16. kansallinen hoitotieteellinen konferenssi järjestetään ensimmäisen kerran verkkokonferenssina 30.9.-1.10.2020. Konferenssin järjestävät Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos. Kaksipäiväinen verkkokonferenssi kokoaa yhteen yli 300 osallistujaa.
Konferenssin aiheena on ”Perustutkimuksesta innovaatioihin hoitotieteessä”. Konferenssiin osallistuu yli 300 hoitotieteen tutkijaa, opiskelijaa, hoitotyön johtajaa, terveysalan opettajaa ja muita terveysalan ammattilaisia. Verkkokonferenssissa on 240 esitystä, joista 120 suullista esitystä ja 120 e-posteria. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan esityksiä.
Hoitotieteellinen tutkimus Itä-Suomen yliopistossa on korkeatasoista ja kansainvälisesti hyvin verkostoitunutta. Hoitotieteellinen tutkimus tuottaa uusia, näyttöön perustuvia ratkaisuja käytännön hoitotyöhön, hoitotyön johtamiseen ja terveysalan koulutukseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sekä saa niissä aikaan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tuleviin muutoksiin vastatakseen ja uusien ratkaisujen etsimiseen hoitotiede tarvitsee innovaatioita. Kaikki innovaatiot edellyttävät syvällistä osaamista ja tietoa päätöksenteon tueksi.
Syöpäpotilaiden itsehoitomalli auttaa oireiden hallinnassa
Keskiviikon pääluennossa professori Heidi Donovan Pittsburghin yliopistosta kuvaa syöpäpotilaiden hoidossa käytettävää, hoitotieteelliseen tutkimukseen perustuvaa itsehoitomallia. Hän on kehittänyt useita verkkopohjaisia interventioita syöpäpotilaiden oireiden hallintaan, potilaiden ja terveydenhuollon viestintään ja elämänlaadun parantamiseen.
Tutkimus tukee käytännön lääkitysturvallisuutta
Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu lääkitysturvallisuuden kehittämisessä on Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijatohtori, dosentti Marja Härkäsen pääluennon aiheena. Härkänen on tutkinut lääkitysturvallisuutta jo kymmenen vuoden ajan, viimeksi Suomen Akatemian tutkijatohtorina. – Lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat ovat yleisin haittaa aiheuttava tekijä terveydenhuollossa. Ne lisäävät potilaiden vahingoittumisen ja jopa menehtymisen riskiä ja terveydenhuollon kustannuksia. Toisaalta vaaratapahtumat voivat uhata niissä osallisena olevien työntekijöiden hyvinvointia ja jopa työuralla jatkamista, Härkänen toteaa.
– Lääkehoitoprosessi on monivaiheinen ja myös vaaratapahtumiin myötävaikuttavat tekijät ovat usein yhteen kietoutuneita ja päällekkäisiä. Siten lääkitysturvallisuuden tutkimus ja kehittäminen edellyttää vaaratapahtumien ja niihin myötävaikuttavien tekijöiden tunnistamista sekä käytännön työn ymmärrystä.
Keskiviikon ja torstain muissa pääluennoissa HUSin Magneettiohjelman johtaja Marita Ritmala-Castrén kertoo tutkimus- ja toimintanäytöstä erinomaisen hoitotyön edellytyksenä Magneettisairaalassa, Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori ja Aurealis Therapeutics yhtiön toimitusjohtaja Juha Yrjönheikki innovaatioista terveystieteissä sekä professori, toimialajohtaja Merja Miettinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä avoimen palautteen ja tekoälyn mahdollisuuksista kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.
Joka toinen vuosi järjestettävä konferenssi on merkittävin kansallisen hoitotieteellisen tiedon julkaisuareena kotimaisilla kielillä.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Konferenssin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Tarja Välimäki, tarja.valimaki (a) uef.fi p. 358403552267
Dosentti Marja Härkänen, marja.harkanen (a) uef.fi p. +358403552614
