Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty uusi Alzheimerin taudin solumalli, joka on laajalti hyödynnettävissä tutkimuksessa ja voi hyödyttää myös varhaista diagnostiikkaa ja uusien hoitomuotojen testausta. Mallissa käytetään potilasperäisiä nenän hajuepiteelin soluja, jotka on saatu Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Alzheimerin tautia sairastavilta ja terveiltä verrokeilta otetuista kudosnäytteistä. Nenäontelon yläosassa sijaitseva hajuepiteeli on hajuaistin kannalta olennainen kudos, koska siellä sijaitsevat hermosolut välittävät hajuaistimuksen aivoihin.
Näytteiden käsittelyn jälkeen geenien ilmentyminen soluissa selvitettiin tarkasti yksisolu-RNA-sekvensoinnin avulla.
– Tällä ainutlaatuisella tutkimusasetelmalla osoitimme, että Alzheimerin tautiin liittyy häiriöitä hajuepiteelin soluissa. Muutoksia on sekä geenien ilmentymisessä että näiden potilasperäisten solujen toiminnassa, kertoo nuorempi tutkija Riikka Lampinen.
Tutkijat esittelivät solumallia ja tuloksia Cells -lehdessä.
Alzheimerin tauti on tuhoisa, etenevä muistisairaus, johon ei toistaiseksi ole parannuskeinoa tai tehokasta hoitoa. Tarvitaankin uudenlaisia, potilasperäisiä tautimalleja, joiden avulla taudin kehittymistä voidaan ymmärtää ja estää.
Ihmisen hajuepiteelin solumalli kehitettiin apulaisprofessori Katja Kannisen tutkimusryhmässä. Sillä tehty tutkimus voi jatkossa valottaa muun muassa, miksi suurella osalla Alzheimerin tautiin sairastuneista on hajuaistin muutoksia taudin varhaisessa vaiheessa. Potilasperäisen mallin avulla voidaan lisäksi selvittää monipuolisesti ja tarkasti tautimekanismeja, joihin voitaisiin kohdistaa uusia lääkehoitoja.
Nenän hajuepiteeliä pidetään mahdollisena reittinä, jonka kautta ilmansaasteilla ja viruksilla on pääsy aivoihin. – Tällä hetkellä pyrimmekin selvittämään yksityiskohtaisesti, miten virusinfektiot tai ilmansaasteille altistuminen vaikuttavat hajuepiteelin soluihin, Kanninen kertoo.
Vielä julkaisemattomien tulosten toivotaan antavan tärkeää tietoa siitä, miten hengitysilman epäpuhtaudet ja mikrobit voivat kulkeutua aivoihin ja häiritä niiden toimintaa.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Katja Kanninen, katja.kanninen (a) uef.fi, +358 469210065
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/katja.kanninen/
Twitter: @KanninenLab
Tutkimusartikkeli: Lampinen, R.; Fazaludeen, M.F.; Avesani, S.; Örd, T.; Penttilä, E.; Lehtola, J.-M.; Saari, T.; Hannonen, S.; Saveleva, L.; Kaartinen, E.; Fernández Acosta, F.; Cruz-Haces, M.; Löppönen, H.; Mackay-Sim, A.; Kaikkonen, M.U.; Koivisto, A.M.; Malm, T.; White, A.R.; Giugno, R.; Chew, S.; Kanninen, K.M. Single-Cell RNA-Seq Analysis of Olfactory Mucosal Cells of Alzheimer’s Disease Patients. Cells 2022, 11, 676. https://doi.org/10.3390/cells11040676
Tutkimusryhmä kuuluu Itä-Suomen yliopiston monialaiseen neurotieteen tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa neurodegeneratiivisten sairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmissä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. NEURO RC koostuu 17 tutkimusryhmästä. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan.
Lue lisää ja keskustele tutkijoidemme kanssa:
Verkkosivu: https://www.uef.fi/en/research-community/neuroscience-neuro
Twitter: https://twitter.com/UEFneuroscience
