Hammaslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatyöni käsittelee tärkeimmän ihosyöpiin altistavan tekijän ultraviolettisäteilyn (UVB:n) vaikutuksia epidermiksen eli ihon pintakerroksen solujen, keratinosyyttien toimintaan ja solunulkoisen väliaineen komponentin, hyaluronaanin aineenvaihduntaan. Lisäksi tutkimme UVB:n aikaansaamia yleisiä muutoksia keratinosyyttien geeniekspressiossa käyttäen DNA-mikrosirumenetelmää. Solujen erilaistumisessa tapahtuvat häiriöt voivat johtaa solujen pahanlaatuistumiseen ja syövän kehittymiseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjatyössä saatujen tulosten perusteella hyaluronaanin aineenvaihdunta kiihtyy keratinosyyttien erilaistuessa. Toisaalta myös UVB-säteily nostaa sen määrää epidermiksessä aktivoimalla hyaluronaania tuottavien HAS2-ja HAS3-entsyymien ilmenemistä. Tämä hyaluronaanitasojen nouseminen mahdollisesti suojaa keratinosyyttejä UVB-säteilyn aiheuttamilta vaurioilta. Mikrosirututkimuksella löysimme myös uusia UVB:n kohdegeenejä, muun muassa rClca2 ja rClca5. CLCA-proteiinit voivat säädellä solujen kloridikanavia, mutta niillä voi olla muitakin tehtäviä soluissa. Havaitsimme, että CLCA5:n täyspitkän muodon esiintyminen lisääntyy solujen erilaistuessa, kun taas lyhyttä muotoa esiintyy vain tyvisoluissa. Toisaalta UVB-säteily laskee epidermiksen CLCA5:n täyspitkän ja lyhyen muodon tasoja ja luultavasti häiritsee näin keratinosyyttien erilaistumista ja kiinnittymistä solunulkoiseen väliaineeseen. Lisäksi havaitsimme, että CLCA2 aiheuttaa keratinosyyteissä ohjelmoitua solukuolemaa ja ilmeisesti suojaa näin keratinosyyttejä UVB-säteilyn aiheuttamilta ihosyövälle altistavilta muutoksilta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksesta saatu tieto auttaa osaltaan ymmärtämään ihosolujen normaalin erilaistumisen taustalla olevia tekijöitä ja näin tarjoaa arvokasta tietoa myös syöpätutkimukseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Hyödynsimme tutkimusryhmämme kehittämää elinviljelymallia, jossa jatkuva keratinosyyttisolulinja jakaantuu ja erilaistuu muodostaen normaalin epidermiksen kaltaisen rakenteen. Tutkimusmateriaalina käytettiin näitä 3D-keratinosyyttiviljelmiä sekä hiiren ihoa, jotka altistettiin UVB-säteilylle. UVB-säteilyn vaikutuksia soluihin tutkittiin useilla erilaisilla menetelmillä, kuten immunohistokemiallisilla värjäyksillä, mikroskopialla, Western blot -menetelmällä sekä erilaisilla biokemiallisilla hyaluronaanimäärityksillä. UVB:n vaikutusta yleiseen keratinosyyttien geeniekspressioon tutkimme mikrosiruanalyysillä, jonka jälkeen analysoimme tarkemmin mielenkiintoisten geenien ekspressiota qPCR-menetelmällä. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä, professori Raija Tammen ja professori Markku Tammen tutkimusryhmässä, joka on keskittynyt tutkimaan hyaluronaanin merkitystä epidermiksen erilaistumisessa ja toisaalta erilaisten syöpien kehittymisessä ja leviämisessä.
Hammaslääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri Lasse Hämäläisen väitöskirja Mechanisms controlling epidermal differentiation, with special reference to UVB, CLCAs and hyaluronan (Epidermiksen erilaistumisen säätelymekanismit, erityisen kiinnostuksen kohteena UVB, CLCA:t ja hyaluronaani) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tuula Salo Helsingin ja Oulun yliopistoista ja kustoksena dosentti Sanna Pasonen-Seppänen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
HLL, FM Lasse Hämäläinen, lasse.hamalainen(a) uef.fi, 0445990441
