Pieninäkin pitoisuuksina esiintyville ilmansaasteille altistuminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan vaikuttaa haitallisesti useiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden merkkiaineiden pitoisuuksiin. Haitat liittyivät erityisesti hengitysilman hiukkasiin, jotka ovat lähtöisin esimerkiksi liikenteestä ja puun poltosta. Altistumisen haitat näyttävät kuitenkin osin riippuvan ruokavalion laadusta.
Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa osana EU:n rahoittamaa LongITools-hanketta. Tulokset julkaistiin Environmental Research -lehdessä.
Ilmansaasteita pidetään yhtenä merkittävimmistä sairastuvuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta lisäävistä ympäristön altisteista. Maailman väestöstä valtaosa asuu alueilla, joilla ilmansaasteiden pitoisuudet ylittävät WHO:n ohjearvot. Jo raja-arvojen puitteissakin pienhiukkasten pitoisuuden kasvulla on havaittu yhteys sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kasvuun kaupunkialueilla ympäri Eurooppaa.
Ruokavalio vaikuttaa myös merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiin – monelta osin samojen mekanismien kautta kuin ilmansaasteet.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tehtiin jälkianalyysi satunnaistetusta kontrolloidusta, painonpudotukseen ja sen jälkeen painonhallintaan tähdänneestä interventiotutkimuksesta. Kuopiossa toteutettu tutkimus kesti 33 viikkoa, ja siihen osallistui kaikkiaan 82 henkilöä. Tutkimuksen eri vaiheissa tutkittavilta otettiin muun muassa verinäytteitä, he pitivät ruokapäiväkirjaa ja ilmansaasteiden pitoisuudet mitattiin kaikkiaan neljästi. Ruokavalion laatu määriteltiin Baltic Sea Diet Score -mittarilla. Mittari perustuu terveelliseen pohjoismaiseen ruokavalioon, johon kuuluu runsaasti muun muassa kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kalaa sekä niukasti esimerkiksi punaista lihaa ja alkoholia.
– Havaitsimme, että ilmansaasteilla oli hyvin pieninäkin pitoisuuksina haitallisia yhteyksiä sydän- ja verisuoniterveyteen. Suurin osa näistä yhteyksistä liittyi hengitysilman hiukkasiin, sekä pienhiukkasiin että suurempiin hengitettäviin hiukkasiin, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Darren Healy Itä-Suomen yliopistosta.
Ilmansaasteille altistumisella oli yhteys pääasiassa insuliiniresistenssin mittareihin, ruokahalua säätelevien hormonien pitoisuuksiin sekä rasva-arvoihin. Monet näistä yhteyksistä näyttivät kuitenkin riippuvan ruokavalion laadusta. Esimerkiksi suurempaan pienhiukkasaltistukseen liittyi korkeampi kokonaiskolesteroli, jos ruokavalion laatu oli huono, mutta ei silloin, jos ruokavalio laatu oli hyvä.
– Ilmansaasteita pyritään vähentämään globaalisti, mutta lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten jokainen voi itse suojata sydänterveyttään ilmansaasteille altistumisen haitoilta. Tämän tutkimuksen perusteella terveellisemmät ruokavalinnat saattavat suojata hyvin pientenkin ilmansaastepitoisuuksien haitoilta. Politiikan toimilla onkin tärkeää edistää paitsi päästöihin puuttumista, myös terveellisiä ruokaympäristöjä ja -valintoja, Healy sanoo.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Darren Healy, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, darren.healy(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/en/person/darren.healy/
Tutkimusartikkeli:
Darren R. Healy, Anna Kårlund, Santtu Mikkonen, Soile Puhakka, Leila Karhunen, Marjukka Kolehmainen. Associations of low levels of air pollution with cardiometabolic outcomes and the role of diet quality in individuals with obesity, Environmental Research, Volume 242, 2024, 117637, ISSN 0013-9351, https://doi.org/10.1016/j.envres.2023.117637
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0013935123024416
LongITools-hanke
LongITools on viisivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi 1.1.2020. Hankkeella on lähes 12 miljoonan euron rahoitus EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Se on osa European Human Exposome Network -tutkimusverkostoa, jossa selvitetään ympäristöaltistusten vaikutuksia terveyteen läpi elinkaaren. Seuraa hanketta X:ssä: @LongITools ja LinkedInissä: LongITools.
