Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden ja -politiikan professorin Harro van Asseltin johtama tutkimusryhmä ehdottaa Nature-aikakauslehdessä julkaistussa (16.7.2018) kommentissa hiilitulleja vastatoimena Yhdysvaltain aloittamalle kauppasodalle.
– Tähän asti Yhdysvaltojen kauppakumppanit ovat vastanneet presidentti Donald Trumpin protektionismiin poliittisesti arkaluonteisia hyödykkeitä koskevilla vastatulleilla. Parempi vaihtoehto olisi kohdentaa toimet yhdysvaltalaisiin hyödykkeisiin niiden hiilijalanjäljen perusteella. Näin kiinnitetään huomio ilmastotarpeisiin kielellä, jota Valkoinen talo ymmärtää, van Asselt perustelee.
Nature-kannanotto yhdistää van Asseltin mukaan hiilitulleja koskevan tutkimuksen käynnissä olevaan Yhdysvaltojen nostattamaan kauppakonfliktiin. Kohdatessaan vientituotteitaan koskevat hiilitullit Yhdysvaltojen hallinto saattaisi tutkimusryhmän mukaan harkita uudelleen käynnissä olevaa ilmastopolitiikkansa alasajoa ja arvioida uudelleen suunniteltua perääntymistään Pariisin ilmastosopimuksesta.
– Tämä on kriittinen aika kansainväliselle ilmastoyhteistyölle. Kun valtiot ryhtyvät toimeenpanemaan kansallisia päästösitoumuksiaan, ilmastotoimien kokonaiskustannukset aletaan ymmärtää. Ehdotuksemme antaa valtioille mahdollisuuden tehokkaaseen ilmastopolitiikkaan riippumatta jarrutuspolitiikkaa harjoittavista toimijoista kuten Yhdysvalloista, van Asselt toteaa.
Toisin kuin perinteiset kostoluonteiset tullit, hiilitullit yhdistäisivät kansainvälisen kauppayhteistyön sekä ilmastonmuutosyhteistyön, joita molempia Yhdysvaltain harjoittama ulkopolitiikka horjuttaa. Tutkimusryhmä ehdottaa EU:n, Kanadan, Meksikon ja Kiinan muodostaman koalition yhdistävän voimansa hiilitullien käyttöönotossa. Niiden koordinoitu vastaus Yhdysvaltojen tulleihin puolustaisi sekä niiden kauppaetuja että lähettäisi voimakkaan signaalin ilmastoyhteistyön kiireellisyydestä.
Tämä vähintäänkin auttaisi rauhoittamaan kansallisten äänestäjäryhmien huolia epätasaisesti jaettujen ilmastotoimien vaikutuksista. Ideaalitilanteessa se myös kannustaisi Yhdysvallat sitoutumaan voimakkaammin ilmastotavoitteisiin, tutkimusryhmä arvioi.
Julkaistu kannanotto perustuu monivuotiseen tutkimusprojektiin, jossa työskentelee kauppa- ja ilmastopolitiikan asiantuntijoita Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta (MIT), Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutista (SWP), Ghaziabadin Institute of Management Technology:stä (IMTG), Tukholman ympäristöinstituutista (SEI) ja Itä-Suomen yliopistosta (UEF). Kansainvälisen Climate Strategies tutkimusverkoston tuella toteutettava projekti arvioi tapoja, joilla kansainvälinen kauppajärjestelmä voi tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Yksi projektin osana laadituista raporteista käsittelee hiilitullien (border carbon adjustments, BCA) potentiaalia ilmastotoimien lujittamisessa. Sellaisille tuontihyödykkeille, joiden hiilijalanjälki on suuri, voidaan asettaa tulleja tai muita rajoituksia. Ilmastoasioissa viivytteleville valtioille ne toimivat kannustimena osallistua ilmastoyhteistyöhön tullien tai rajoitusten välttämiseksi.
Michael A. Mehling, Harro van Asselt, Kasturi Das & Susanne Droege:
Beat protectionism and emissions at a stroke. Nature 559, 321-324 (2018)
https://www.nature.com/articles/d41586-018-05708-7
Lisätietoja:
Harro van Asselt, ilmasto-oikeuden ja -politiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus (CCEEL), harro.vanasselt(at)uef.fi, +44 1865 426316