Kilpailukyky- ja vetovoimatekijät ovat eri sidosryhmien yhteistyön keskiössä maakunnallisissa aluemarkkinointiohjelmissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Juha Halme havaitsi Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että ne aikaansaivat myös intressiristiriitoja ja loivat epätasaista valtadynamiikkaa. Erityisesti maakuntakeskusten intressit ja asema ovat aluemarkkinointiyhteistyössä hallitsevia. Juha Halmeen väitöstilaisuus 4.12. klo 12 alkaen verkossa osoitteessa https://stream.lifesizecloud.com/extension/6043763/e234062f-1b85-4a2b-9304-eea0ef5c19c9. Tilaisuus on englanninkielinen.
Halme tarkasteli paikallisten sidosryhmien yhteistyötä maakunnallisessa aluemarkkinoinnissa kahdessa aluemarkkinointiprojektissa, jotka toteutettiin Itä-Suomessa vuosina 2011–2015. Tutkimuksessa haastateltiin ohjelmien ohjausryhmien jäseniä sekä analysoitiin ohjelmista kerättyjä dokumentteja. Yhteistyön diskursiivisen mallin avulla tarkasteltiin, kuinka aluemarkkinointiohjelmien taustalla olevat laajemmat yhteiskunnalliset diskurssit vaikuttavat yhteistyön dynamiikkaan.
Useat samanaikaiset negatiiviset kehitystrendit, kuten väestökato ja talousresurssien hupeneminen koskettavat lukuisia eurooppalaisia maakuntia. Maakunnat ovat reagoineet kehitykseen hyödyntämällä aluemarkkinoinnin työkaluja houkutellakseen alueelle sosiaalisia ja taloudellisia resursseja. Aluemarkkinointi on osa Euroopan unionin aluepolitiikkaa, jota tuetaan rakennerahastoista. Tästä syystä maakunnallista aluemarkkinointia toteutetaan paikallisten julkisten ja yksityisten sidosryhmien välisenä yhteistyönä.
Työkaluja aluemarkkinointi- ja brändäyskäytäntöjen kehittämiseen
Aluemarkkinointia käsittelevässä kirjallisuudessa sidosryhmien osallistuminen aluemarkkinointitoimintaan nähdään toiminnan onnistumisen tärkeänä elementtinä. Toisaalta sidosryhmäyhteistyö on nähty erityisen haasteellisena sekä intressiristiriidoille ja valtakamppailuille alttiina toimintana. Tätä selittää aluemarkkinoinnin pelkistävä luonne, jossa aluetta edustavat maantieteelliset tai symboliset piirteet valitaan laajasta joukosta erilaisia mahdollisuuksia.
– Tutkimuksessa hyödynnetty diskursiivinen näkökulma sidosryhmien väliseen yhteistyöhön voi auttaa ymmärtämään, miten valtadynamiikka rakentuu yhteistyön vuorovaikutusprosessissa. Tutkimus antaakin käytännön työkaluja, joita voidaan hyödyntää erityisesti osallistavien aluemarkkinointi- ja brändäyskäytäntöjen kehittämisessä, Halme sanoo.
Hänen mukaansa on suositeltavaa, että aluemarkkinointia harjoittavat tahot huomioivat vetovoima- ja kilpailukyky diskurssien vaikutuksen sidosryhmien väliseen valtadynamiikkaan.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Juha Halmeen väitöskirja “Attractiveness and competitiveness … but for who? Regional place marketing collaboration from a discursive perspective” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Ilari Karppi Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Petri Kahila Itä-Suomen yliopistosta.
