Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn tuore julkaisu COVID-19-epidemian eettinen arviointi tarkastelee koronapandemian monia eettisiä ulottuvuuksia. Kirjoittajiin kuuluu ETENEn varapuheenjohtaja, hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen, joka toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Kuosmanen käsittelee kirjoituksessaan pandemian vaikutuksia mielenterveyteen.
Kuosmasen mukaan COVID-19-pandemian vaikutukset mielenterveyteen ovat kiistattomat. – Huolestuneisuus, ahdistus, eristyneisyys ja arjen muuttuminen vaikuttavat meihin jokaiseen. Jos ongelmia on ollut ennen pandemiaa, oireet saattavat vaikeutua pandemian pitkittyessä.
Toisaalta hän arvioi, että pandemia tekee ahdistuksen, mielialaoireiden ja väsymyksen tunteista entistä universaalimpia ja saattaa tätä kautta vähentää varsinaisiin mielenterveyden ongelmiin liittyvää häpeäleimaa.
Pandemia lähes pysäytti keväällä mielenterveyspalvelut, mutta on myös vauhdittanut etähoitoa. Kuosmanen tähdentää, että osalle etäterapia kuitenkin merkitsee lisää sosiaalista kontakteista eristäytymistä ja kasvokkaiseen hoitoon palaaminen mahdollisimman pian voi olla tärkeää.
Kuosmasen mukaan nyt on korjattava pandemian synnyttämää hoitovelkaa ja tuettava jaksamista uudessa arjessa. Yleisen hyvinvoinnin ja sitä kautta mielenterveyden vahvistamiseen tarvitaan ohjeita ja arjessa toteutettavia vinkkejä. – Kannustetaan toisiamme puhumaan pandemian herättämistä kaikenlaisista tunteista ja vahvistetaan uskoa siihen, että tämän jälkeen olemme vahvempia. Vahvistetaan myös sitä havaintoa, että esimerkiksi perheissä yhdessäolo on lisääntynyt eivätkä kaikki lainkaan kaipaa koronaa edeltäneen ajan minuuttiaikatauluja ja suorittamista.
Tutustu julkaisuun:
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori, dosentti Lauri Kuosmanen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/lauri.kuosmanen/
