Miten suomalainen jätehuolto vastaa kiertotalouden koveneviin haasteisiin? Kuinka Itä-Suomen yliopisto voi olla mukana kehittämässä Nigerian jätehuoltoa? Näistä asioista keskusteltiin talvisella vierailulla kuopiolaisen Jätekukon lajitteluasemalle.
– Nigeriassa kaikki hyödynnettävät jätteet myydään edelleen ulkomaille, kertoi Erasmus-tutkijavierailulla ollut Dr Iniobong John Lagosin yliopistosta.
– Tavoitteena on, että tämä saataisiin loppumaan, ja materiaalit voitaisiin hyödyntää kotimaassa.
Suurimpana ongelmana Nigeriassa on jätehuollon toimijoiden puute – mukaan olisi saatava enemmän yrityksiä, ja niiden toimintaa ohjattava lainsäädännön avulla.
Lagosin yliopistossa on jo kokeiltu kierrättämistä, mutta tulokset eivät olleet kovin lupaavia. Ongelmana ei kuitenkaan ollut se, että roskia ei viitsitty lajitella eri säiliöihin. Ihmisten asenne kierrättämiseen oli hyvä. Kaikki säiliöt tyhjennettiin kuitenkin yliopistossa yhteen ja samaan roska-auton säiliöön.
– Tämä vaikutti tietenkin kierrätysmotivaatioon. Toivottavasti saamme alkamaan pian esimerkiksi toimivan muovipullojen keräyksen, John sanoi.
John tutkii kotimaassaan kiertotalouden mahdollisuuksia, ja erityisesti Afrikan vesivarojen riittävyyttä, vedenpuhdistusta ja uudelleenkäyttöä. Hän on verkostoitunut muun muassa eteläafrikkalaisten tutkijoiden kanssa hankkeissa, joissa edistetään kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia Afrikassa.
Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat mukana jätehuollon kehittämisessä Finland-Lagos Recycling Culture Research & Development Project (FLR-CRD) -projektissa. Siinä tutkitaan maan monimuotoisia kierrätystapoja ja suunnitellaan tehokkaita kiertotalouden ratkaisuja. Projektia rahoittaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälinen verkosto, the Finland Africa Platform for Innovation.
– Tutkimushankkeessamme selvitämme, kuinka suomalaiset alan yritykset tai asiantuntijatahot voisivat tietotaidollaan ja resursseillaan edistää kiertotalouden kehittämistä. Kehitys on hidasta muun muassa pääomien ja sopivien toimijoiden puutteen takia, sanoo tutkimusjohtaja Pertti Pasanen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.
Vanha jätevuori tuottaa energiaa
Suomessa on viime vuosina kehitetty mitä erilaisimpia jätteiden keräys- ja kierrätystapoja. Jätekukon toimijat tekevät 1,8 miljoonaa kotitalouksien roskasäiliöiden tyhjennystä vuosittain. Nigerian kehittyvässä taloudessa jätemateriaalin määrä on kuitenkin ihan toista luokkaa. Ihmiset haluavat kuluttaa, ja jätteiden määrä tietenkin kasvaa.
– Suomessa jätteiden laatu on ehkä hieman erilainen, esimerkiksi talojen eristämiseen käytetään paljon lasi- ja kivivillaa. Sitä ei voi kompostoida, joten se on kierrätettävä muulla tavoin, kertoi Jätekukon käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen.
Jätekukon Kuopion lajitteluaseman 30 vuotta vanha, maalla peitetty 13 hehtaarin laajuinen jätevuori sisältää muutakin maatumatonta jätettä, kuten PVC-muovia. Sitä ei voida polttaa energiaksi, sillä se sisältää klooria, josta muodostuu palaessa kloorivetyä ja syövyttävää suolahappoa.
Vanhasta jätevuoresta on kuitenkin myös hyötyä.
– Keräämme sen sisältä merkittäviä määriä kaasua kaukolämmön tuotantoon, Hyvärinen sanoi.
Tulevaisuudessa jätteiden keräystä ja kierrätystä pitää tehostaa Suomessa vielä lisää. Varsinkin pakkausmateriaalien ja vaikkapa maataloudessa käytettävän muovin määrä on suuri.
– Myös rakentamisessa käytettävän maa-aineksen, kuten soran uusiokäyttöä olisi lisättävä, Hyvärinen totesi.
– Monet ”ajurit”, kuten lainsäädäntö, ihmisten ja toimijoiden toimintojen muutokset, ohjaavat materiaalien tehokkaampaan käyttöön. Myös hiilijalanjäljen laskenta, käytössä olevien ravinteiden väheneminen tai pitkien, vaikeasti hallittavien toimitusketjujen ongelmat haastavat kehittämään uusia toimintoja. Jätemateriaaleja on voitava käyttää entistä enemmän hyödyksi ja tehokkaammin. Oikeanlainen nuukuus luo tilaa uudelle innovaatiolle.
