yhteistyössä syntynyt uudenlainen prosessi, joka toki voi parhaimmillaan toimia pohjana uusille ajatuksille ja tavoille. 

– Haluamme tehdä näkyväksi, että koulussakin voidaan toimia näin ja saattaa yhteen eri toimijoita. Olen aivan varma, että näissä oppilaiden, opettajien, vanhempien ja opettajaharjoittelijoiden pienryhmissä saadaan yhdessä aivan uusia ideoita ja yhteistyötapoja aikaan, Forsström maalailee.

Hänen mukaansa lapsille on myös tärkeää päästä näyttämään vanhemmille omaa osaamista ja taitoja. Näin oppilaille syntyy pätevyyden tunne, etenkin jos he pääsevät vielä auttamaan aikuisia teknisissä asioissa. 

– Lisäksi tällainen vapaamuotoinen työskentely luo hyviä ja uudenlaisia vuorovaikutustilanteita. Voi olla, että se oma luokkakaverikin nähdään tällaisessa ryhmätyöskentelyssä ihan toisessa valossa. 

Forsströmin mukaan tärkeää on myös se, että huoltajat pääsevät yhteisessä tilaisuudessa näkemään ja kuulemaan opettajilta suoraan, mitä kouluissa ajatellaan digitalisaatiosta ja sen suuntauksista ja mitä koulun arjessa digitalisaation nimissä tehdään.
 

– Ja tällaisissa tilaisuuksissa voidaan yhdessä turvallisesti keskustella niistä ajatuksista, joita tämä aihe esimerkiksi oppilaiden kodeissa nostattaa. 

DigiEduHack-illasta vastuussa oli suomalaisten yliopistojen harjoittelukoulujen yhteinen Future Classroom Lab -hanke, jossa kehitetään uusia oppimisympäristöjä, opetusteknologiaa ja pedagogiikkaa.