Itä-Suomen yliopiston alumnien verkkotapahtumassa keskusteltiin verkkovälitteisen vuorovaikutuksen dynamiikasta ja työelämän metataidoista. Alumneilla oli myös ensimmäistä kertaa mahdollisuus verkostoitua muiden osallistujien kanssa videotapaamisissa.
Apulaisprofessori Jonna Koponen LUT-yliopistosta ja viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta pohtivat esityksessään tapahtuman osallistujien lähettämiä väittämiä nykyhetken työelämän tilasta.
Jatkuvat videopalaverit voidaan kokea raskaina, ihmiset etäisinä ja epäaitoina. Voiko verkkovuorovaikutus koskaan korvata kasvokkaistapaamisia?
Isotaluksen mukaan on totta, että sanaton vuorovaikutus on rajoittunutta.
—Tutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että tiimi pystyy toimimaan aivan samalla tavoin etänä. Kasvokkaistapaamiset eivät kuitenkaan korvaudu niin, että laitetaan vain kamera päälle ja lähdetään juttelemaan. Tilannetta pitää miettiä jo etukäteen: miten ja millä välineillä saataisiin aikaan keskustelua, hän sanoi.
— Etäopetukseen siirtyminen vie aikaa ja vaivaa, mutta on muistettava, että sitä voidaan kompensoida omalla viestinnällä. Helposti lähestyttävä vaikutelma on tärkeä.
Olisiko niin, että verkossa ei tarvitsekaan olla täydellinen esiintyjä?
Jonna Koponen
Apulaisprofessori, LUT-yliopisto
Teams-kokousten tulvassa on saattanut joskus myös käydä mielessä, että johtajat eivät osaa viestiä etänä. Isotaluksen mukaan tämä pitääkin varmasti osittain paikkansa.
— Etäjohtaminen on vuorovaikutuksen oppimisen paikka. Siihen on hyvä käyttää monia eri kanavia. Tuen viestiminen on tärkeää – miten omalla viestinnällä voisi kertoa, että työntekijä saa tarvitessaan apua ja tukea?
—”Kyllä se siitä” ja ”Aika korjaa asiat” -kommentit eivät riitä, vaan vuorovaikutus vaatii enemmän aikaa. ”Poissa silmistä, poissa mielestä” -malli ei siis toimi, vaan on oltava paikalla ja läsnä, kuunneltava alaisiaan. Etätyön aikana rupattelu jää usein väliin, hän sanoi.
—Etäjohtaminen sopii hyvin rutiininomaisiin tehtäviin, ja se voidaan hoitaa vaikka maililla. Konfliktitilanteissa taas on mietittävä, mikä väline olisi paras tilanteen ratkaisemiseen. Etäjohtaminen on haasteellinen tilanne esimiehellekin; siihen on pitänyt hypätä yhtäkkiä, ja ehkä ilman koulutustakin, Koponen lisäsi.
Yksi videokokouksia vaikeuttava asia voi olla se, että ihmiset eivät tunnu aidoilta.
Aitous on pelkästään vaikutelma, se on meidän mielikuvamme.
Pekka Isotalus
Professori, Tampereen yliopisto
—Kukaan meistä ei voi olla samanlainen kuin kotona sohvannurkassa, joten ole vain oma itsesi, Isotalus rohkaisi.
— Etäesiintymisestä voi tulla paineistettu tilanne, tuntuu että siinä pitäisi olla vähän niin kuin televisiokuuluttaja. Esiintyessä olemme ammattiroolissa, siihen voi auttaa vaikkapa pukeutuminen. Silloin tulee fiilis, että olen töissä, Koponen sanoi.
Nyt kun meillä on vielä maskitkin päällä, pitää käyttää muita keinoja niitä kompensoimaan: kohteliaisuus, empatia, äänensävy, ystävällisyys, kieli, asioiden sanoittaminen.
— Epävirallinen keskustelu hakee vielä muotoaan. Uusia paikkoja voi ehdottaa, voisiko meillä olla vaikkapa ”Virtual Happy Hours”, he miettivät.
—Tärkeintä on olla valmis näkemään vaivaa vuorovaikutuksen eteen, pitää olla selvillä siitä, miten vuorovaikutusta synnytetään ja millä keinoilla. Etäesiintymisen ottaminen haltuun on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.
Snellman-kesäyliopiston rehtori Soili Meklinin mukaan elämämme nykyään on muuttuva kokonaisuus, aiemmin kaikki oli hallitumpaa. Digitalisaation mahdollisuudet lisäävät muutostahtia, samoin globalisaatio.
—Oman osaamisen uusiutumissykli on nopeampaa. Se ei ole kivaa, sillä tahti voi olla hengästyttävä, Meklin sanoi.
—Metataidot ovat selviytymiskeinomme tulevaisuudessa. Ne ovat taitoja, joita ei selkeästi opita oppilaitoksissa, vaan ne ovat vaikkapa opintokokonaisuuksissa piilossa olevia taitoja.
—Vuorovaikutustaidot ovat osa metataitoja. Metataidot kehittävät ja edistävät omaa hyvinvointia, ne eivät ole oman alan sisältöosaamista.
Metataidot voivat olla työelämän kovin osaamisvaltti tulevaisuudessa.
Soili Meklin
Rehtori, Snellman-kesäyliopisto
Meklinin mukaan työelämän nomadi ei halua välttämättä sitoutua työpaikkaan.
—Nomadin mahdollisuudet ovat lisääntyneet huomattavasti, ja siksi metataitojen merkitys on nykyään korostunut. Nämä taidot ovat monen tekijän summa, niiden avulla yhdistetään asioita ja kurkotetaan tulevaisuuteen, Meklin kuvaili.
Verkkovuorovaikutusta ja etäesiintymistä pääsi alumnitapahtumassa kokeilemaan omissa videotapaamisissa muiden alumnien kanssa.
—Ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa oli verkostoitumista verkkovälitteisesti. Vaikka nämä lyhyet videotapaamiset eivät voikaan korvata sitä livetapahtumien puheensorinaa ja verkostoitumista, niin tämä oli uusi ja mielenkiintoinen tapa kohdata ja kohtauttaa ihmisiä, yhteyspäällikkö Anna Simolin sanoi.
—Verkkotapahtumat saavat jatkoa, ja kevään aikana tapaamme myös kansainvälisen verkoston voimin.
Oletko Joensuun, Kuopion tai Itä-Suomen yliopiston alumni?
Olet lämpimästi tervetullut mukaan alumniverkostoomme!
Liity verkostoon täällä, ja muista päivittää jatkossakin yhteystietosi. Tilaathan samalla alumniuutiskirjeen, siitä saat tietoa alumnitapahtumistamme ja muista ajankohtaisista alumniasioista.
Lue lisää Snellman-kesäyliopistosta
