Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

UEF liput lipputangoissa

Kantojen korjuu bioenergian tuotantoa varten on hyvä mutta haasteellinen vaihtoehto biotalouden kehittämisessä

MSc Abul Rahmanin väitöskirja perustuu bioenergiataloudessa hyödynnettävän kantojen korjuun kestävyyden, erityisesti metsien terveyden ja yhteiskunnallisen hyväksynnän analyysiin ja synteesiin. Tutkimuksessa käytettiin monitieteistä lähestymistapaa. Kenttäkokeilla tutkittiin kannonkorjuun vaikutuksia tukkimiehentäin (Hylobius abietis) lisääntymiseen, syöntiin ja taimivaurioihin. Sidosryhmien käsitystä kantojen korjuusta ja korjuun hyväksyttävyydestä analysoitiin kyselytutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen keinoin.

Kenttäkokeet osoittivat, että kantojen korjuulla on toissijainen vaikutus tukkimiehentäin lisääntymiseen ja syönnin säätelyyn. Kyselytutkimus osoitti vastaajien jakaantuvan siinä, miten kantojen korjaamisen koettiin vaikuttavan tukkimiehentäin torjuntaan, istutuspaikan valmisteluun ja bioenergian tuotantoon. Sosiaalista hyväksyttävyyttä käsittelevässä tutkimuksessa todettiin, että tältä osin tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena yleisön ajatukset kantojen korjuusta bioenergian tuottamiseksi ovat hämmentyneitä. Kyselyn tulosten mukaan ylemmät virkamiehet suhtautuivat erityisen kriittisesti kantojen korjuuseen, kun taas viljelijät ja metsäammattilaiset olivat korjuun kannalla.

Koska Suomen tavoitteena on olla biotalouden edelläkävijä, pitää tietämystä ja kantojen korjuun sosiaalista hyväksymistä bioenergian tuotannossa päivittää. Lisäksi teknologinen investointi ja kantojen korjuun hyväksyttävyys markkinoilla edistävät biotaloutta. Kantojen korjuu bioenergian tuotantoa varten on vaihtoehto, jolla Suomen metsäsektori voi kiihdyttää biotaloutenakin tunnetun vihreän talouden kehitystä.

MSc Abul Rahmanin metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Inter-disciplinary analysis for synthesising weevil damage and stakeholder perception related to stump harvesting tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Niemelä, Turun yliopisto, ja kustoksena professori emeritus Paavo Pelkonen, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa   https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35791?encoding=UTF-8