Metsätieteen ja kestävyystieteen aloihin kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?
Päätöksenteko kestävän kehityksen edistämiseksi edellyttää tieteellistä tukea ennakoidakseen päätösvaihtoehtojen mahdollisia seuraamuksia ja tunnistaakseen näiden vaihtoehtojen välisiä valintoja. EU:ssa on ollut trendi kohti kestävyysvaikutusarviointien käyttöä. Ensin kestävää kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia nosti esiin tarpeen arvioida, miten EU:n politiikat edesauttavat kestävää kehitystä. Seuraavaksi Euroopan Komissio sitoutui tekemään vaikutusarviointeja kaikista keskeisistä ehdotetuista uusista aloitteista. Kestävyysvaikutusten arvioinnilla selvitetään miten eri tekijät, kuten politiikat, käytänteet tai teknologiat vaikuttavat sektorin tai arvoketjun kestävyyteen ja antavat päätöksentekijöille tietoa eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista.
Tool for Sustainability Impact Assessment (ToSIA) kehitettiin, jotta saataisiin holistinen arviointimenetelmä, jolla voidaan muotoilla kestävyyskysymyksiä yhteenlinkkautuvien prosessien muodostamana arvoketjuna ja tarkastella näissä ketjuissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia. Muutosten arvioimiseen käytetään ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden indikaattoreita, jotta mahdollistetaan kestävyyden eri ulottuvuuksien kuvaaminen.
Vaihtoehtojen väliset kestävyysindikaattoreissa lasketut erot saattavat merkitä vaihtoehtojen välisiä valintoja eri kestävyyden ulottuvuuksien suhteen. ToSIAan on liitetty monimuuttuja-analyysi vaihtokauppojen arvioimiseksi ja mieluisimman vaihtoehdon valitsemiseksi. ToSIAn käyttöä havainnollistetaan lukuisten sovellustapauksien kautta, joita ovat suorittaneet monet tutkijat eri organisaatioista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset?
ToSIA on ensimmäinen ohjelmistototeutus, joka yhdistää materiaalivirtalaskentaan pohjautuvaa arvoketjuanalyysiä eri kestävyyden ulottuvuuksien indikaattoreihin ja käyttää yhtenäisiä systeemirajoja. ToSIA esitetään väitöstyössä menetelmänkehityksen näkökulmasta, ja kuvataan menetelmän soveltamista.
ToSIA on pätevä menetelmä vaikutusten arviointiin niille edessämme oleville vaikeille päätöksille, joita joudumme tekemään yrittäessämme saada aikaan muutoksen kohti tulevaisuutta, jossa ilmaston lämpeneminen jäisi alle 1,5 asteeseen ja ihmiskunta eläisi kestävästi.
Ohjelmistototeutuksen näkökulmasta ToSIAn tapa hyödyntää mallien yhteenlinkittämiseen kehitettyä OpenMI:ta (Open Modelling Interface) on innovatiivinen. Ajatus toisiinsa verkottuneista malleista johtaa väitöstyössä syklisten ja kaskadoivien arvoketjujen laskemiseen, mikä on kiertotalouden kysymysten analysoinin kannalta olennaista. Kaskaadin lisäämisellä nykyiseen toimintaan voikin olla kestävyyden kannalta merkittävää, mitä työssä myös esimerkin avulla analysoidaan. Työssä myös tarkastellaan sitä, miten laajasta monisyisestä arvoketjusta voidaan poimia yhden yksittäisen tuotteen osuus ketjun muodostamasta kokonaisuudesta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tämän väitöskirjan ulkopuolella on tehty runsaasti tutkimuksia, joissa on sovellettu ToSIA:a ja laajennettu sen metodologista soveltuvuutta. ToSIA:a esimerkiksi käytettiin tiedon tuottamiseen ja kokoamiseen, kun vuonna 2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa laadittiin Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020. Tähän ohjelmaan muodostettiin visio Pohjois-Karjalasta fossiilisesta lämmitysöljystä vapaana vuonna 2020, ja ToSIAlla suoritettiin ennakointi tällaisen tulevaisuusvaihtoehdon toteutumisen kestävyysvaikutuksista.
ToSIAlla suoritetuista tutkimuksista on muun muassa julkaistu katsausartikkeli, joka inventoi erilaisia käyttötapauksia maakunnallisista kysymyksistä aina EU:n laajuiseen tarkasteluun asti. ToSIAlla on muun muassa suoritettu vertailuja erilaisista alueellisia metsänhoitotavoista Ruotsissa ja Saksassa, samalla alueella tapahtuvasta metsänhoidosta ja porotaloudesta Ruotsissa, sekä puun kuljetuksen siirtämistä rekoilta raiteille alueellisesti Saksassa.
Suomessa on tarkasteltu maakuntatason bioenergiaketjuja, ja bioenergian kasvattamisen vaikutuksia Pohjoismaissa, Kanadassa ja Italiassa kussakin erikseen. Skotlannissa ToSIA:a on sovellettu eri maankäyttövaihtoehtojen keskinäiseen vertailuun. Sidosryhmien osallistamista on hyödynnetty ToSIA:ssa runsaasti niin arvioitavien vaihtoehtojen määrittelyssä, kuin myös käyttötapauksiin soveltuvien indikaattorien valinnassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot
Vaikka väitöskirja kuuluukin metsätieteisiin, se on sisällöltään hyvin poikkitieteellinen. On ollut haastavaa tasapainotella eri tieteenalojen näkemysten välillä, pitäen kuitenkin samalla kiinni omasta näkemyksestä siitä, miten nämä dimensiot ovat tasapainossa. Väittelijän tausta on tietojenkäsittelytieteessä, mutta hän on kuitenkin työskennellyt metsäntutkimuksen ja kestävyystieteiden parissa yli kymmenen vuotta.
Eräs esitarkastajista totesikin, että väitöskirjan olisi ansiokkaasti voinut sijoittaa systeemianalyysin tai kestävyystieteen kontekstiin, kun taas toinen totesi, että on positiivista , että väittelijä pystyy yhdistämään kyvykkyyksiä metsätieteistä, kestävyystieteistä, elinkaariarvioinnista ja tietojenkäsittelytieteestä.
Väitöskirjassa kuvattu työ on tehty EC:n 6. puiteohjelman EFORWOOD projektissa (2005–2010), EC pohjoisen periferian ohjelman projektissa “Northern ToSIA” (2008–2011) ja EC:n 7. puiteohjelman CASTLE-projektissa (2012–2016). Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta myönsi apurahan väitöskirjan viimeistelyyn.
ToSIA menetelmästä on saatavilla lisää tietoa osoitteesta http://tosia.efi.int/ tai ottamalla yhteyttä tosia@efi.int. Työryhmä on tuottanut myös kepeähenkisen menetelmää havainnollistavan videon, joka on katsottavissa täältä https://youtu.be/Q6hNi-g6f3s
FM Tommi Suomisen metsätieteen ja kestävyystieteen alaan kuuluva väitöskirja Modelling for sustainability impact assessment (Mallintaminen kestävyysvaikutusten arviointia varten) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa, Joensuun kampuksella, Agora, AT100, 14.1.2022 klo 12. Vastaväittäjänä toimii Assistant Professor, Carlo Ingrao, University of Foggia, Italia, ja kustoksena professori Timo Tokola, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti ja sitä voi seurata verkossa.
