– Evoluutio- ja lisääntymisbiologiassa ja tieteessä ylipäätään eniten kiehtoo uuden, ennen tietämättömän tiedon löytäminen, sanoo professori Jukka Kekäläinen.
Evoluutiobiologian oppeja voidaan soveltaa ihmisen lisääntymisterveyden tutkimukseen
– Laajasti ajateltuna tutkimusryhmämme pyrkii selvittämään, miten evoluutiobiologian mekanismeja tutkimalla voitaisiin parantaa ymmärrystämme ihmisen lisääntymisestä ja hedelmöittymisen ongelmista, Kekäläinen sanoo.
Kekäläisen tutkimus lähti liikkeelle ajatuksesta, että onko hedelmättömyys aina lisääntymiselimistön sairaus, vai voisiko se vastoin hedelmättömyyden nykyistä määritelmää johtua myös parien geneettisestä yhteensopimattomuudesta sukusolujen tasolla.
Geneettisellä yhteensopimattomuudella tiedetään olevan tärkeä rooli uusien lajien syntymisessä (lajiutuminen), mutta sen vaikutuksista kunkin lajin yksilöiden välillä tiedetään huomattavasti vähemmän. Ihmisellä ilmiötä ei ole käytännössä tutkittu aiemmin ollenkaan.
– Tutkimuksemme yhtenä päätavoitteena on tutkia, voiko naisen lisääntymiselimistö valita munasolun kanssa parhaiten yhteensopivien miesten siittiöitä, ja voiko toisaalta vastaavaa valintaa tapahtua myös saman miehen eri siittiöiden välillä. Eli toisin sanoen tutkimme naisen lisääntymiselimistössä tapahtuvaa sukusolutason parinvalintaa, joka on yksi seksuaalivalinnan muoto.
Lääketieteen puolella kyseisten valintamekanismien vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu, ja siten Kekäläisen tutkimuksen pidemmän aikavälin tavoitteena on myös tuottaa uusia työkaluja hedelmättömyyden diagnostisten menetelmien tarkkuuden parantamiselle.
Evoluutio- ja lisääntymisbiologinen tutkimus jatkuu myös kaloilla
Kekäläisellä on vahva tausta eläinbiologina, ja häntä kiinnostaa ihmisen lisääntymisbiologian ohella myös muun muassa järvilohen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen.
– Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Esimerkiksi nano- ja mikrokoisilla muoveilla voi olla monia merkittäviä lisääntymisterveydellisiä vaikutuksia kaloissa. Ihmisillä tätä mahdollisuutta ei ole myöskään vielä syvällisesti tutkittu, Kekäläinen toteaa.
Evoluutio- ja lisääntymisbiologiaa yhdistävä tutkimus on vielä monelta osin alkutekijöissään. Kekäläinen on tutkimusryhmineen alansa pioneereja, sillä sukusolutason parinvalintaa ja geneettistä yhteensopivuutta ei ole aiemmin tutkittu kokeellisesti ihmisellä.
– Tietääkseni ainoastaan yksi ruotsalainen tutkimusryhmä on julkaissut aiheesta yhden tutkimusartikkelin. Siten olisi hienoa, jos tutkimuksemme avaisi uusia mahdollisuuksia myös monitieteelliselle opetukselle, joka mahdollistaisi evoluutiobiologian ja lääketieteen oppien laaja-alaisemmankin yhdistämisen (ns. evolutionaarinen lääketiede).
Kiinnostus evoluutionäkökulmaan on kuitenkin kasvamassa ja Kekäläinen on muun muassa käynyt esittelemässä tutkimusryhmänsä tuloksia kutsuttuna puhujana maailman suurimmassa lisääntymislääketieteen konferenssissa (Annual Meeting of the European Society of Human Reproduction and Embryology).
– Tärkeimpiä tulevaisuuden haasteitamme ovat sukusolutason parinvalinnan ja geneettisen yhteensopimattomuuden molekylaaristen mekanismien tunnistaminen, sekä riittävien resurssien varmistaminen tutkimuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, Kekäläinen toteaa.
– Lopuksi haluaisin esittää kiitokset Suomen Akatemialle tutkimuksemme rahoittamisesta, kaikille tutkimuksiimme osallistuneille vapaaehtoisille, sekä yhteistyökumppaneille, joita ilman tutkimuksen toteuttaminen ei olisi mahdollista.
Lisätietoja:
Professori Jukka Kekäläinen, p. 050 467 4487, jukka.s.kekalainen@uef.fi
JUKKA KEKÄLÄINEN
- Professori, evoluutio- ja lisääntymisbiologia, Itä-Suomen yliopisto, 1.4.2023–
- Filosofian tohtori, evoluutiobiologia, Jyväskylän yliopisto, 2010
TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT
- Ekologian ja evoluutiobiologian dosentti, Jyväskylän yliopisto, 2019–
- Apulaisprofessori, eläinfysiologia, Itä-Suomen yliopisto, 2019–2023
- Akatemiatutkija 2017-2022
- Marie Curie International Outgoing Fellowship 2013-2015 (University of Western Australia)
