Hammaslääketieteen opiskelijoiden oppimistuloksia hampaan preparoinnissa on mahdollista parantaa yhdistämällä perinteistä ja virtuaalis-haptista harjoittelua, osoittaa Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikössä tehty tutkimus. Opiskelijat kertoivat saaneensa VR-haptisessa ympäristössä harjoittelusta myös lisää itseluottamusta. Vielä julkaisemattomia tutkimustuloksia esiteltiin Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen AMEF 2023 -kokouksessa Helsingissä.
Potilasharjoittelua edeltävässä hammaslääketieteen opetuksessa taitoja on perinteisesti harjoiteltu hyviksi todetuilla fantom- eli harjoituspäillä. Viimeisen vuosikymmenen aikana opetuksessa on yleistynyt myös haptiikalla eli tuntopalautteella tehostetun virtuaalitodellisuuden (VR) käyttö. VR-haptisista laitteista ja erityisesti niiden tuomasta lisähyödystä opetukseen keskustellaankin paljon. Maailmanlaajuisesti esimerkiksi Simodont Dental Trainer -laitteita on asennettu vasta alle 150 yksikköön. Käyttöönottoa hidastavat muun muassa taloudelliset rajoitteet, kuten tilojen ja henkilöresurssien puute. VR-haptisten menetelmien sisällyttäminen opetussuunnitelmiin edellyttäisi myös tieteellistä näyttöä ja asiaan perehtyneitä kouluttajia.
Toistaiseksi ei ole juurikaan tutkittu VR-haptisen ja perinteisen fantompääharjoittelun yhdistämisen mahdollisia etuja hammaslääketieteen opetuksessa. Suomen ensimmäiset VR-haptiset Simodont- harjoittelulaitteet otettiin käyttöön Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021. – Tuolloin päätimme heti aloittaa myös niiden käyttöön liittyvän tutkimuksen, kertoo kliininen opettaja Outi Huhtela.
Hampaan preparoimistekniikan ymmärtäminen ja laadukas toteutus ovat tärkeitä oppimistavoitteita prekliinisessä hammaslääketieteen opetuksessa. VR-haptisessa ympäristössä opiskelijat voivat harjoitella tekniikkaa lähes itsenäisesti, harjoituksissa ei kulu materiaalia ja laite antaa jatkuvaa objektiivista palautetta suorituksista, mikä hyödyttää sekä opiskelijoita että opettajia.
Rentoutta harjoitteluun
Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin VR-haptisen laitteiston hyödyntämistä prekliinisen kurssin toteutuksessa, arvioitiin opiskelijoiden suorituksia ja kerättiin heiltä palautetta.
Tutkijoita kiinnosti erityisesti, tehostaako VR-haptisten opetuslaitteiden käyttö fantompääharjoittelua ja oppimista ja voiko niiden avulla parantaa myös sorminäppäryyttä.
Tutkimuksessa jaettiin neljäkymmentä prekliinisen vaiheen hammaslääketieteen opiskelijaa kahteen ryhmään harjoittelemaan hammaskruunun preparointia. Toinen ryhmistä aloitti kurssin VR-haptisen laitteen kanssa harjoitellen, toinen taas aloitti työskentelyn muovisilla Frasaco-hammasmalleilla. Kurssin puolessa välissä ryhmät vaihtoivat paikkoja keskenään. VR-haptisella laitteella harjoiteltiin yksinkertaisten geometristen kappaleiden poraamista sekä hampaan pilarin hiontaa keraamista kruunua varten. Kurssin lopulla tavoitteena oli valmistella hammaskruunu asianmukaisesti. Opiskelijoiden suorituksista kerättiin tietoa sekä VR-haptisten laitteiden sisäänrakennetuilla menetelmillä että kuvantamispohjaisilla mittauksilla. Lisäksi opiskelijoiden mielipiteitä ja tuntemuksia kartoitettiin vapaaehtoisilla kyselyillä.
Opiskelijat pitivät aluksi VR-haptisen laitteiston käyttöä haastavana, mutta sen haltuunoton jälkeen tulokset olivat hyviä. Suurin osa opiskelijoista arvosti harjoitusten käytännönläheisyyttä ja laitteiston antamaa palautetta. Yli kaksi kolmasosaa koki itsevarmuutensa parantuneen harjoitusten myötä. VR-haptista harjoittelua pidettiin hyödyllisenä sorminäppäryyden kehittämisessä ja tuleviin kursseihin valmistautumisessa. Kuitenkin vain pieni osa vastanneista koki VR-haptisen harjoittelun voivan kokonaan syrjäyttää fantompään kanssa työskentelyn.
Hammaskruunun valmistelu onnistui paremmin ryhmällä, jotka harjoitteli sitä ensin VR-haptisessa ympäristössä. Hiotun hampaan viereisiin hampaisiin kohdistui myös vähemmän vahinkoa tähän ryhmään kuuluneilla. Lähtötasoissa ei ollut eroja ryhmien välillä.
– Tulosten perusteella VR-haptisen teknologian ja Frasaco-hammasmallien yhdistäminen harjoituksissa auttaa saavuttamaan hammaskruunun preparointiin vaadittavat taidot. VR-haptinen ympäristö tuo harjoitteluun rentoutta, sillä harjoitukset voi tehdä itselle sopivaan aikaan ja uudestaan voi yrittää niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi, sanoo yliopisto-opettaja Szabolcs Felszeghy.
Lisätietoja:
Kliininen opettaja Outi Huhtela, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/outi.huhtela/
Professori Murat Mutluay, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/murat.mutluay/
Yliopisto-opettaja Szabolcs Felszeghy, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/szabolcs.felszeghy/
Videotiivistelmä tutkimuksesta:
