Itä-Suomen yliopiston juuri julkaistun tutkimuksen mukaan runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävillä miehillä oli pienempi sydäninfarktiriski kuin näitä tuotteita vähän käyttävillä. Sen sijaan hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden käyttö yhdistyi suurempaan riskiin. Tulokset julkaistiin British Journal of Nutrition -tiedelehdessä.
Aiemmissa tutkimuksissa hapatetuilla maitotuotteilla on havaittu positiivisempia vaikutuksia esimerkiksi veren rasva-arvoihin tai sydänsairauksien riskiin kuin muilla maitotuotteilla. Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä. Tutkimuksia on toistaiseksi kuitenkin tehty vasta vähän.
Itä-Suomen yliopiston Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksessa (SVVT) selvitettiin hapatettujen ja muiden maitotuotteiden käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin. Tutkimukseen osallistui noin 2000 miestä. Tutkittavien ruokavalio selvitettiin tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989, minkä jälkeen heitä seurattiin keskimäärin 20 vuoden ajan. Seurannan aikana 472 miestä sai sydäninfarktin.
Tutkittavat jaettiin ryhmiin eri maitotuotteiden käyttömäärien perusteella, minkä jälkeen verrattiin eniten ja vähiten maitotuotteita käyttävien riskiä ottaen samalla huomioon useita elintapa- ja ravitsemusmuuttujia.
Kun tutkittavat jaettiin neljään ryhmään vähärasvaisten, alle 3,5 prosenttia rasvaa sisältävien hapatettujen maitotuotteiden käytön mukaan, ylimmässä neljänneksessä oli 26 prosenttia pienempi sydäninfarktiriski verrattuna alimpaan neljännekseen. Yleisimmin käytetty vähärasvainen hapanmaitotuote oli piimä. Runsasrasvaisten hapanmaitotuotteiden, kuten juuston, käytöllä ei havaittu yhteyttä sydäninfarktiriskiin.
Sen sijaan hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktiriskiin. Käytetyin tuote tässä tuoteryhmässä oli maito, jota ylimmässä vertailuryhmässä käytettiin keskimäärin 9 dl päivässä. Pienemmillä käyttömäärillä ei ollut yhteyttä riskiin.
Eri maitotuotteiden kulutusmäärät ovat Suomessa muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi maidon ja piimän kulutus on vähentynyt, kun taas monia hapatettuja maitotuotteita, kuten jogurtteja, rahkoja ja juustoja, syödään enemmän. Nyt julkaistu tutkimus tuo lisänäyttöä siitä, että hapatettujen maitotuotteiden käyttö voi olla terveydelle hyödyllisempää kuin hapattamattomien tuotteiden käyttö. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta, mutta ne voivat liittyä muun muassa hapattamisessa muodostuviin yhdisteisiin.
Lisätietoja:
Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti (vastaava tutkija). Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 02944 54542, jyrki.virtanen (a) uef.fi
Intake of fermented and nonfermented dairy products and risk of incident CHD: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study Timo T. Koskinen, Heli E. K. Virtanen, Sari Voutilainen, Tomi-Pekka Tuomainen, Jaakko Mursu, Jyrki K. Virtanen. British Journal of Nutrition. Julkaistu internetissä 29.10.2018. https://doi.org/10.1017/S0007114518002830