Uudistavaan viljelyyn siirtyneet suomalaiset viljelijät kokevat, että intuitio johtaa parempaan päätöksentekoon, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Toisaalta viljelijät näkivät, että maataloudessa intuitio on tabu, josta ei keskustella tai josta on vaikea keskustella.
Väitöskirjatutkija Soja Sädeharju selvitti Journal of Rural Studies -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa, millainen rooli intuitiolla on ja miten se ilmenee uudistavaa viljelyä tehneiden viljelijöiden päätöksenteossa. Tutkimukseen osallistui 84 Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeeseen kuulunutta viljelijää.
Uudistava eli regeneratiivinen viljely on ekosysteemejä elvyttävä ja tilan kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistava tapa tuottaa ruokaa muuttuvassa ilmastossa ja toimintaympäristössä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että intuitio on kokeneiden viljelijöiden ensisijainen päätöksentekotapa. Tiedetään myös, että intuitio on merkittävä tekijä menestyneiden ammattilaisten, kuten johtajien ja urheilijoiden, päätöksenteossa.
– Viljelijöiden päätöksenteko on keskeistä tulevaisuudellemme, sillä viljelijät ruokkivat kansalaisemme. Samalla viljelytoimet vaikuttavat ympäristöömme joko myönteisesti tai kielteisesti, Sädeharju sanoo.
Intuitio on henkilökohtainen tulevaisuuteen suuntautunut ”avustaja”
Tutkimukseen osallistuneet viljelijät kuvasivat, että intuition tieto on varmaa ja luotettavaa, sekä kokijalleen relevanttia. Se suuntautuu tulevaisuuteen ja ohjaa aina toimintaan tai toimimatta jättämiseen. Intuition tulkitsemista häiritsevät monet tekijät, kuten stressi, kiire, väsymys, voimakkaat tunnetilat sekä liika analysointi ja faktatieto, jolloin intuition viestit helposti ohitetaan tai tulkitaan virheellisesti.
– Analyyttisessa prosessissa intuitio on kokoava ja ohjaava ”päätöksenteon apuri”. Se on päätöksenteossa jatkuvasti läsnä painottuen kuitenkin sen alku- ja loppuvaiheeseen. Koska intuition koettiin ohjaavan oikeaan ja hyvään lopputulokseen, sillä saattaa olla tekemistä kuuluisan ”järjen äänen” kanssa, Sädeharju arvioi.
Tutkimukseen osallistuneet viljelijät kokivat, että intuitio tuli sekä sisäisistä että ulkoisista lähteistä. Erityisesti luonnosta tulevat syötteet vaikuttivat viljelypäätöksiin. Sädeharjun mukaan intuition ja luonnon yhteyttä tulisikin tutkia syvällisemmin, samoin intuition merkitystä regeneratiivisissa eli uudistavan toiminnan dynamiikoissa sekä planetaarisen sosiaalipedagogiikan kehyksessä.
– Intuition nostaminen keskusteluun voi lisätä ymmärrystä sisäisten prosessien roolista päätöksenteossa ja näin edesauttaa kestävyysmurrosta. Lisäksi se antaa työkaluja yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Tutkimus myös tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan päätöksenteon tutkimukseen ja kehittämiseen muuttuvassa maailmassa.
Intuition roolia päätöksenteossa on toistaiseksi tutkittu empiirisesti vähän ja sen määrittely on sirpaleista. Soja Sädeharjun tutkimus tuo näkyväksi intuition merkityksen viljelijöiden päätöksenteossa ja sanallistaa intuition kokemista. Tutkimusta ovat rahoittaneet Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Suomen Akatemia.
Lisätiedot:
Väitöskirjatutkija Soja Sädeharju, soja.sadeharju(at)uef.fi, 040 777 5515
Soja Sädeharjun blogi Intuitio – päätöksenteon apurini
Tutkimusartikkeli:
Sädeharju, S. 2025. The elements of intuition in decision-making: A multidimensional framework based on Finnish regenerative farmers’ experiences. Journal of Rural Studies Volume 117. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2025.103656